Kirjallinen kysymys: Oikeus perhe-elämän suojaan

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on sitoutunut turvaamaan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa säädetyn oikeuden perhe-elämän kunnioitukseen. Perhe-elämän suoja on muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa vahvistettu perus- ja ihmisoikeus. YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen mukaan "perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustavanlaatuinen ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan".

Hallituksen epäinhimillinen maahanmuuttopolitiikka vaarantaa perhe-elämän suojan myös suomalaisilta, joiden perheenjäsen on kolmannen maan kansalainen. Maahanmuuttoviraston tiukentunut tulkintakäytäntö on johtanut ratkaisuihin, joissa todellisia perhesiteitä on katkaistu. Esimerkiksi vaatimukset perhesiteen aitouden osoittamiselle on asetettu kohtuuttoman korkeiksi. Lisäksi matkustusasiakirjan tai suurlähetystön leiman puuttuminen saattavat estää oleskeluluvan saamisen perhesiteen perusteella jopa puolisolta tai lapselta.

Maahanmuuttoviraston päätöksissä korostetaan, ettei valtiolla ole yleistä velvollisuutta kunnioittaa perheenjäsenen asuinpaikkavalintaa tai hyväksyä ulkomaalaisen perheenjäsenen maahanmuuttoa. Tämä tulkinta ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistettua oikeutta perhe-elämän kunnioitukseen loukataan. Perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuuden vuoksi on kestämätöntä, että perhe-elämän suojan taso vaihtelee mielivaltaisesti puolison kansalaisuuden perusteella.

Perheenyhdistämisen estyminen aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä, taloudellisia vaikeuksia ja vakavaa stressiä. Perheenyhdistäminen on helppo keino luoda maahantuloväyliä ja vastata maamme heikkenevään huoltosuhteeseen sekä suomalaisten ikääntymisestä aiheutuviin ongelmiin. Perhe-elämän suoja on taattava yhdenvertaisesti jokaiselle. Viranomaisen on varmistettava ratkaisutoiminnassaan tämän oikeuden turvaaminen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta oikeus perhe-elämän suojaan toteutuu yhdenvertaisesti siten, ettei puolison toisen maan kansalaisuus vaikuta oikeudettomasti suojan tasoon ja

miten hallitus aikoo parantaa perheenyhdistämisen käytäntöjä, jotta jokaisella Suomen kansalaisella on yhtäläinen oikeus saada perheenjäsenelleen oleskelulupa perheenyhdistämisen kautta?

Helsingissä 29.11.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Metsähallituksen tuottovaatimusten alentaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Metsähallitus on muuttanut hakkuutapojaan tällä vuosituhannella. Metsähallitus hakkaa nyt nuorempaa metsää kuin aikaisempina vuosina. Metsälaista ovat poistuneet rajoitukset siitä, minkä ikäistä metsää saa hakata. Samaan aikaan valtion Metsähallitukselle esittämät tuottovaatimukset ovat nousseet. Liiketoiminnan voittoa pitäisi nostaa viime vuoden 107 miljoonasta 120 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tutkijoiden mukaan Metsähallituksen tuottotavoitetta pitäisi puolestaan laskea, jottei Metsähallitus hakkaa liian nuorta metsää. 

Tilanteen toinen haaste liittyy Metsähallituksen laskelmissaan käyttämään korkoon. Laskentamallien avulla metsätaloudessa haetaan taloudellisesti parasta hakkuuhetkeä. Metsähallitus pyrkii maksimoimaan nettotuloja laskemalla tulevien hakkuiden niin sanottua nykyarvoa neljän prosentin diskonttokorolla. Nettotulojen nykyarvon maksimoinnissa valittu korko vaikuttaa olennaisesti siihen, minkä ikäiseksi metsä puhtaasti talousmielessä kannattaa kasvattaa. Ylen uutisen laskelmien mukaan esimerkkimetsää kannattaisi kahden prosentin korolla kasvattaa 107-vuotiaaksi, mutta Metsähallituksen käyttämällä neljän prosentin korolla ainoastaan 63-vuotiaaksi. Tutkijat ovatkin arvostelleet Metsähallitusta liian korkeiden korkojen käyttämisestä laskelmissaan. Mikäli laskelmat tehdään liian korkeilla koroilla, kiertoajat lyhenevät eli metsää avohakataan yhä nuorempana, mikä vähentää metsän kykyä toimia hiilinieluna, jolloin se toimii yhteisiä ilmastotavoitteita vastaan. 

Metsien hakkuuiän nostamista puoltaa myös Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala, jonka mukaan jatkuvalla metsänkasvatuksella voi saavuttaa paremmat tuottotavoitteet kuin metsien avohakkuilla. Keskustelussa on hyvä ottaa huomioon myös suomalaisten yleisen asenneilmapiirin muuttuminen avohakkuista. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä on jo saavuttanut vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Metsähallituksen tuottovaatimusta alennetaan ja Metsähallitusta ohjeistetaan käyttämään alempaa korkokantaa ja

onko hallitus valmis siirtymään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin ja luopumaan avohakkuista silloin, kun se ei metsän tautien tai tuhohyönteisten takia ole välttämätöntä?

Helsingissä 25.10.2018 

Heli Järvinen vihr

 

Lakialoite laiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Takuueläkkeestä päätetään laissa 703/2010. Tällä hetkellä takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen 775,27 euroa kuukaudessa. Kansaneläkeindeksin leikkaukset ja jäädytykset, terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, matkakorvausten alennukset ja lääkekorvausten omavastuun korotukset ovat heikentäneet eläkeläisten ostovoimaa ja vaikuttaneet negatiivisesti heidän toimeentuloonsa. Kansaneläkeindeksiin tehdyt heikennykset vaikuttavat suoraan ostovoimaan, koska etuudet eivät ole seuranneet hintakehitystä. 

Eläkeläisköyhyys on hälyttävä epäkohta suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat hyvin pientä tai olematonta työeläkettä kerryttäneet yli 75-vuotiaat naiset ja työkyvyttömyyseläkkeen varassa elävät. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa tehdä takuueläkkeeseen tasokorotuksen eriarvoisuuden ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi.  

Tämä aloite kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki 

takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 8 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 988/2017, seuraavasti: 

8 § 

Takuueläkkeen määrä 

Täysimääräinen takuueläke on 833,42 euroa kuukaudessa. 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 

Helsingissä 17.10.2018 

Heli Järvinen vihr

Sivu 3 / 13