Kirjallinen kysymys: Kela-taksien paluumatkat

Eduskunnan puhemiehelle

Laki liikenteen palveluista (320/2017) tuli voimaan heinäkuun alussa. Taksiliikennelain vapauttamisen myötä Kela-korvattavien kyytien ajamisessa on ollut lukuisia haasteita. Uusimmat ongelmat ovat ilmenneet Kela-korvattavien meno-paluumatkojen paluukyydeissä, sillä noilla matkoilla potilasta on saattanut kuljettaa eri taksi kuin menomatkalla. Aikaisemmin Kela korvasi meno-paluumatkoilla odotusaikaa enintään saman verran kuin menomatka oli tullut maksamaan, eikä paluumatkasta maksettu erillistä korvausta. Nyt on tullut ilmi tapauksia, joissa taksinkuljettaja on ajanut potilaan hoitoon useamman sadan kilometrin päähän ja suunnannut tämän jälkeen heti takaisin. Taksinkuljettaja ei ole saanut odottaa edes lyhyen hoidon päättymistä.

Myös Kela-korvattavien taksimatkojen kokonaiskulut ovat kasvaneet. Jos matka maksoi aikaisemmin yhteen suuntaan 300 euroa, odotusmaksulla sai paluun 50 eurolla, eli yhteensä meno-paluumatka maksoi 350 euroa. Nyt kun taksinkuljettajat eivät saa odottaa, niin kaksi eri taksinkuljettajaa veloittaa matkasta molempiin suuntiin 300 euroa eli yhteensä 600 euroa. Kela-korvattavien kyytien kulut yhteiskunnalle kasvavat. Asiakkaan näkökulmasta tilanne on ikävä, kun hän joutuu käyttämään useita eri takseja. Tällainen toiminta kuormittaa ympäristöä, kun kaksi taksia ajaa tyhjillään useita satoja kilometrejä sen sijaan, että yksi taksi tekisi edestakaisen matkan.

Kela on ohjeistanut asiakkaita siitä, että asiakas voi tilata itselleen meno-paluumatkan, jos asiakkaalla on käyntiluonteinen matka ja asiakas tietää Kelan korvaamaa taksimatkaa tilatessaan paluumatkan ajankohdan. Toisin kuin aiemmin Kela ei enää lupaa sitä, että näissä tilauksissa paluumatkan ajaa sama kuljettaja, joka vei asiakkaan terveydenhuollon yksikköön. Kela ei ole ohjeistanut aikaa, jonka taksinkuljettaja voi odottaa asiakkaan kanssa terveydenhuollon yksikössä, eikä Kela maksa tästä ajasta odotusajan korvausta. Kela-kyytejä korvataan vuosittain noin 160 miljoonan euron edestä, eikä tarkoituksena ole lisätä vaan vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Kela-korvattavia taksimatkoja voi jatkossakin ajaa sama taksinkuljettaja meno-paluumatkalla molempiin suuntiin yhteiskunnalle aiheutuvien kulujen vähentämiseksi?

Helsingissä 6.11.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Oikeus perhe-elämän suojaan

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi on sitoutunut turvaamaan kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa säädetyn oikeuden perhe-elämän kunnioitukseen. Perhe-elämän suoja on muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja Suomen perustuslaissa vahvistettu perus- ja ihmisoikeus. YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeusjulistuksen mukaan "perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustavanlaatuinen ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan".

Hallituksen epäinhimillinen maahanmuuttopolitiikka vaarantaa perhe-elämän suojan myös suomalaisilta, joiden perheenjäsen on kolmannen maan kansalainen. Maahanmuuttoviraston tiukentunut tulkintakäytäntö on johtanut ratkaisuihin, joissa todellisia perhesiteitä on katkaistu. Esimerkiksi vaatimukset perhesiteen aitouden osoittamiselle on asetettu kohtuuttoman korkeiksi. Lisäksi matkustusasiakirjan tai suurlähetystön leiman puuttuminen saattavat estää oleskeluluvan saamisen perhesiteen perusteella jopa puolisolta tai lapselta.

