Kirjallinen kysymys: Kela-kyytien aiheuttamat kohtuuttomat ongelmat taksiyrittäjille

Eduskunnan puhemiehelle

Taksiliikennelain vapauttamisen myötä Kela-korvattavien kyytien ajaminen on muuttunut haasteelliseksi ja osittain myös kannattamattomaksi monelle taksiyrittäjälle. Ongelmia on ollut erityisesti Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien alueilla, joissa Pro-Keskus Oy on vastannut järjestettävistä Kela-kuljetuksista heinäkuun alusta alkaen. Jotta taksiyrittäjät ovat voineet laskuttaa matkoja Kelalta, on heidän täytynyt hommata uusi Semel-taksimittari. Uuden mittarin tavoitteena oli helpottaa kuljettajien työtä, mutta yrittäjille on aiheutunut järjestelmästä kohtuutonta haittaa.

Taksiyrittäjät pakotettiin vaihtamaan vanhat laitteet Semel-taksimittareihin, jotta he voivat jatkossakin ajaa Kela-korvattavia kyytejä. Taksiyrittäjiltä on evätty Kela-kyytien ajaminen, mikäli he eivät ole päivittäneet laskutuslaitteistoaan. Monelle yrittäjälle jopa puolet kaikista matkoista on Kela-kyytejä, joten heillä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua hankkimaan uusi taksimittari. Pro-Keskuksen kautta ei voinut ostaa mittaria omakseen, vaan siitä maksetaan vuokraa kuukausittain noin 250 euroa. Tämä on uusi kuukausittainen kulu yrittäjille.

Uusien taksimittareiden ongelma on niiden toimimattomuus. Laitteet ovat olleet käytössä pian kaksi kuukautta, mutta ne eivät vieläkään toimi. Tämä on aiheuttanut ruuhkaa Kela-korvausten maksamisessa, sillä yrittäjät ovat toimittaneet korvattavia kuitteja paperisina versioina. Taksiyrittäjillä on Kela-kyytien korvauksia saamatta useiden tuhansien eurojen edestä yli 1,5 kuukauden ajalta. Eräs taksiyrittäjä on kertonut uuden Kela-sopimuksen syöneen jopa neljänneksen vuosituloista.

Aikaisempien taksimittareiden käytössä ei ollut vastaavanlaisia ongelmia. Yrittäjät ovat saaneet Kela-kyydeistä korvaukset aina ajallaan ja automaattisesti. Pienyrittäjälle toimimattomat laitteet aiheuttavat kohtuuttoman haitan varsinkin siitä syystä, että yrittäjälle ei annettu vaihtoehtoa siirtyä toisen taksimittarijärjestelmän käyttäjäksi. Vaarana on, että kasvaneet kulut tekevät Kela-kyydeistä täysin kannattamattomia maakuntien taksiyrittäjille. Kehitys on huolestuttavaa, sillä maakunnissa jopa yli puolet taksiyrittäjien tuloista voi tulla Kela-kyydeistä. Toisaalta esimerkiksi Etelä-Karjalassa taksiyrittäjien ei tarvinnut vaihtaa mittareita, joten siellä vastaavanlaisilta ongelmilta on vältytty.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Kela-kyytien ajaminen on jatkossakin kannattavaa yrittäjille,

miten hallitus aikoo varmistaa, että Kela-korvattavat kyydit saadaan jatkossa ajoissa maksuun yrittäjille ja

aikooko hallitus turvata taksimittareiden kilpailutuksen maakunnissa niin, että yrittäjille on jatkossa tarjolla eri vaihtoehtoja taksimittareiksi?

Helsingissä 28.8.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Metsälannoitusten luvanvaraisuus

Eduskunnan puhemiehelle

Maanomistaja voi tällä hetkellä lannoittaa metsiään niin kuin itse parhaaksi näkee. Metsälannoitukset eivät ole luvanvaraisia eikä niistä tarvitse tehdä ilmoituksia viranomaisille. Ympäristölle aiheutuu ongelmia, kun ei ole olemassa rajoituksia tai ohjeistuksia siitä, kuinka paljon maata saa lannoittaa. Vaarana on, että lannoitteen mukana ympäristöön valuu liiallisia määriä esimerkiksi typpeä ja fosforia. Edes suojeltujen alueiden lähistöillä ei ole rajoituksia lannoittamisen suhteen.

