Kirjallinen kysymys: Mahdollisuus saada ylioppilaskokeen koko aineisto paperisena

Eduskunnan puhemiehelle
Ylioppilaskirjoitukset ovat asteittain siirtyneet digitaaliseen muotoon. Tällä hetkellä kaikki yo-kokeet tehdään sähköisesti. Kokelaalla on mahdollisuus saada avustaja, mikäli hän ei voi sairautensa takia tehdä koetta tietokoneella. Yo-kokeen alettua avustaja lukee kokelaalle kysymykset ääneen ja myöhemmin kopioi tämän paperille kirjoittamat vastaukset tietokoneelle. 
On tärkeää, että kokelaille tarjotaan heijastinsuojaa tietokoneen näytölle, kahden tunnin lisäaikaa tai mahdollisuutta suorittaa yo-koe paperisena avustajan tukemana, mikäli kokelas ei pysty työskentelemään näyttöpäätteellä. Avustajan käyttäminen ei silti ratkaise vielä kaikkia ongelmia: kokelaan on avustajaakin käytettäessä tulkittava aineisto itse tietokoneen näytöltä, mikä voi aiheuttaa kohtauksen esimerkiksi migreeni-, epilepsia- tai sähköallergiapotilaalle. Näyttöpäätteellä työskentely ja stressi altistavat migreenikohtaukselle, joka lamaannuttaa normaalin toiminnan täysin. Tällaisessa tilanteessa kokelas ei pysty suorittamaan yo-koettaan loppuun. 
Eräs kokelas joutui tänä keväänä keskeyttämään yo-kokeensa sairauskohtauksen takia, ja hänet vietiin sairaalaan päivystykseen. Kokelas kertoi, ettei avustaja olisi voinut auttaa häntä enempää, koska tämä ei saanut tulkita aineistoa näyttöpäätteeltä. Siksi jatkossa pitää varmistaa, että ongelmatapauksissa sekä itse koekysymykset että niissä käytettävä tausta-aineisto ovat vaikka tulostettavissa tai muuten kokelaan käytettävissä ilman tietokoneen haittavaikutuksia. 
Avustajan käyttäminen on joillekin kokelaille välttämättömyys, jotta he voivat osallistua ylioppilaskirjoituksiin ja valmistua ylioppilaiksi. Myös koko aineiston saaminen paperisena versiona on tärkeää kokelaiden tasa-arvoisten ja yhdenmukaisten oikeuksien turvaamiseksi. Ylioppilaskirjoitusten pitää olla esteettömät ja kaikkien lukiolaisten saavutettavissa. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten varmistetaan, että yo-kokelas saa jatkossa kaiken tarvitsemansa materiaalin paperisena mukaan lukien koekysymysten lisäksi tausta-aineistot, mikäli hän ei pysty työskentelemään näyttöpäätteellä? 
Helsingissä 21.3.2018 
Heli
Järvinen
vihr

