Saattohoidon takaaminen lailla on kaikkien etu

Helin puhe täysistunnossa 2.3.2017

Arvoisa puhemies! On selvää, että tämä kansalaisaloite eutanasiasta, hyvästä kuolemasta on tuonut meidät perimmäisten asioiden äärelle. Harvoin tässä salissa keskustellaan niin äärimmäisistä, syvällisistä ja perimmäisistä kysymyksistä — elämästä, kuolemasta, ihmisoikeuksista, lähimmäisenrakkaudesta — kuin tänään, ja se on ilman muuta hyvä asia. 

 

Vaikka tiedän, että tässä salissa olemme hyvin kahta mieltä tehdystä aloitteesta, olen varma siitä, että jokaisella tähän aloitteeseen ja tänään keskusteltavaan asiaan liittyy paljon tunteita, omaa arvomaailmaa, myöskin taustatietoa, siitä ovat lukuisat järjestöt ja ihmiset pitäneet huolta — kiitos kaikista palautteista — mutta myöskin tietysti omia kokemuksia. Ehkä omaan mieleeni on vaikuttanut muutama asia muita enemmän. Yksi niistä on se, että olen saanut kyseenalaisen ilon seurata kahden lähimmäiseni hyvin kivuliasta ja raskasta kuolemaa. Toinen omiin ajatuksiini vaikuttanut asia on Terhokodin johtajan mielipiteet tästä eutanasia ja hyvä kuolema ‑kysymyksestä. Mutta tarkoitukseni ei ole nyt puhua niistä, koska uskon ja kokemukseni on se, että tässä salissa vallitsee hyvin vahva yksimielisyys siitä, että me kaikki haluamme parantaa saattohoitoa ja ylipäänsä sairauksiin annettavaa lopunajan kivunlievitystä ja oireiden lievitystä. Sitä osoittaa myös tämä laaja keskustelu, jota täällä tänään on käyty. 

 

Vaikka kuinka haluaisimme sanoa, että saattohoitoon ja hyvään loppuaikaan on oikeutettu jokainen Suomessa, niin valitettavasti tilanne ei ole se, ja se tarkoittaa sitä, että vanha sairaanhoitolaki tästä asiasta ei riitä. Meillä on paljon erilaisia ongelmia. Yleisenä ongelmana on tasapuolinen saattohoidon saaminen eri puolilla Suomea. Lääkäriliitto on arvioinut, että 19 sairaanhoitopiiristä ja 18 suuresta kaupungista vain noin puolella on suunnitelma tai laitoskohtaiset saattohoito-ohjeet siitä huolimatta, vaikka mahdollisuuksia edetä paremmin olisi ollut. Kaikkein kurjin tämä tilanne on Itä- ja Pohjois-Suomessa, eli siellä ammattimaista saattohoitoa on tarjolla vähiten, ja sehän ei tietenkään suomalaisten näkökulmasta ole millään tavalla hyväksyttävää, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa. 

 

Mutta on muitakin ongelmia. 

 

Ei ole kriteereitä siitä, miten saattohoitopaikat rahoitetaan, millä kriteereillä maksusitoumuksia sovitaan. Lääkäriliiton mukaan saattohoitopaikkoja Suomessa on liian vähän ja siirtyminen parantavasta hoidosta oireenmukaiseen hoitoon viivästyy. Sen mukaan myös henkilöstöllä on paljon erilaista osaamisvajetta, koulutus on hyvin erilaista. Lääkäriliiton mukaan ei myöskään uskalleta luopua normaalihoidosta, ei osata riittävän ajoissa aloittaa saattohoitoa. 

 

Näiden ongelmien tiimoilta olen vilpittömän iloinen siitä, että useampi eduskuntaryhmä, niin myös me vihreät, olemme tehneet lakialoitteen saattohoidon lakisääteistämiseksi. Toivon, että kaikki eduskuntaryhmät ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat pitävät huolen, että koko sali, kaikki me 200, allekirjoittaisimme mahdollisuuksien mukaan näitä lakialoitteita saattohoidon vakinaistamiseksi ja lakisääteistämiseksi niin, että me saisimme tässä salissa käsittelyyn saattohoidon ja saisimme lopputulokseksi saattohoitolain, joka varmistaisi riittävän saattohoidon jokaiselle suomalaiselle. Siinä voisi määritellä muun muassa saattohoidon kriteereitä, saattohoidon saatavuutta, kansalaisten subjektiivista oikeutta saattohoitoon sekä myöskin saattohoidossa työskentelevien henkilöiden koulutustasoa. 