Ongelma konkretisoitui, kun Saimaan Puruvedeltä Hevossalon saaren läheisyydestä löytyi yli parinkymmenen tonnin verran lannoitteita, jotka oli tarkoitus levittää saaren hakkuualueille. Tuoteselosteen mukaan lannoitteessa oli 25 prosenttia typpeä, kaksi prosenttia fosforia ja 0,3 prosenttia booria. Hevossalon saari sijaitsee keskellä Puruveden kirkkaimpia selkävesiä. Natura 2000 -suojelualue ulottuu Hevossalon rantaan joka puolelta. Vaarana on, että metsälannoitteiden myötä Hevossalon saaren ympäristö ja Puruveden kirkkaat vedet kärsivät lannoittamisen haittavaikutuksista.

Jatkoa ajatellen olisi tärkeää määritellä selkeästi, miten tieto lannoituksesta saadaan viranomaisille, jotta lannoitettavan alueen lähiympäristö ei kärsi lannoituksen haittavaikutuksista. Ratkaistavana on myös kysymys, mille viranomaiselle metsälannoituksiin liittyvät mahdolliset ilmoitukset ja selvitystoimenpiteet kuuluvat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten huolehditaan siitä, että herkillä alueilla, kuten nuhraantuvan Puruveden keskellä, metsälannoitukset saadaan luvanvaraisiksi tai vähintään ilmoitusmenettelyyn ja sitä kautta valvonnan piiriin?

Helsingissä 17.8.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Kuluttajan tietoinen harhaanjohtaminen kinkkupizzan markkinoinnissa

Eduskunnan puhemiehelle

Kuluttajansuojalain mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä markkinoinnissa ja asiakassuhteessa saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Joissakin pizzerioissa kuluttajaa kuitenkin tietoisesti ja tarkoituksenmukaisesti johdetaan harhaan. Useammasta ravintolasta on käynyt ilmi tapauksia, joissa kinkkupizzana myyty tuote ei sisältänyt kinkkua vaan pizzasuikaletta. Eräästä ravintolasta kerrottiin, että he valitsevat kinkkupizzaan pizzasuikaletta, koska siinä on parempi kate, eivätkä asiakkaat ole valittaneet asiasta. Eli he johtavat asiakkaitaan harhaan tahallisesti ja tiedostaen.

Eviran suosituksen mukaan nimeä "kinkku" voidaan käyttää vain sellaisista tuotteista, joihin käytetty liha on yksinomaan kinkkua. Kinkkujen lihapitoisuus on yleensä vähintään noin 90 prosenttia, suosituksessa kerrotaan. Pizzasuikale on kaupallinen nimi, jossa lihapitoisuus on huomattavasti aitoa kinkkua alhaisempaa, usein vain noin 60 prosentin luokkaa.

Pizzasuikaleen käyttäminen aidon kinkun sijaan ja sen markkinoiminen kinkkuna on kuluttajan tietoista harhaanjohtamista, mikä on kuluttajansuojalain vastaista toimintaa. Elintarvikealan toimija on aina itse vastuussa markkinoinnista ja tarjoilemistaan elintarvikkeista. Elintarvikelain 23/ 2006 tarkoitus on muun muassa varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan. Lain tarkoitus on myös osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Kinkku- ja pizzasuikaleen käyttäminen johtaa siihen, että oikeaa kinkkua käyttävät ravintolat joutuvat eriarvoiseen asemaan annostensa raaka-ainekustannusten vuoksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kuluttajan tietoinen harhaanjohtaminen kinkkupizzan markkinoinnissa estetään?

 

Helsingissä 6.6.2018

Heli Järvinen vihr

Sivu 4 / 12