Kirjallinen kysymys: Kuluttajan tietoinen harhaanjohtaminen kinkkupizzan markkinoinnissa

Eduskunnan puhemiehelle

Kuluttajansuojalain mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä markkinoinnissa ja asiakassuhteessa saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Joissakin pizzerioissa kuluttajaa kuitenkin tietoisesti ja tarkoituksenmukaisesti johdetaan harhaan. Useammasta ravintolasta on käynyt ilmi tapauksia, joissa kinkkupizzana myyty tuote ei sisältänyt kinkkua vaan pizzasuikaletta. Eräästä ravintolasta kerrottiin, että he valitsevat kinkkupizzaan pizzasuikaletta, koska siinä on parempi kate, eivätkä asiakkaat ole valittaneet asiasta. Eli he johtavat asiakkaitaan harhaan tahallisesti ja tiedostaen.

Eviran suosituksen mukaan nimeä "kinkku" voidaan käyttää vain sellaisista tuotteista, joihin käytetty liha on yksinomaan kinkkua. Kinkkujen lihapitoisuus on yleensä vähintään noin 90 prosenttia, suosituksessa kerrotaan. Pizzasuikale on kaupallinen nimi, jossa lihapitoisuus on huomattavasti aitoa kinkkua alhaisempaa, usein vain noin 60 prosentin luokkaa.

Pizzasuikaleen käyttäminen aidon kinkun sijaan ja sen markkinoiminen kinkkuna on kuluttajan tietoista harhaanjohtamista, mikä on kuluttajansuojalain vastaista toimintaa. Elintarvikealan toimija on aina itse vastuussa markkinoinnista ja tarjoilemistaan elintarvikkeista. Elintarvikelain 23/ 2006 tarkoitus on muun muassa varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan. Lain tarkoitus on myös osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Kinkku- ja pizzasuikaleen käyttäminen johtaa siihen, että oikeaa kinkkua käyttävät ravintolat joutuvat eriarvoiseen asemaan annostensa raaka-ainekustannusten vuoksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta kuluttajan tietoinen harhaanjohtaminen kinkkupizzan markkinoinnissa estetään?

 

Helsingissä 6.6.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Eläinten lajityypillisen käyttäytymisen tulkinta

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa turkistarhaajat pitävät eläimiä epäeettisen pienissä häkeissä: esimerkiksi täysikasvuista kettua saa turkistarhalla pitää 0,8 neliömetrin häkissä. Naaleja, kettuja ja minkkejä pidetään verkkopohjaisissa häkeissä ilman, että niillä on jatkuvasti juomavettä tarjolla. Turkistarhaajat ovat saaneet useilta tahoilta, kuten Animalialta ja Oikeutta eläimille -yhdistykseltä, huomautuksia eläinten epäeettisestä kohtelusta, jossa eläimen lajityypillisen käyttäytymisen piirteitä ei oteta huomioon. Turkiseläimillä on tallella villien lajitoveriensa tarpeet ja vaistot, kuten saalistusvietti, tarve reviirin puolustukseen, pariutumisvietti ja tarve muodostaa lajille tyypillisiä sosiaalisia järjestelmiä. Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkohäkeissä lähes kaikkien luontaisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Yhä useammassa Euroopan maassa turkistarhaus on nykyään kokonaan kielletty.

