Vihreiden Järvinen tyrmistynyt Postin suunnitelmista: Valtio-omistajan puolustettava suomalaista työtä

TIEDOTE 21.3.2019 Posti on ilmoittanut siirtävänsä Palvelukeskuksensa töitä Suomesta Tallinnaan. Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä toimivasta Palvelukeskuksesta valtionyhtiö irtisanoo 23 henkilöä. Posti tarjoaa työntekijöille mahdollisuutta siirtyä jatkamaan työtä irtisanomisajan jälkeen Tallinnaan paikallisen palkkatason mukaisilla palkoilla. Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen on tyrmistynyt valtionyhtiön toiminnasta. –Postin työntekijöiden kannalta ei ole oikeudenmukaista, että ensin heidän työnsä siirretään Tallinnaan ja tämän jälkeen heille tarjotaan mahdollisuutta siirtyä töihin paikallisella palkkatasolla. Valtionyhtiö ei voi kohdella työntekijöitään näin, vaan sen on puolustettava suomalaista työtä, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtajana toiminut Järvinen sanoo. –Postin päätös ei lisää kyseisen valtionyhtiön luottamusta, ei ainakaan työntekijöiden silmissä. Järvinen korostaa, että seuraavalla hallituskaudella Suomen työllisyysaste on nostettava pohjoismaiselle tasolle 75 prosenttiin. –Vihreät haluaa luoda 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2023 mennessä. Teknologian ja työn murros muuttavat yhteiskuntamme perusrakenteita. Nyt tarvitaan vahvaa satsausta koulutukseen ja osaamiseen. Työttömien syyllistämisen ja työntekijöiden aseman heikentämisen sijaan työelämään pääsyä on helpotettava ja turvaa lisättävä, jotta työelämään mahtuu yhä useampi eikä yhä harvempi, Järvinen sanoo. Lisätietoja: kansanedustaja Heli Järvinen puh. 050 512 1736 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vihreiden Järvinen vaatii selkeämpää ohjeistusta norppien apukinoksiin

TIEDOTE 18.12.2018

Erittäin uhanalaisen saimaannorpan apukinosten kolaaminen on herättänyt keskustelua viime aikoina. Ammattikalastajien ja vesialueen omistajien keskuudessa on herännyt närää apukinosten rakentamisesta. Kalastajien näkemyksen mukaan apukinosten kolaaminen tekee Puruvedestä norpalle houkuttelevamman ympäristön, ja näin järvi saattaisi siirtyä kalastusrajoitusten piiriin. Toisen näkökulman mukaan kinosten kolaaminen on jokamiehenoikeus, joka ei ole lainsäädännön näkökulmasta kiellettyä.

Keskustelu asiasta aktivoitui, kun Puruveden eteläosiin syntyi historian ensimmäinen saimaannorpan poikanen viime keväänä. Norppakanta on kokonaisuudessaan arviolta noin 380–400 yksilöä, joista seitsemän arvioidaan elävän Puruvedellä.

Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) vaatii selkeämpää ohjeistusta siitä, saako jokamiehenoikeuksin kolata norpan apukinoksen Metsähallituksen osoittamille paikoille.

– Kysyin ministeriltä kirjallisessa kysymyksessä, saako saimaannorpille kolata apukinoksia jokamiehenoikeudella vai vaatiiko järjestelmällinen kinosten kolaaminen vesialueen omistajalta lupaa. Norpat tarvitsevat apukinoksia, mutta pidän tärkeänä, että asiassa edetään yhteisten pelisääntöjen mukaan. Siksi tämä asia on tärkeää selvittää, toteaa Järvinen, joka on varma siitä, että Puruvedelle mahtuvat niin kalastajat kuin norpatkin.

Apukinosten kolaaminen on ajankohtaista alkuvuodesta, jolloin ympäri Saimaata kolataan parisataa kinosta pitkälti vapaaehtoisten voimin. Norppa synnyttää helmi–maaliskuussa lumipesään, joka suojaa kuuttia kylmyydeltä ja pedoilta sekä tarjoaa suojaa, jossa emo pystyy imettämään poikastaan.

Kansanedustaja Järvinen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen tiistaina 18. joulukuuta. Ministerit vastaavat kirjallisiin kysymyksiin pääosin kolmen viikon kuluessa, mutta eduskunnan joulutauon takia vastaus siirtyy todennäköisesti tammikuun puolivälin tienoille.

