Kirjallinen kysymys Omaishoidon tuen tasavertaisesta saamisesta asuinpaikkakunnasta riippumatta

 

Eduskunnan puhemiehelle

Omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoitaa ja huolehtii ikääntyneestä, pitkäaikaissairaasta tai vammaisesta läheisestään. Vuonna 2013 Suomessa arvioitiin olevan noin 350 000 omaishoidettavaa, arviolta näistä noin 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pienellä osalla omaishoitajista on kuntansa kanssa sopimus, jonka perusteella he saavat rahallista omaishoidon tukipalkkiota. Sopimuksia oli vuonna 2012 noin 40 000 eli vähän yli 11 % kaikista omaishoitajista. On arvioitu, että omaishoidolla säästetään yhteiskunnan varoja 2 - 2,8 miljardia euroa, koska omaishoito on huomattavasti halvempaa kuin laitoshoito.

Omaishoidolla on olennainen sija ikääntyneiden ihmisten hoidossa ja hoivassa. Vuonna 2008 hyväksytyissä Ikäihmisten laatusuosituksissa asetettiin tavoitteeksi, että tänä vuonna 5-6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä olisi omaishoidon tuen piirissä. Tavoite ei ole toteutunut: kunnat eivät ole tehneet siinä määrin uusia omaishoidon tuen sopimuksia kuin valtakunnallisesti asetettiin tavoitteeksi.

Kunnilla on vaihtelevat käytännöt siitä, miten he tukevat ja edistävät omaishoitoa. Kunnat voivat tukea omaishoitoa maksamalla hoitajille omaishoidon tuen palkkiota. Laissa määritelty tuen vähimmäismäärä on 1.1.2012 alkaen 364,35 euroa kuukaudessa. Rahallisen tuen lisäksi tai sijaan kunnat voivat antaa omaishoitotilanteisiin apua ja tukea muun muassa kotipalveluiden, kyyditys-, asiointi- ja sijaispalveluiden muodossa. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomen rikkovan Euroopan sosiaalista peruskirjaa, koska omaishoidontuen kriteerit ja maksatus vaihtelevat paikkakunnittain.

Omaishoidon kehittämisen kannalta kiireellisintä on turvata omaishoitajien tasavertainen kohtelu heidän asuinkunnastaan riippumatta. Nykyisellään omaishoidon tukipalkkio on kuntien vastuulla ja määrärahasidonnaista. Tämä on johtanut siihen, että kuntien välillä on räikeitä eroja omaishoitajien kohtelussa ja omaishoidon tuen maksamisessa: osassa kuntia otetaan uusia omaishoitajia sopimusten piiriin, osassa pidetään omaishoitajien määrä vakiona pitäen määrärahat samalla tasolla vuodesta toiseen ja osassa kuntia sopimuksia irtisanotaan jopa kesken vuoden.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten aiotte huolehtia, että kaikilla suomalaisilla kodinhoidontukea saavilla on yhtäläinen ja tasavertainen mahdollisuus saada yhtenäisillä maksukriteereillä samansuuruista tukea riippumatta asuinpaikastaan?

Helsingissä 6.4.2016

Heli Järvinen /vihr

 

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen omaishoidon tuen tasavertaisesta

saamisesta asuinpaikkakunnasta riippumatta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette

toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr. ym. näin

kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 200/2016 vp:

Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että kaikilla suomalaisilla omaishoidon tukea

saavilla on yhtäläinen ja tasavertainen mahdollisuuus saada yhtenäisillä

maksukriteereillä samansuuruista tukea asuinpaikasta riippumatta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan kuuluu merkittävä voimavarojen lisäys omaishoidon

tukemiseen. Painopisteenä on omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Tämä toteutetaan huolehtimalla

omaishoitajien hyvinvoinnista ja terveydestä, parantamalla omaishoitajien mahdollisuutta vapaisiin ja

lisäämällä omaishoitajien hoito- ja huolenpitotehtävää helpottavia palveluita.

Omaishoitajien hoitopalkkioiden perusteita koskevia lainmuutoksia ei ole suunnitteilla tällä

hallituskaudella. Valmisteilla oleva sote-uudistus, omaishoitoon valmisteilla olevat

lakimuutokset ja hallituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

omaishoitoa -kärkihanke luovat kuitenkin edellytykset sille, että eri puolilla maata asuvien

omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuus lisääntyy tämän hallituskauden aikana.