Kirjallinen kysymys: TE-toimistojen järjestämät haastattelut työttömille

Eduskunnan puhemiehelle
Hallitus käynnisti viime vuoden alussa työttömille pakolliset haastattelut kolmen kuukauden välein. Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työnhakijaa entistä paremmin työnhaun eri vaiheissa ja näin estää työttömyyden pitkittyminen. Haastatteluita on pidetty hyvänä keinona aktivoida työttömien työllistymistä, mutta huolta ovat aiheuttaneet TE-toimistojen leikatut resurssit. Kaikkiaan hallitus on leikannut niiden toiminnasta kymmeniämiljoonia euroa, kun lisärahoitusta haastatteluja varten on varattu vain 17 miljoonaa euroa. 
Hallitus on lukuisia kertoja kehunut haastattelukäytäntöä, jossa jokaista työtöntä pitäisi haastatella kolmen kuukauden välein työllistymisen vauhdittamiseksi. Kasvokkainen palvelu on saanut myönteistä palautetta. TEM:n lokakuisen tilaston mukaan alle kolme kuukautta työttöminä olleista haastatteluihin on päässyt kuitenkin vain 66 prosenttia. Viime aikoina kriittinen palaute puutteellisista tapaamisista on kiihtynyt. Todellisuudessa liian iso joukko työttömiä on haastattelujen ja kohtaamisten ulkopuolella. 
Yksi työtön, joka ei pitkittyneestä työttömyydestään huolimatta ole päässyt palvelujen piiriin, lähetti TE-toimijoilta saamansa kirjeen. Siinä kysyttiin, kuinka työtön on toteuttanut kolme kuukautta aiemmin netin välityksellä saamaansa tehtävää, joka kuului: "Lue verkkosivulta työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista". Työtön vastasi kysymykseen lukeneensa verkkosivulta työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista, minkä jälkeen hän sai viikon kuluttua vahvistuksen olevansa oikeutettu työttömyyskorvaukseen jatkossakin. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten perusteluissa kuvatun kaltainen tehtävä mitenkään lisää työttömän aitoja työllistymismahdollisuuksia ja  
miten hallitus varmistaa riittävät resurssit, jotta kaikki työttömät saadaan aitojen palveluiden pariin? 
Helsingissä 9.2.2018 
Heli
Järvinen
vihr

Kirjallinen kysymys: Herkkien ja ainutlaatuisten järviemme ennallistaminen

Eduskunnan puhemiehelle
Suomi tunnetaan puhtaasta luonnostaan ja tuhansista järvistään. Teollisuuden, asumisen, metsäojitusten ja maatalouden kuormitus on pitkään heikentänyt järviemme tilaa. Pienvesistä on luonnontilassa enää muutamia prosentteja. Parannettavaa ja ennallistettavaa on vielä paljon.  
Monet Suomen järvistä ovat luontaisesti matalia ja mataloituvat edelleen ulkoisen kuormituksen, rehevöitymisen ja ruovittumisen johdosta. 
Matalien järvien vesitilavuus on pieni ja pohjan vaikutus veden laatuun suurempi kuin syvissä järvissä. Matalissa järvissä rantojen lietteisyys ja runsas vesikasvillisuus haittaavat myös virkistyskäyttöä. Matala järvi saattaa kovana pakkastalvena jäätyä pohjaan saakka, jolloin happikadot ovat yleisiä ja ne voivat aiheuttaa kalakuolemia. Kesällä puolestaan tuuli sekä vesiliikenne sekoittavat järviä pohjia myöten, jolloin pohjaan sitoutuneet ravinteet pääsevät uudelleen kasvien ja levien käyttöön. Ilmastonmuutoksen myötä myös haitallisten levien määrä on kasvussa. 
Vesistöjen puhdistamisessa, ennallistamisessa, tulee ottaa huomioon suojeludirektiivi, joka määrää suojelemaan uhanalaisia eläinlajejamme, sekä vesipuitedirektiivi, joka velvoittaa pitämään huolta vesistöistämme. Kasvillisuus ja eläinlajit ovat muuttuneet vuosikymmenten myötä useilla järvillä, kuten esimerkiksi Puruvedellä. Aikaisemmin vapailla laajoilla hiekkarannoilla on nyt vahva humuskerros, jonne ovat pesiytyneet esimerkiksi suojellut korennot ja viitasammakot. Elinvoimaiseksi luokitellut viitasammakot eivät kuulu alkuperäiseen eläinlajistoon kyseisillä paikoilla, mutta EU:n mukaan ne on suojeltu. Sekä viitasammakoille että suojelluille korennoille on mahdollista luoda korvaavia elinympäristöjä joillekin muille järville tai saman järven toisiin lahtiin. Näin on toimittu muun muassa Haminassa tienrakennuksen yhteydessä onnistuneesti. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten mahdollistetaan ainutlaatuisten järvialueidemme ennallistaminen suojeltavista eläimistä huolimatta?  
Helsingissä 21.9.2017 
Heli
Järvinen
vihr
Sivu 4 / 11