Maahanmuuttoviraston päätöksissä korostetaan, ettei valtiolla ole yleistä velvollisuutta kunnioittaa perheenjäsenen asuinpaikkavalintaa tai hyväksyä ulkomaalaisen perheenjäsenen maahanmuuttoa. Tämä tulkinta ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa vahvistettua oikeutta perhe-elämän kunnioitukseen loukataan. Perustuslaissa turvatun yhdenvertaisuuden vuoksi on kestämätöntä, että perhe-elämän suojan taso vaihtelee mielivaltaisesti puolison kansalaisuuden perusteella.

Perheenyhdistämisen estyminen aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä, taloudellisia vaikeuksia ja vakavaa stressiä. Perheenyhdistäminen on helppo keino luoda maahantuloväyliä ja vastata maamme heikkenevään huoltosuhteeseen sekä suomalaisten ikääntymisestä aiheutuviin ongelmiin. Perhe-elämän suoja on taattava yhdenvertaisesti jokaiselle. Viranomaisen on varmistettava ratkaisutoiminnassaan tämän oikeuden turvaaminen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta oikeus perhe-elämän suojaan toteutuu yhdenvertaisesti siten, ettei puolison toisen maan kansalaisuus vaikuta oikeudettomasti suojan tasoon ja

miten hallitus aikoo parantaa perheenyhdistämisen käytäntöjä, jotta jokaisella Suomen kansalaisella on yhtäläinen oikeus saada perheenjäsenelleen oleskelulupa perheenyhdistämisen kautta?

Helsingissä 29.11.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Metsähallituksen tuottovaatimusten alentaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Metsähallitus on muuttanut hakkuutapojaan tällä vuosituhannella. Metsähallitus hakkaa nyt nuorempaa metsää kuin aikaisempina vuosina. Metsälaista ovat poistuneet rajoitukset siitä, minkä ikäistä metsää saa hakata. Samaan aikaan valtion Metsähallitukselle esittämät tuottovaatimukset ovat nousseet. Liiketoiminnan voittoa pitäisi nostaa viime vuoden 107 miljoonasta 120 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tutkijoiden mukaan Metsähallituksen tuottotavoitetta pitäisi puolestaan laskea, jottei Metsähallitus hakkaa liian nuorta metsää. 

Tilanteen toinen haaste liittyy Metsähallituksen laskelmissaan käyttämään korkoon. Laskentamallien avulla metsätaloudessa haetaan taloudellisesti parasta hakkuuhetkeä. Metsähallitus pyrkii maksimoimaan nettotuloja laskemalla tulevien hakkuiden niin sanottua nykyarvoa neljän prosentin diskonttokorolla. Nettotulojen nykyarvon maksimoinnissa valittu korko vaikuttaa olennaisesti siihen, minkä ikäiseksi metsä puhtaasti talousmielessä kannattaa kasvattaa. Ylen uutisen laskelmien mukaan esimerkkimetsää kannattaisi kahden prosentin korolla kasvattaa 107-vuotiaaksi, mutta Metsähallituksen käyttämällä neljän prosentin korolla ainoastaan 63-vuotiaaksi. Tutkijat ovatkin arvostelleet Metsähallitusta liian korkeiden korkojen käyttämisestä laskelmissaan. Mikäli laskelmat tehdään liian korkeilla koroilla, kiertoajat lyhenevät eli metsää avohakataan yhä nuorempana, mikä vähentää metsän kykyä toimia hiilinieluna, jolloin se toimii yhteisiä ilmastotavoitteita vastaan. 

Metsien hakkuuiän nostamista puoltaa myös Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala, jonka mukaan jatkuvalla metsänkasvatuksella voi saavuttaa paremmat tuottotavoitteet kuin metsien avohakkuilla. Keskustelussa on hyvä ottaa huomioon myös suomalaisten yleisen asenneilmapiirin muuttuminen avohakkuista. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä on jo saavuttanut vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Metsähallituksen tuottovaatimusta alennetaan ja Metsähallitusta ohjeistetaan käyttämään alempaa korkokantaa ja

onko hallitus valmis siirtymään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin ja luopumaan avohakkuista silloin, kun se ei metsän tautien tai tuhohyönteisten takia ole välttämätöntä?

Helsingissä 25.10.2018 

Heli Järvinen vihr

 

Sivu 2 / 12