Samaan aikaan villieläinten hoitajia vaaditaan rakentamaan eläimille laajat tilat, joissa eläimet voivat toteuttaa luonnollisia tapojaan. Eläimelle tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta kaivaa tunneleita, päästä liikkumaan laajalla alueella vapaasti ja päästä suojaan sisätiloihin eläimen niin halutessa. Turkistarhasta karanneelle ketulle on vaadittu vähintään 50 neliömetrin ulkoilualueen lisäksi myös sisätiloja, sillä villaeläinhoitola on luokiteltu virallisesti eläintarhaksi. Kun turkistarhauksesta karannut eläin löydetään luonnosta ja viedään villieläinhoitolaan, niin eläin saa erilaista kohtelua kuin turkistarhassa ollessaan. Samojen eläinlajien yksilöitä kohdellaan siis eri tavalla riippuen siitä, onko kyseessä tuotanto- vai villieläin.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain luonnoksessa sanotaan, että nykytiedon mukaan eläinten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi eläimen mahdollisuus toteuttaa sille lajityypillistä käyttäytymistä. Eläinsuojelulain luonnoksessa todetaan myös, että eläintuotannon ja kaiken muunkin eläinten käytön on oltava eettisesti kestävällä pohjalla. Luonnoksessa todetaan, että eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseen ja eläinten hyvään elämään kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Näistä huomioista huolimatta tuotanto- ja villieläimiä koskevat erilaiset säännökset juuri eläimen lajityypillisen käyttäytymisen näkökulmasta: turkistarhalla ketulle vaaditaan siis vain 0,8 neliön ulkoilualuetta ja eläinhoitolassa vähintään 50 neliön ulkoilualueen lisäksi myös sisätiloja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten perustellaan, että saman eläinlajin eri yksilöiden lajityypillistä käyttäytymistä tulkitaan näin eri tavoin?

 

Helsingissä 9.5.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Mahdollisuus suorittaa erityisjärjestelyin ylioppilaskoe paperisena

Eduskunnan puhemiehelle

Tavoitteena on, että kevään 2019 ylioppilaskirjoituksissa jokainen ylioppilaskoe suoritetaan digitaalisesti. Digitaalisten ylioppilaskokeiden myötä kokelaiden tasavertaiset mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen ovat vaarassa heikentyä. On joitakin kokelaita, joille työskentely näyttöpäätteellä on sairauden takia lähes mahdotonta.

Opetusministeri vastasi kirjallisen kysymyksen vastauksessa (KKV 97/2018 vp), että erityisjärjestelyiden avulla kokelaalle voidaan antaa kohtuulliset ja yhdenvertaiset olosuhteet digitaalisen ylioppilastutkinnon suorittamiseksi. Ylioppilastutkintolautakunnasta (YTL) kerrotaan, että erityisjärjestelyinä kokelas voi saada käyttöönsä avustajan, joka lukee kokelaalle koekysymykset ääneen. Kokelas kirjoittaa vastauksensa paperille, minkä jälkeen avustaja kopioi vastaukset tietokoneelle. YTL:n mukaan avustaja voi myös kirjoittaa aineistosta tarvittavia tietoja paperille opiskelijan jatkokäsittelyä varten, kuvailla sanallisesti aineistoja, tehdä aineistolle kokelaan pyytämiä toimenpiteitä tai käynnistää äänitallenteen kuunneltavaksi.

Äärimmäisissä migreeni- ja epilepsiatapauksissa yllä mainitutkaan toimet eivät ole olleet riittä- viä. On ollut tilanteita, joissa kaikki edellä luetellut toimet koetilanteessa on tehty ja koetilanteita on harjoiteltu avustajan kanssa, mutta silti kokelas on joutunut keskeyttämään ylioppilaskokeensa sairauskohtauksen vuoksi. Avustaja ei ole pystynyt tulkitsemaan esimerkiksi monimutkaisia graafisia kuvioita, vaan kokelaan on ollut katsottava näyttöpäätteeltä alkuperäinen esitys. Tällaisissa tapauksissa kokelaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva ovat vaarassa heikentyä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Voidaanko ylioppilaskoe taustamateriaaleineen esimerkiksi vaikeimmissa epilepsia- tai migreenitapauksissa toimittaa kokelaalle paperisena perusteellisen selvityksen jälkeen

ja jos oikeutta paperiseen kokeeseen ei myönnetä, miten turvataan kokelaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet digitaalisen ylioppilaskokeen suorittamiseen?

 

Helsingissä 19.4.2018

Heli Järvinen vihr

Sivu 3 / 11