Lakialoite Yliopistolain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Itä-Suomen yliopisto on päättänyt keskittää opettajankoulutuksensa Joensuuhun ja lakkauttaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen 2018. Päätös tarkoittaa opettajankoulutuksen ja käytännössä koko yliopistotoiminnan loppumista Savonlinnassa. Myös aikuiskoulutuskeskus Aducaten toiminta Savonlinnassa lopetetaan ja matkailualan koulutus, hallinto ja kirjasto siirretään Joensuuhun.

Kampuksen siirto Joensuuhun aiheuttaisi julkistaloudelle noin 130 miljoonan euron tappiot tai lisäkustannukset. Nämä kulut tulisivat pääasiassa valtiolle Savonlinna opiskelija-asunnot Oy:n tappiontakauksina, Savonlinnan kampuskiinteistöjen pääoma-arvojen alaskirjauksina ja purkukuluina sekä Joensuuhun rakennettavien uusia opiskelija-asuntojen ARA-rahoituksena ja lainantakauksina.

Sen lisäksi aluetaloudellisia vaikutuksia Savonlinnassa olisivat muun muassa työpaikkojen menettäminen, 12 miljoonan euron ostovoiman menettäminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien pieneneminen yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Työpaikkoja kampuksen myötä lähtisi suoraan noin sata ja välillisesti noin 300.

Kampusten yhdistämisestä saatavat säästöt ovat alle miljoona euroa vuosittain. Siksi päätös lisää valtion talouden kestävyysvajetta ja on hallituksen kannalta epätoivottava. Uhkana on myös pätevien ammattilaisten riittävyys tasaisesti kaikkialla, sillä päätöksen myötä Itä-Suomessa opettajankoulutusta saisi vain Joensuussa, kun sitä Länsi-Suomessa saa Turussa, Tampereella, Raumalla, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä, sekä lisäksi Keski-Suomessa Jyväskylässä.

Itä-Suomen yliopistolta tulee siirtää kotitalous, teknisen työn ja lastentarhaopettajan tutkinnonanto-oikeus uudelle Savonlinnan yliopistolle. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston luokanopettajan tutkintotavoitteet tulee Savonlinnan kampuksen osalta antaa uudelle yliopistolle. Tästä syystä opetusministeriön ei tule näiltä osin hyväksyä ja allekirjoittaa tulossopimusta ennen kuin eduskunta on säätänyt muutoksen yliopistolakiin.

Laaja opettajankoulutus on siksi tarpeen säilyttää myös Itä-suomessa. Koska hallitus ei voi määrätä ohi yliopiston autonomian niitä paikkakuntia, joilla opetusta annetaan, pitää eduskunnan kantaa vastuu päätöksistä ja alueiden tasapuolisesta kohtelusta. Siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi lakiehdotusta Savonlinnan yliopiston perustamiseksi ja hyvin menestyneen opettajankoulutuksen turvaamiseksi riittävän laaja-alaisesti.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

Yliopistolain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 § seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetusministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.

Yliopistoja ovat:

1) Helsingin yliopisto;

2) Itä-Suomen yliopisto;

3) Jyväskylän yliopisto;

4) Lapin yliopisto;

5) Oulun yliopisto;

6) Tampereen yliopisto;

7) Turun yliopisto;

8) Vaasan yliopisto;

9) Åbo Akademi;

10) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;

11) Svenska handelshögskolan;

12) Kuvataideakatemia;

13) Sibelius-Akatemia;

14) Teatterikorkeakoulu;

15) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;

16) Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTY-säätiö.

17) Savonlinnan yliopisto

Edellä 2 momentin 1―14 kohdassa tarkoitetut yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset yliopistot). Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon (säätiöyliopistot) sovelletaan tämän lain lisäksi säätiölakia (109/1930).

Säätiöyliopistoihin sovelletaan tämän lain säännöksiä paitsi 5, 13―22, 60, 64, 65 ja 67 §:ää, 8 ja 9 lukua sekä 88 §:ää.

 

Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**.

 

Helsingissä 19.5.2016

Heli Järvinen /vihr

Eduskuntatyössä kevätkaudella 2016

Kevätistuntokaudella 2016 eduskunta piti 76 täysistuntoa. Suullisia kyselytunteja oli 18.