Vihreiden Järvinen ottaa Linnan juhlien puvullaan kantaa ilmastonmuutoksen torjuntaan

TIEDOTE 4.12.2018

Kansanedustaja Heli Järvisen puvun kuosi ilmentää Suomen ilmaston kehitystä säähavaintokarttojen inspiroimana. Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijat pohjasivat suunnittelunsa IPCC:n julkaisemaan ilmastoraporttiin.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii aiempaa nopeampia toimia niin globaalisti kuin kansallisesti. Lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen on mahdollista, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) kääntää katseensa päättäjiin.

–Meidän on yhdessä otettava vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta. Jokaisen päättäjän niin kunnissa kuin valtakunnan politiikassa on otettava tosissaan huoli maapallomme lämpenemisestä. Poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata kansalaisten kulutustottumuksia niin, että ympäristöystävällisempi valinta on aina helpompaa ja edullisempaa. Tämän vuoksi juhlistan 101-vuotiasta Suomea puvussa, joka ottaa vahvasti kantaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, Järvinen sanoo.

Puvun ovat suunnitelleet Metropolian ammattikorkeakoulun neljännen vuoden vaatetusalan opiskelijat Ella Reikko, 27, ja Henna Koskimäki, 28. He halusivat tehdä uniikin ja kantaaottavan juhlapuvun. Reikko vastasi kankaan kuosin suunnittelusta, ja Koskimäki puolestaan puvun suunnittelusta ja kaavoituksesta. Kuosillaan Ella Reikko haluaa muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on Suomen tärkein yksittäinen haaste tulevaisuudessa.

–Kuosin suunnittelussa minua inspiroivat Suomen itsenäistymispäivän säähavaintokartta Pohjoismaiden alueelta ja joulukuun keskilämpötilakartta Suomesta vuodelta 2017, Reikko sanoo.

Suunnittelijat kertovat, että inspiraatiota haettiin ympäristöstä ja ympäröivästä maailmasta. Kankaan kuosille haluttiin kaunista kuvaa syvempi merkitys ja viesti.

–Puku on malliltaan yksinkertainen, jotta kangas pääsee oikeuksiinsa. Puvun muoto on klassinen, siinä on suuri kellotettu helma ja kiinteä yläosa. Puvussa on epäsymmetrisiä yksityiskohtia, jotka tuovat pukuun mielenkiintoa ja modernia muotoa. Liehuvan sinisestä helmasta tulee mieleen arktisten alueiden sulaminen. Kankaan inspiroimana puvusta voi hahmotella Suomen siluetin, puvun suunnittelusta ja kaavoituksesta vastannut Koskimäki kertoo.

–Minulle puku havainnollistaa ilmaston lämpenemistä. Puvun kuvio- ja värimaailma kuvaa helposti aistittavalla tavalla siitä, millainen säämaisema maassamme oli tähän aikaan 100 vuotta sitten. Nyt sama maisema sisältäisi paljon enemmän oranssin ja keltaisen sävyjä, Järvinen muistuttaa. 

Reikko ja Koskimäki ovat molemmat aikaisemmilta koulutuksiltaan vaatetusalan artesaaneja. Ella Reikko on kotoisin Nurmijärveltä. Ennen vaatetusalan opintoja hän opiskeli kaksi vuotta designer-stylistien koulutusohjelmassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sekä työskenteli ompelijana ja myyjänä juhlapukuliikkeessä. Henna Koskimäki on kotoisin Lappeenrannasta. Hän on aikaisemmalta koulutukseltaan parturi-kampaaja. Reikko ja Koskimäki valmistuvat vestonomeiksi ensi keväänä.

Järvisen Linnan juhlien asukokonaisuuden kruunaa mikkeliläisen korutaiteilijan Kirsi Mannisen suunnittelema Järvi-korvakoru. Yksilöllinen, käsin valmistettu korvakoru on tehty puoliposliinista, lasitteesta ja lehtikultauksesta. Järvi-korvakoru on kunnianosoitus Suomen rikasta vesistöä kohtaan. Vesi edustaa liikkuvuutta ja vapautta, mikä tulee esiin korun muotokielessä ja väreissä.

–Koru on myös kunnianosoitus omaa asuinseutuani kohtaan, sillä puhdas vesi on yksi maakuntamme kärkiteemoista, Järvinen toteaa.

Sivu 1 / 9