Sote- ja aluehallintouudistuksen jatkovalmistelua koskevien hallituksen linjausten mukaan

Suomeen perustetaan 18 maakuntaa (itsehallintoaluetta), joilla on sote-järjestämisvastuu ja

rahoitusvastuu. Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille yhtenäistää myös

omaishoidon tukea. Omaishoidon tuen tarpeen arviointi sekä omaishoidon palkkioiden perusteet

ja taso yhtenäistyvät maakuntien alueella. Tämä lisää merkittävästi omaishoitajien ja

hoidettavien yhdenvertaisuutta nykyiseen verrattuna.

Hallitus on varannut omaishoidon ja perhehoitajien vapaiden kehittämiseen pysyvää valtion

lisämäärärahaa noin 50 miljoonaa vuonna 2016 ja 75 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.

Tarkoituksena on laajentaa omaishoitajien oikeutta lakisääteiseen vapaaseen sekä sisällyttää

lakiin omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ja mahdollisuus saada valmennusta

omaishoitajan tehtävään. Myös muiden kuin kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneiden

omaishoitajien mahdollisuutta vapaaseen parannettaisiin. Uudistusta koskeva hallituksen esitys

annetaan eduskunnalle toukokuussa.

Hallituksen kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

omaishoitoa levittää laajempaan käyttöön omaishoidon hyviä toimintamalleja. Kärkihankkeen

osana on tarkoitus muun muassa tukea alueellisten omais- ja perhehoidon keskusten

perustamista. Hankesuunnitelman mukaan keskukset toimisivat omaishoidon monipuolisina

tuki-, osaamis- ja kehittämiskeskuksia. Hankkeeseen osallistuvat toimijat voivat sopia keskusten

yhdeksi tehtäväksi omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja hoitopalkkioiden

yhtenäistämisen alueella.

 

Helsingissä 27.4.2016

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula

 

 

 

Vihreä eduskuntaryhmä vetoaa Savonlinnan OKL:n säilyttämisen puolesta

Hallitus on leikkaamassa koulutuksesta lähes 1,2 miljardia euroa vaalikauden aikana. Vuosittain leikataan yliopistoilta 80 miljoonaa euroa, ammattikorkeakouluilta leikataan 25 miljoonaa euroa ja lisäksi erikseen tutkimukselta.

-Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus leikkaa koulutuksesta enemmän kuin yksikään hallitus itsenäisen Suomen aikana. Näillä leikkauksilla yliopistot ajetaan pakkorakoon, jossa ne joutuvat tekemään päätöksiä, jotka eivät ole koulutuspoliittisesti eivätkä yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta perusteltuja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Laajaa osaajajoukkoa vaativat alat, kuten opettajankoulutus, tarvitsevat koulutusta eri puolilla Suomea. Siksi vihreä eduskuntaryhmä vetoaa Savonlinnan opettajankoulutuksen puolesta.

Yliopistojen autonomiaa ja päätösvaltaa omista asioistaan pitää kunnioittaa, mutta hallituksen vastuulla on silti huolehtia pätevien ammattilaisten riittävyydestä ympäri maata. Tutkimukset osoittavat, että opettajat haluavat työllistyä alueelle, jossa ovat saaneet koulutuksensa. Kajaani on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun opettajankoulutus lakkautetaan: Kajaanin alueelle on nyt haastavaa saada päteviä opettajia töihin muualta Suomesta.

-Keinoja pätevien opettajien määrän takaamiseen ovat nimenomaan aloituspaikkojen ohjaus sekä erillisrahoitus, jonka turvin Savonlinnan OKL:n toiminta on tähän asti turvattu. Nämä keinot ovat hallituksen käytettävissä, jos tahtoa on, muistuttaa kansanedustaja Heli Järvinen

-Kun Kajaanin yksikkö lopetettiin muutama vuosi sitten, sen kaikki aloituspaikat eivät suinkaan siirtyneet toivotusti emopaikalle Ouluun, vaan lähes 1/3 aloituspaikasta siirrettiin muualle. Sama uhkaa tapahtua Itä-Suomessakin, harmittelee Järvinen, joka muistuttaa siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista.