 

Vilpittömästi toivon, että kaikki eduskuntaryhmät ottavat tämän asian omakseen, kun näin laajaa myötämieltä tälle aloitteelle on olemassa, ja toivon, että voisimme yhdistää nämä aloitteet ja saada tästä yhtenäisen esityksen eteenpäin niin, että tämä asia ainakin tällä kaudella etenisi. Se olisi jo hyvä kiitos myös näille kansalaisaloitteen tekijöille siitä, että heidän työnsä ei ole mennyt hukkaan.

 

Kirjallinen kysymys: Miten turvataan kuntien yhdenvertaisuus postinjakelussa?

Eduskunnan puhemiehelle

Postilain 29.4.2011/415 17§ mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Velvollisuudesta voidaan poiketa tilapäisesti vain, jos postin keräily tai jakaminen estyy syystä, joka johtuu postin saajasta, lain säännöksestä, liikenteen keskeytyksestä tai muusta vastaavasta ylivoimaisesta esteestä ja jota postin jakelussa ei ole voitu ottaa huomioon.

Lain 18§ mukaan yleispalvelun tarjoajalla on oikeus poiketa 17 §:ssä säädetystä keräily- ja jakelutiheydestä, kun kyseessä on vaikeakulkuisella saaristo- tai erämaa-alueella sijaitseva talous, joka ei sijaitse ympärivuotisesti liikennöitävän tien varrella mukaan lukien maantielauttojen ja vähintään viitenä päivänä viikossa kulkevien yhteysalusten avulla liikennöitävät reitit.

Yleispalvelun tarjoajan on vuosittain toimitettava Viestintävirastolle selvitys 1 momentissa tarkoitettujen talouksien lukumäärästä ja sijainnista. Poikkeuksen piirissä voi olla koko maassa enintään 300 taloutta. Viestintäviraston on tarvittaessa ratkaistava, mitkä taloudet kuuluvat keräily- ja jakelutiheydestä tehdyn poikkeuksen piiriin.

Esimerkiksi Sulkavan kunnan alueella postinjakelussa on ilmennyt vakavia puutteita. Kuntalaisilta on tullut jatkuvasti palautetta siitä, että postia on jaettu vain kolmena päivänä viikossa tai iltajakeluna vasta klo 19:00 jälkeen. Sulkavan kunnassa olosuhteet eivät ole verrattavissa postilain 18§ tarkoittamiin vaikeakulkuisiin saaristo- tai erämaa-alueisiin. Sulkavan kunta edellyttää, että postinjakeluun kiinnitetään enenevästi huomiota Sulkavan kunnan alueella, jotta lain vaatimukset ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaate toteutuvat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata Sulkavan postinjakelun viitenä päivänä sekä samalla kaikkienkuntien yhdenvertaisuuden postinjakelussa?

Helsingissä 14.9.2016

Heli Järvinen /vihr.

 

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen postinjakelun yhdenvertaisuudesta kunnissa

Eduskunnan puhemiehelle

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 445/2016 vp:

Miten hallitus aikoo turvata Sulkavan postinjakelun viitenä päivänä viikossa sekä samalla kaikkien kuntien yhdenvertaisuuden postinjakelussa?

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

 

Liikenne- ja viestintäministeriö on tietoinen Posti Oy:n hankaluuksista toteuttaa sille yleispalvelun tarjoajana asetettu velvollisuus jakaa yleispalveluvelvoitteeseen kuuluvia postilähetyksiä. Viestintävirasto valvoo postiyrityksien toimintaa ja siten myös Posti Oy:n toimintaa. Viestintävirasto tutkii parhaillaan Posti Oy:n toimintaa ja ryhtyy sille postilaissa annetuin valtuuksin toimiin, jos Viestintävirasto katsoo Posti Oy:n rikkoneen sille asetettua jakeluvelvoitetta. Merkittävä osa Viestintävirastolle tehdyistä yhteydenotoista koskee lehtien ja yrityskirjeiden jakelussa olleita viiveitä. Yrityskirjeet sekä sanoma- ja aikakauslehdet eivät ole postilain mukaisia käteismaksullisia yleispalvelukirjeitä eikä niitä siten tarvitse jakaa viitenä päivänä viikossa.