Lainsäädäntötyö

Eduskunta hyväksyi kevätistuntokaudella 102 hallituksen esitystä. Osasta hyväksytyistä hallituksen esityksistä on tiivistelmä seuraavassa.

Halutessasi tutustua tarkemmin esimerkiksi alla olevaan hallituksen esitykseen HE 96/2015, voit tehdä sen internetisivuilla https://www.eduskunta.fi ja kirjoita oikeaan yläkulman hakukenttään:

HE 96/2015. Käykäähän tutustumassa tarkemmin!

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta (HE 96/2015 vp – StVM 4/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 vp – MmVM 2/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle panostajalaiksi (HE 134/2015 vp – TyVM 2/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta (HE 143/2015 vp – LiVM 17/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle vuosilomalain, merimiesten vuosilomalain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 145/2015 vp – TyVM 1/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luonnonsuojelulain muuttamisesta

(HE 146/2015 vp – YmVM 2/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta (HE 4/2016 vp – LaVM 4/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Espanjan kanssa tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 5/2016 vp – VaVM 2/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta (HE 6/2016 vp – VaVM 3/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle tuomioistuinlaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi HE 7/2016 vp – LaVM 8)/2016 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 29/2016 vp – VaVM 9/2016 vp, ns. VALMIS-paketti)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 9 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 35/2016 vp – SiVM 5/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta (HE 36/2016 vp – SiVM 4/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijöiden lähettämisestä ja eräistä siihen liittyvistä laeista (HE 39/2016 vp – TyVM 3/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

(HE 43/2016 vp – HaVM 11/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta

(HE 44/2016 vp – PuVM 2/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle joukkorahoituslaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 46/2016 vp – TaVM 15/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 49/2016 vp – LiVM 13 /2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esitys eduskunnalle tupakkalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 15/2016 vp) täydentämisestä (HE 15/2016 vp, HE 58/2016 vp – StVM 7/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta

(HE 57/2016 vp – TaVM 13/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista sekä valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 59/2016 vp – HaVM 13/2016 vp)

Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi arvopaperimarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 65/2016 vp – TaVM 14/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 74/2016 vp – LiVM 18/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (HE 76/2016 vp – YmVM 9/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 85/2016 vp – StVM 9/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

(HE 97/2016 vp – StVM 12/2016 vp)

Lisätalousarviot

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioksi

(HE 9/2016 vp – VaVM 5/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 lisätalousarvioesityksen

(HE 9/2016 vp) täydentämisestä (HE 27/2016 vp – VaVM 5/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi

(HE 88/2016 vp – VaVM /2016 vp, LTA 1 – 3/2016 vp)

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020

(VNS 3/2016 vp – VaVM 10/2016 vp)

Pääministerin ilmoitus

Pääministerin ilmoituksia annettiin kaksi:

-       Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2016 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista PI 1/2016 vp esityksistä

-       Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta, PI 2/2016 vp

Valtioneuvoston selonteot

Valtioneuvosto antoi eduskunnalle kuusi selontekoa.

Valtioneuvoston selonteot:

-       Suomen kehityspolitiikka, VNS 1/2016 vp 17/28

-       Suomen osallistumisen jatkamisesta ja vahvistamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa, VNS 2/2016 vp

-       Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020, VNS 3/2016 vp

-       Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.7.–31.12.2016 VNS 4/2016 vp

-       Sisäisestä turvallisuudesta, VNS 5/2016 vp

-       Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, VNS 6/2016 vp

Välikysymykset

Kevätistuntokaudella tehtiin kolme välikysymystä:

-       Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista, K 1/2016

-       Välikysymys Suomen suunnasta, VK 2/2016 vp

-       Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä, VK 3/2016 vp

Kertomukset

Kevätistuntokaudella eduskunnalle annettiin seuraavat kertomukset:

-       Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta 2015, K 1/2016 vp