-Se tarkoittaa Savonlinnalle noin 800 opiskelijan ja noin 50-100 työpaikan välitöntä menetystä. Vaikutukset alueen yrityksiin, työpaikkoihin ja kaupungin verotuloihin sekä ikärakenteeseen ovat kohtalokkaat. Samalla kymmenien miljoonien eurojen kiinteistöt jäisivät tyhjinä yhteiskunnan maksettaviksi.

Vihreä eduskuntaryhmä vetoaa yliopiston johtoon sekä hallituspuolueisiin, etenkin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoseen, että Savonlinnan opettajankoulutuslaitos voisi jatkaa toimintaansa. Itä-Suomen yliopisto on joutunut kohtuuttomien säästöjen eteen hallituksen leikkausten takia ja hallituksen on autettava yliopistoa tekemään yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmaa tukevia ratkaisuja.

Lisätietoja:

Outi Alanko-Kahiluoto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Heli Järvinen, p. 050 512 1736, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kirjallinen kysymys kansallismaisemaan kuuluvien kanavien aitaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Liikenneviraston sisävesiväylien yksikkö jouduttaa kanavien ja niiden sulkuporttien aitaamista. Sulkuporttien aitaamisvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen koneiden turvallisuudesta 400/2008, joka puolestaan perustuu EU-direktiiviin. Asetus vaatii, että sivullisten pääsy sulkuporttien liikkuvien osien alueelle estetään korkealla aitauksella. Asetus ei vaadi sulkukammioiden aitaamista, mutta Liikennevirasto haluaa turvallisuuden vuoksi aidata myös ne matalammalla aidalla.

Liikennevirasto vaatii kanavien aitaamista myös Heinäveden kunnassa, jonka osalta asia koskisi Varistaipaleen ja Taivallahden kanavia. Heinäveden kunta ja alueen kyläyhdistys vastustavat kanavien aitaamista vedoten siihen, että kanavat ovat osa kansallismaisemaa eivätkä Liikenneviraston sulkuporttien ympärille vaatimat korkeat metalliverkkoaidat sovi kansallismaisemaan. Varistaipaleen kyläyhdistyksen Liikennevirastolle osoittamassa vastineessa todetaan, että aidat pikemminkin heikentäisivät kuin lisäisivät turvallisuutta, sillä suluttaessa veneilijöiden on päästävä nousemaan kiveykselle esteettä.

Museoviraston mukaan koko Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä. Reittiin liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.

Reitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.

Reitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.

Kanavilla on suuri merkitys alueen asukkaille. Kansallismaisemissa järjestetään Heinäveden kunnan omia tapahtumia, jotka paitsi vahvistavat yhteisöllisyyttä myös houkuttelevat turisteja. Heinävedellä jouduttiin viime kesänä siirtämään perinteinen Kanavakonsertti pois kanavanrannasta, sillä lupaa sen järjestämiseen aitaamattomalla kanava-alueella ei saatu. Kansallismaisemat lisäävät kuntien vetovoimaa matkailijoiden suhteen, ja näin kansallismaisemien vetovoiman säilymisellä voi olla vaikutusta kuntien talouteen. Kanavien aitaamisella on siis laajempi kuin vain esteettinen merkitys.

Heinäveden kunta ja Varistaipaleen kyläyhdistys ovat halukkaita neuvottelemaan Liikenneviraston kanssa siitä, että kanavat aidattaisiin kansallismaisemaan paremmin sopivilla, matalammilla aidoilla. Onkin tärkeää selvittää, sekä Heinäveden kunnan tapauksessa että yleisemmin kanavien aitaamisen suhteen, onko mahdollista saavuttaa kompromissi, joka huomioi sekä turvallisuusnäkökulmat että esteettiset, sosiaaliset ja matkailunäkökulmat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä sen edistämiseksi, että kanavien aitaamisessa huomioidaan sekä turvallisuusnäkökohdat että kansallismaiseman suojelu, kuntalaisten toiveet ja matkailun edistäminen?

Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2016

Krista Mikkonen /vihr

Heli Järvinen /vihr

Sivu 4 / 7