 

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee postilain uudistusta, jonka tarkoitus on turvata postinjakelu kaikissa kunnissa yhdenvertaisesti myös tulevaisuudessa. Ministeriö on pyytänyt postialan toimijoilta näkemyksiä siitä, kuinka postilakia tulisi muuttaa tai mitä siitä ei tulisi muuttaa. Ministeriö pyysi näkemyksiä myös jakelutiheyden vähentämisestä. Osa lausunnonantajista kannattaa jakelukertojen vähentämistä ja osa vastustaa viisipäiväisestä jakelusta luopumista. Yhtä mieltä ollaan siitä, että yleispalveluvelvollisen yrityksen raskaat velvoitteet ovat kilpailuneutraliteettinäkökulmasta epätasapainossa verrattuna muihin postiyrityksiin.

 

Liikenne- ja viestintäministeriö tekee tiivistä yhteistyötä postimarkkinoilla toimivien yritysten kanssa ja se on toistuvasti pyytänyt sidosryhmiä pohtimaan tehokkaita, laadukkaita ja innovatiivisia ratkaisuja toteuttaa jakelu kaikissa kunnissa viitenä tai vaikkapa seitsemänä päivänä viikossa. Hallitusohjelman mukaan lainsäädäntöä kehitetään toteuttamalla henkilö-, posti- ja tavarakuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Ministeriö tulee arvioimaan tämän uudistuksen vaikutuksia postimarkkinoihin. Tämän myötä mahdollistuisi jakeluiden yhdistäminen, mikä olisi yksi mahdollisuus turvata jakelu yhdenvertaisesti viitenä päivänä viikossa. Näiden vaihtoehtojen lisäksi ministeriö pohtii arviomuistion lausuntokierroksen palautteista esiin nousseita erilaisia vaihtoehtoisia malleja ja arvioi niiden käyttömahdollisuuksia jakelun turvaamiseksi. Ministeriön tavoite on valmistella esitys eduskunnan käsiteltäväksi vielä vuoden 2016 aikana.

 

Helsingissä 3.10.2016

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

 

Kirjallinen kysymys Tasapuolisen postin jakelun turvaaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Posti on muuttanut satojen tuhansien suomalaisten jakelua eri puolilla maata niin, että se lupaa toimittaa sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjeet asiakkailleen arkisin kello 18 mennessä. Aiemmin suuri osa perusjakelusta tapahtui aamupäivän aikana. Muutoksesta se on tiedottanut asiakkaitaan eli lehtien kustantajia joko huonosti tai ei lainkaan.

Muun muassa lehtitalot ovat saaneet vastata lukemattomiin vihaisiin palautteisiin, yrittäneet laskea korvaavan palvelun hintaa ja tehneet muutenkin paljon töitä rauhoittaakseen asiakkaitaan. Muutos uhkaa silti viedä jo muutenkin vaikeassa asemassa olevilta sanomalehdiltä runsaasti tilaajia. Moni lehti on lopetettu ja yhä useampi joutunut harventamaan ilmestymispäiviään.

Suomessa ilmestyy noin 200 sanomalehteä. Sanomalehtien määrä Suomessa on edelleen korkea väkilukuun verrattuna, ja jos verrataan asukasmäärää lehdistön kokonaislevikkiin, sijoittuu Suomi koko maailman tilastossa kolmanneksi.

Kun painettujen sanomalehtien levikki viime vuonna oli n. 1,75 miljoonaa kappaletta, ja kun

20% sanomalehdistä jaetaan Postin perusjakelussa eli noin 350 000 levikkikappaletta ja kun

jokaisella lehdellä on keskimäärin 1,8 lukijaa, muutoksen arvioidaan koskettavan yli 600 000 suomalaista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata sen, että postin jakelu toimii koko maassa samoilla periaatteilla ja että lukijat ympäri maata saavat aamun lehtensä aamupäivän aikana?