-       Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2015, K 2/2016 vp

-       Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015, K 3/2016 vp

-       Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2015, K 4/2016 vp

-       Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2015, K 5/2016 vp

-       Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2015, K 6/2016 vp

-       Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2015, K 7/2016 vp

-       Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2015, K 8/2016 vp

-       Hallituksen vuosikertomus 2015, K 10/2016 vp 18/28

-       Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015, K 11/2016 vp

-       Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2015, K 12/2016 vp

-       Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2015, K 13/2016 vp

-       Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2015, K 14/2016 vp

-       Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2015 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta, K 15/2016 vp

-       Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2015, K 16/2016 vp

Ajankohtaiskeskustelut

Kevätistuntokaudella käytiin kolme ajankohtaiskeskustelua:

-       Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa, KA 4/2016 vp

-       Keskustelualoite veronkierron ja verovälttelyn kitkemisestä, KA 5/2016 vp

-       Keskustelualoite tasa-arvosta yhteiskunnan vakauden ja kehityksen edistäjänä, KA 9/2016 vp

Kansalaisaloitteet

Kevätistuntokaudella eduskunnalle luovutettiin kaksi kansalaisaloitetta:

-       Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa, KAA 1/2016 vp

-       Kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta, KAA 2/2016

EU-asiat

Eduskunnan EU-asioiden käsittelyssä hallitseva teema kevätistuntokaudella 2016 oli edelleen EU:n muuttoliiketilanne ja etenkin sen hallintaan liittyvät toimet. Myös muun muassa talousasiat olivat tärkeässä roolissa, etenkin veronkierron ehkäisy. Myös EU:n asedirektiivin muuttaminen ja EU:n vaikuttamisstrategia puhututtivat. Viimeisimpänä tärkeänä asiana on Yhdistyneen kuningaskunnan kansanäänestys, josta eduskuntammekin kokoontuu 1.7.2016.

Helin valtiopäiväpuheet (toukokuu-kesäkuu 2016)

Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa

Keskustelualoite (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! YK:n arvion mukaan maailmalla vaeltaa tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä etsien uutta kotia — 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan omasta kotimaastaan, jättämään kielensä, kulttuurinsa, perheensä ja kaiken. On selvää, että tässä tilanteessa, kun nämä ihmiset etsivät uutta kotia, tarvitaan kaikenlaista monipuolista kotoutumista, jotta kanta-asukkaat joka maassa pystyvät kotoutumaan uuteen tilanteeseen ja jotta nämä maahantulijat saadaan kotoutettua. 

Kannattaa kuitenkin varoa, mitä toivoo. Täällä useammassa puheenvuorossa on sanottu, että maassa pitää elää maan tavalla. Suomi on hieno maa, mutta kannattaa muistaa, että esimerkiksi eurooppalaisiin maihin verrattuna meillä on keskimäärin paljon enemmän perheväkivaltaa kuin Euroopassa, meillä on paljon enemmän päihdeongelmia, meillä on paljon enemmän itsemurhia, ja me emme halua tällaista. Minusta paljon parempi (Puhemies koputtaa) olisi muistuttaa, että täällä pitää elää ihmisiksi.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 36/2016 vp Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kulmunille: Nyt täytyy pitää tarkkaan mielessä, kuka kantaa vastuun mistäkin. Yliopisto kantaa vastuun siitä, missä opetusta ja koulutusta antaa, mutta maan hallitus kantaa aina vastuun siitä, että päteviä ammattilaisia riittää ympäri Suomea niin, että yhteiskuntavastuuta kannetaan tasaisesti. 

Nyt voi hyvin kysyä, miten maan hallitus on kantanut yhteiskuntavastuuta esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston osalta: Te sanotte tarjoavanne 8 miljoonaa euroa erityisrahoitusta mutta samaan aikaan vedätte 10 miljoonaa euroa pois. Minun vanhan matikkapääni mukaan tämä tarkoittaa kyllä miinus 2:ta miljoonaa eikä mitään ylimääräistä rahaa. 

Jos hallituksella on halu pitää Savonlinnan opettajankoulutuslaitos olemassa, siihen on kaikki mahdollisuudet. Ensi viikolla käydään tulosneuvottelut — se on aina ministeriö, joka antaa tutkinnonanto-oikeudet yliopistolle, yksikään Suomen yliopisto, edustaja Kulmuni, ei voi itse päättää, mitä tutkintoja tässä maassa antaa, vaan niistä päättää aina ministeriö. Elleivät nämäkään keinot tehoa ja auta, niin aina on vielä viimeinen mahdollisuus, ja se mahdollisuus on se, että voidaan perustaa Savonlinnaan oma yliopisto. Olen todella iloinen, jos hallitus on tähän valmis, niin kuin edustaja Kulmunin puheenvuorosta käy ilmi. 

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että suomalaisen laadukkaan koulutuksen paras tae on se, että meillä on laadukas opettajakoulutus. Nyt on ihan pakko kysyä, kun hallitus on lakkauttamassa Savonlinnan opettajankoulutuslaitosta: jos kerran opettajankoulutus on näin laadukasta ja myyntivaltti Suomelle, kuinka tällainen oppilaitos kannattaa missään tapauksessa lakkauttaa? 

Muistutan mieliin, kuinka kansainvälisen viestinnän laitos siirrettiin joitakin vuosia sitten Joensuuhun. Siitä kokonaisuudesta Joensuussa, ystävät hyvät, on jäljellä enää 20 prosenttia. Eli on suuri vaara, että opettajankoulutus menee pesuveden mukana, jos emme pidä laadukasta taito- ja taideaineiden opetusta yllä Savonlinnassa, missä se on mahdollista tehdä edullisesti, jopa 40 prosenttia halvemmalla kuin esimerkiksi Helsingin yliopistossa täällä Helsingissä. Nyt olisi se näytön paikka, jolla voitte osoittaa sananne todeksi. 

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! On ihan selvää, että koko tämä sali pitää suomalaista koulutusta laadukkaana ja arvokkaana. Toinen kysymys on sitten se, mitä kannattaa myydä. Toki voi yrittää myydä vaikka hiekkaa Saharaan tai lunta eskimoille, mutta kun ajatellaan nyt vaikkapa niitä kiinalaisia miljonääriopiskelijoita ja kun tiedetään tosiasia, että maapallon on pyöreä, Kiinasta Suomeen on kovin pitkä matka, on paljon maailmalla arvostetumpia yliopistoja kuin Suomen yliopistot, on maailmalla paljon puhutumpia kieliä kuin suomen kieli ja on paljon suurempia markkina-alueita kuin Suomi, niin tässä kilpailussa maksullisilla yliopistoilla meidän on hankala kilpailla. Toivon, että tämä joka tapauksessa onnistuu näistä hankaluuksista huolimatta.  

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! On ymmärrettävää, että silloin kun yliopistomaksuja, opiskelumaksuja ei ollut, näitä hakemusmaksuja käytettiin, koska muuten olisi ollut selkeä vaara siitä, että näitä hakemuksia olisi tullut röykkiöittäin maahan. Eli tässä suhteessa hallitus toimii mielestäni nyt loogisesti näiden maksujen poistamisen suhteen. 

Mitä sitten tulee siihen, miksi meidän kannattaa hankkia intialaisia opiskelijoita ilmaiseksi Suomeen. No, se pelko on tietysti se, että me emme saa niitä intialaisia opiskelijoita tänne, jos koulutuksemme on maksullista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus teki kaksi vuotta sitten tutkimuksen siitä, minä verran ulkomaalaisia opiskelijoita Suomessa on: heitä oli noin 20 000. VATTin tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa näistä opiskelijoista oli edelleen Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen, ja näistä maahan jääneistä yli kaksi kolmasosaa oli työllistynyt. VATTin arvio on se, että tutkimukset pääosin puoltavat väitettä siitä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisesta maalle koituvat hyödyt ylittävät siitä aiheutuvat kustannukset. Ja tämä on ollut se tausta-ajatus sille, miksi olemme halunneet pitää koulutuksen maksuttomana. 

Toinen on tietysti sitten se, että emme missään tapauksessa halua, että koulutusmaksut leviävät myös suomalaisille opiskelijoille. Onneksi moni hallituksesta on sanonut ja luvannut, että näin ei käy. Toivottavasti siihen voimme luottaa. 

Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)

Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin työnantajien tarpeen kokeilla ja testata työntekijöiden asennetta, soveltuvuutta ja muuten sopivuutta työtehtävään. Sitä varten meillä on hyvin toimiva koeaika. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Me vihreät tuemme myös sitä, että yksityisellä puolella ja julkisella puolella koeaika olisi saman mittainen, koska ei ole oikein mitään fiksua syytä siihen, minkä takia niitten pitää olla nyt erimittaiset. Mutta koeaika on tehty juuri sitä varten, että voidaan katsoa, sopivatko palaset hyvin siihen kokonaiseen palapeliin, josta työmarkkinoilla aina on kyse. 

Mitä tulee tähän vapaaehtoisuuteen, näen isona ongelmana sen, että vaikka kyse on vapaaehtoisuudesta, niin vapaaehtoisuudesta helposti muodostuu tietynlainen pakko, koska kun yksi ihminen pitää omasta ammattitaidostaan ja ammattikunniastaan huolen, löytyy aina joku toinen epätoivoisempi, joka vapaaehtoisesti menee ilmaiseksi töihin. Toivon, että tässä valmistelussa pidetään huoli, ettei näin pääse käymään. (Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!) 

Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta

Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Tätä aikaa leimaa se, että hyväosaiset voivat yhä paremmin ja huono-osaiset vastaavasti yhä huonommin. Johtajien ylisuuret palkkiot ja bonukset sekä osittain ansaitsemattomat palkankorotukset ovat ruokkineet epäoikeudenmukaisuuden tunnetta tilanteissa, joissa palkansaajat ovat joutuneet tyytymään irtisanomisiin tai lähes nollakorotuksiin. Viime kaudella yritysjohtajien eläkeikää nostettiin ja eläke-etuuksia leikattiin. Hyvä, että sama linja jatkuu nyt, kun hallitus on omistajaohjauksessaan päättänyt leikata valtionyhtiöiden johtajien irtisanomiskorvauksia.  

Yhteiskuntavastuuta soisi edistettävän myös laajemmin. Tiedämme, ettei laeilla ole mahdollisuutta rajoittaa yksityisten pörssiyritysten johtajien palkkoja, mutta haluaisin tietää, onko kohtuuden viestiä korostavalla pääministeri Sipilällä jotain keinoja siinä kuuluisassa työkalupakissaan niiden suitsimiseksi. Jos vaikkapa 50 suurimman yksityisen yrityksen johto päättäisi sitoutua palkkojen nollakorotuksiin, sillä olisi suuri myönteinen vaikutus kilpailukykypakettiin ja yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. 

Välikysymys Suomen suunnasta

Välikysymys VK 2/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Opetusministeri Grahn-Laasoselle tiedoksi: akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on lausunut tänään, että "alueellinen sijainti on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti suuri tiede- ja koulutuspoliittinen kysymys, jossa yliopistojen itsehallinto eli autonomia ei estä valtion ohjaustoimivaltaa". Tämä tiedoksi. Jos hallitus ei aio kantaa vastuuta Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta, haluan muistuttaa siitä, että viime kädessä valta ja vastuu on tällä eduskunnalla, jokaisella meistä. Viimekätinen lainsäädännöllinen keino on muodostaa Savonlinnaan oma yliopisto. Siitä on lakialoite tässä, ja tulen pyytämään joka ainoalta tässä salissa istuvalta tähän nimen allekirjoitukseksi. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen ja nyt ratkaista, haluatteko ylläpitää koulutuksen Savonlinnassa vai ette. 

Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)

Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen leikkaukset yliopistoihin kohdistuen ovat ennätykselliset. Itä-Suomen yliopistoon kohdistuu 10 miljoonan euron leikkaustarve, samalla hallitus tarjoaa 8 miljoonan euron erillisrahaa, ja ainakin minun vanhan matematiikkani mukaan tämä yhtälö jää edelleenkin miinusmerkkiseksi. Yliopisto on tehnyt hyvin selväksi alusta lähtien sen, että se kaipaa nimenomaan pitkäaikaista ratkaisua, ei enää erillisrahoitusta neljälle vuodelle. Kysymykseni kuuluu: millä tavalla te olette päättäneet uudistaa yliopistorahoitusta ja rahoituksen kriteerejä ja perusteluja juuri niin, että tällainen pitkäaikainen rahoitus on mahdollista? Jos tällaista suunnittelua ei ole käynnissä, toivon, että ainakin maan hallitus reilusti tunnustaisi, että te olette sen päätöksen takana loppukädessä, viime kädessä, ettei Savonlinnassa OKL ja opettajankoulutus jatku. 