Helsingissä 17.6.2016

Heli Järvinen /vihr

 

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen tasapuolisen postinjakelun turvaa- misesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr näin kuu- luvan kirjallisen kysymyksen KK 375/2016 vp: Miten hallitus aikoo turvata sen, että postinjakelu toimii koko maassa samoilla periaat- teilla ja että lukijat ympäri maata saavat aamun lehtensä aamupäivän aikana? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Postilaki (415/2011) sääntelee postipalveluiden tarjontaa. Laki turvaa muun ohella yleispalve- luun kuuluvien postilähetysten jakelun jokaisena arkipäivänä koko maassa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sanomalehtien jakeluun, eivätkä sanomalehdet kuulu näin ollen yleispalveluun kuulu- viin postilähetyksiin. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 28/2000 vp) todennut, että yleispalveluvelvoit- teen asettamiseen oikeuttavia säännöksiä on arvioitava perustuslaissa turvatun elinkeinovapau- den rajoituksina. Yleispalveluun kuuluvien postipalveluiden tasapuolisen saatavuuden turvaa- mista perustuslakivaliokunta piti hyväksyttävänä ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaati- mana syynä rajoittaa elinkeinovapautta, todeten kuitenkin että velvoite voidaan asettaa vain, jos se on yleispalvelun turvaamisen kannalta välttämätöntä. Edelleen perustuslakivaliokunta totesi, että velvoitteen asettaminen ei saa olla postiyrityksen kannalta kohtuutonta. Sanomalehtien jakelu toimii Suomessa markkinaehtoisesti. Lehtien kustantajat itse valitsevat haluamansa jakelutavan ja palvelutason. Alueesta ja lehdestä riippuen jakelu toteutetaan joko varhaisjakeluna tai postin perusjakelun yhteydessä. Lehtien jakelupalveluita tarjoavat Posti Oy:n ohella sanomalehtien omat jakeluorganisaatiot sekä erilaiset jakeluyritykset. Sanomalehtien kus- tantajat päättävät itsenäisesti voimassa olevan lainsäädännön puitteissa siitä, millä ehdoilla ne saattavat kustantamiaan sanomalehtiä yleisön saataville. Lehtien julkaisutoiminnan on perinteisesti katsottu kuuluvan perustuslain turvaaman sananva- pauden piiriin. Sanomalehtien toimitusehtojen ja postin jakelun kellonajan määräämisen katso- taan kuuluvan postiyritysten elinkeinovapauden piiriin eikä hallituksella ole vireillä hankkeita, joilla tähän puututtaisiin

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 375/2016vp

Postilakia uudistetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe on juuri saatu päätökseen. Ensimmäisessä vaiheessa luovuttiin kirjepostitoiminnan toimilupasääntelystä ja siirryttiin ilmoi- tusmenettelyyn. Lakimuutos tuli voimaan 9 päivänä kesäkuuta 2016. Esimerkiksi lehtien jake- luyritykset voivat uudistuksen myötä jakaa kirjeitä lehtien ohella ilman, että toimintaan vaadit- taisiin postitoimilupaa. Tämä mahdollistaa sen, että lehtien jakeluyritykset voivat hakea liike- toimintaa myös kirjepostitoiminnasta aikaisempaa helpommin. Toisessa vaiheessa käsitellään esimerkiksi postinumerotietokantojen avaamista ja osoiterekisteritietojen luovuttamista koske- via uudistuksia. Lisäksi toisessa vaiheessa arvioidaan postijakeluverkkoon pääsyä ja yleispalve- lun laajuutta. Esitystä valmistellaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä. Posti- ja lehtitoimialat ovat rajussa murroksessa, koska kirjelähetysten ja paperisten lehtien mää- rä vähentyy digitalisaation myötä ennennäkemättömän nopeasti. Tämä edellyttää sekä postitoi- mijoilta että lehtiyrityksiltä uudistuksia liiketoimintaansa, jotta ne pystyvät vastaamaan uuden- laiseen markkinatilanteeseen. Tavoitteena on, että lainsäädännön keventämisen kautta uudet toimijat pääsevät markkinoille aikaisempaa helpommin ja voivat tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja lehtien ja kirjeiden jakeluun. Helsingissä 7.7.2016

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Sivu 2 / 7