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on perätty tänään jo naisrauhaa, itse peräänkuulutan samaa rauhaa myös miehille. Suomessa miehet yleisimmin saavat köniinsä kaduilla mutta yllättävän usein mies on myös lähisuhdeväkivallan osapuoli. Miesuhritutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivallasta kärsii 17 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä. Kuitenkin poliisille tulevien yhteydenottojen määrästä 80 prosenttia eli neljä viidesosaa on nimenomaan naisilta tulevia yhteydenottoja. Tämä kertoo siitä, että miehet eivät tässä kulttuurissa joko uskalla puuttua kokemaansa perheväkivaltaan tai että me emme osaa tarjota heille sellaista apua, mitä he kaipaisivat. Kysynkin, ministeri Orpo, oletteko ministeriössä havainnut tämän ongelman ja onko teillä jotain keinoja, joilla miehiä voisi jatkossa auttaa paremmin. 

Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)

Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Lehti on puissa, ja siitäkin syystä moni suomalainen odottaa sote-uudistusta ja sen tuomia parannuksia myöskin vanhustenhuoltoon. Hallitus on kaavaillut laajamittaista yhtiöittämistä sote-uudistuksen yhteydessä, ja moni pelkää, että tämä yhtiöittäminen ei ainakaan kehitä tai edistä vanhustenhuollon, perusterveydenhuollon ja erikoisterveydenhuollon yhdistämistä ja yhteistyötä. Millä tavalla laajamittainen yhtiöittäminen saadaan toimimaan niin, että eri tasojen terveydenhuollot puhuvat samaa kieltä ja tekevät hyvää yhteistyötä? 

Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)

Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp

Arvoisa rouva puhemies! Suurella todennäköisyydellä tälläkin hetkellä jossakin hoitolaitoksessa suomalaista vanhusta kohdellaan kaltoin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira teetti aiheesta ison, laajan kyselytutkimuksen työntekijöille, ja tulos oli karmaiseva. Vastaajista lähes kaikki, 93 prosenttia, olivat havainneet kaltoinkohtelua, joka viides määräilyä ja jopa rankaisemista.  

Suomalainen hoitajamitoitus on niukka ja osin riittämätön, 0,5 eli yksi hoitaja kahta vanhusta kohden. Tässä kyselyssä tuli selvästi esiin myös se, että kiire ja hoitajien riittämättömyys lisäävät riskiä kaltoinkohteluun. Siitä huolimatta hallituksen suunnitelmissa on edelleenkin kiristää hoitajamitoitusta ja laskea sitä 0,4:ään. Haluankin kysyä nyt hallitukselta, onko tämä karu tutkimustulos saanut teidät toisiin aatoksiin hoitajamitoituksen kiristämisen suhteen ja millä muulla keinoin aiotte parantaa suomalaisten vanhusten asemaa hoitolaitoksissa.  

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys HE 88/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Pakko palata hetkeksi Talvivaaraan. On selvää, että koko tämä sali murehtii kainuulaisten työpaikkojen suhteen, mutta kainuulaiset työpaikat on helpompi korvata kuin kainuulainen luonto, jos sen ensin pahasti pilaamme. Ja näin valitettavasti on osin jo käynyt. 

Kun vihreät olivat hallituksessa viime kaudella, silloin kunnioitettiin ympäristölainsäädäntöä, ja jos ministeri Rehn muistaa, vihreät ulostettiin hallituksesta hyvä tovi ennen hallituksen loppukautta (Markku Rossi: Miten se ulostus tapahtui?) — Siitä voi ehkä naapurinne kertoa teille yksityiskohtia. — Mutta nyt uudet tiedot kertovat siitä, että purkuputki Nuasjärveen on valitettavasti toteuttanut ne pahimmat pelot, eli se on muodostanut hapetonta sedimenttiä, pohjakerrosta Nuasjärven pohjaan. Ja kysymys kuuluu, ministeri Rehn, mitä te aiotte tehdä sille, että tämä kehitys ei pääse enää jatkumaan. 

Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)

Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Kilpailukykysopimusneuvottelut ovat herkässä vaiheessa, kun vielä muun muassa Metalliliitto ja palvelualojen PAM neuvottelevat tänään ja huomenna omasta tulemisestaan. Kuten edustaja Heinäluoma olen todella tyytyväinen siihen, että hallitus nyt loppumetreillä on petrannut huomattavasti. Moneen kertaan olen itsekin tässä salissa käyttänyt puheenvuoroja siitä, millaisin toimin hallitus on oikeastaan enemmän haitannut kuin edistänyt kilpailukykysopimusneuvotteluja, mutta nyt pitää nostaa hattua. Ensinnäkin, ministeri Lindström, te peruitte tämän suunnitellun työnäytekokeilun sellaisenaan, ja toiseksi nyt tämä verohuojennusratkaisu ilman muuta tulee varmasti helpottamaan neuvottelijoiden tilannetta huomiseen mennessä. Haluaisin mieluusti kysyä sitä, että kun lopullisia ratkaisuja tästä veroratkaisusta tehdään, toivon mukaan siinä huomioidaan pienituloiset paremmin kuin meidät muut, ja toivoisin jotain avauksia siitä, mitä voitte kertoa tästä verohuojennuksen profiilista. 

Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä

Välikysymys VK 3/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme, että tuotantoeläimet voivat hyvin silloin, kun maanviljelijät — isännät ja emännät — voivat hyvin. Ja heidän hyvinvointiinsa on oikeastaan kaksi keinoa yli muiden: ensinnäkin se, että lomitusjärjestelmä toimii, (Anne Kalmari: Hyvä!) mutta toiseksi se, että he saavat riittävän toimeentulon omasta toiminnastaan. Ja valitettavasti etenkin tämä jälkimmäinen on mennyt huonoon suuntaan, kun toimeentulo on koko ajan heikentynyt ja tuottajahinnat pienentyneet. Kuitenkin suuri osa suomalaisista, Suomalaisen Työn Liiton julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia meistä, olisi valmiita maksamaan vähintään 10 prosenttia enemmän suomalaisesta tuotteesta ja palvelusta. Kuulemani mukaan Ruotsissa yksi kauppaketju maksaa jo tuottajalle muun muassa maidosta noin 10 sentin ylimääräisen lisän litralta. Haluaisinkin kysyä hallitukselta, millä toimilla me kaikki — niin hallitus kuin kaupat ja me kuluttajatkin — saisimme vaikutettua siihen, että tuottajat saisivat paremman toimeentulon. 

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Minulla oli poikkeuksellinen tilaisuus seurata viikonlopun ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua ruotsalaisen lehdistön kautta. Täällä on puhuttu ruotsalaisesta uhosta, joka näkyy täällä Suomessa. Se ei näkynyt Ruotsissa. Päinvastoin, siellä nostettiin yksi asia ylitse muiden, ja se oli nimenomaan Suomen Venäjä-osaaminen ja erityinen Venäjä-suhde, josta ruotsalaisen median mukaan Ruotsilla on paljon opittavaa Suomelta. Meillä on pitkä naapuruussuhde Venäjän kanssa. Meillä on myös maantieteellisesti pitkä yhteinen raja. Ja näistä syistä ehkä itse pidämme tätä erityistä Venäjä-suhdetta joskus vähän liiankin itsestäänselvänä. 

Ministeri Soini, teillä on pitkä kokemus ulkopolitiikan seurannasta monissa eri rooleissa, ja siksi kysyn teiltä, miten tämä meidän erityinen Venäjä-suhteemme on Euroopan unionin yhteisten pakotteiden myötä muuttunut ja miten toisaalta voisimme kehittää sitä siihen suuntaan, että se edistäisi demokratiaa, rauhanomaisia (Puhemies koputtaa) prosesseja ja yhteistyötä. 

Sivu 3 / 7