Vihreä eduskuntaryhmä vetoaa Savonlinnan OKL:n säilyttämisen puolesta

Hallitus on leikkaamassa koulutuksesta lähes 1,2 miljardia euroa vaalikauden aikana. Vuosittain leikataan yliopistoilta 80 miljoonaa euroa, ammattikorkeakouluilta leikataan 25 miljoonaa euroa ja lisäksi erikseen tutkimukselta.

-Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus leikkaa koulutuksesta enemmän kuin yksikään hallitus itsenäisen Suomen aikana. Näillä leikkauksilla yliopistot ajetaan pakkorakoon, jossa ne joutuvat tekemään päätöksiä, jotka eivät ole koulutuspoliittisesti eivätkä yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta perusteltuja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Laajaa osaajajoukkoa vaativat alat, kuten opettajankoulutus, tarvitsevat koulutusta eri puolilla Suomea. Siksi vihreä eduskuntaryhmä vetoaa Savonlinnan opettajankoulutuksen puolesta.

Yliopistojen autonomiaa ja päätösvaltaa omista asioistaan pitää kunnioittaa, mutta hallituksen vastuulla on silti huolehtia pätevien ammattilaisten riittävyydestä ympäri maata. Tutkimukset osoittavat, että opettajat haluavat työllistyä alueelle, jossa ovat saaneet koulutuksensa. Kajaani on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun opettajankoulutus lakkautetaan: Kajaanin alueelle on nyt haastavaa saada päteviä opettajia töihin muualta Suomesta.

-Keinoja pätevien opettajien määrän takaamiseen ovat nimenomaan aloituspaikkojen ohjaus sekä erillisrahoitus, jonka turvin Savonlinnan OKL:n toiminta on tähän asti turvattu. Nämä keinot ovat hallituksen käytettävissä, jos tahtoa on, muistuttaa kansanedustaja Heli Järvinen

-Kun Kajaanin yksikkö lopetettiin muutama vuosi sitten, sen kaikki aloituspaikat eivät suinkaan siirtyneet toivotusti emopaikalle Ouluun, vaan lähes 1/3 aloituspaikasta siirrettiin muualle. Sama uhkaa tapahtua Itä-Suomessakin, harmittelee Järvinen, joka muistuttaa siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista.

-Se tarkoittaa Savonlinnalle noin 800 opiskelijan ja noin 50-100 työpaikan välitöntä menetystä. Vaikutukset alueen yrityksiin, työpaikkoihin ja kaupungin verotuloihin sekä ikärakenteeseen ovat kohtalokkaat. Samalla kymmenien miljoonien eurojen kiinteistöt jäisivät tyhjinä yhteiskunnan maksettaviksi.

Vihreä eduskuntaryhmä vetoaa yliopiston johtoon sekä hallituspuolueisiin, etenkin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoseen, että Savonlinnan opettajankoulutuslaitos voisi jatkaa toimintaansa. Itä-Suomen yliopisto on joutunut kohtuuttomien säästöjen eteen hallituksen leikkausten takia ja hallituksen on autettava yliopistoa tekemään yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmaa tukevia ratkaisuja.

Lisätietoja:

Outi Alanko-Kahiluoto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Heli Järvinen, p. 050 512 1736, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Kirjallinen kysymys kansallismaisemaan kuuluvien kanavien aitaamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Liikenneviraston sisävesiväylien yksikkö jouduttaa kanavien ja niiden sulkuporttien aitaamista. Sulkuporttien aitaamisvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen koneiden turvallisuudesta 400/2008, joka puolestaan perustuu EU-direktiiviin. Asetus vaatii, että sivullisten pääsy sulkuporttien liikkuvien osien alueelle estetään korkealla aitauksella. Asetus ei vaadi sulkukammioiden aitaamista, mutta Liikennevirasto haluaa turvallisuuden vuoksi aidata myös ne matalammalla aidalla.

Liikennevirasto vaatii kanavien aitaamista myös Heinäveden kunnassa, jonka osalta asia koskisi Varistaipaleen ja Taivallahden kanavia. Heinäveden kunta ja alueen kyläyhdistys vastustavat kanavien aitaamista vedoten siihen, että kanavat ovat osa kansallismaisemaa eivätkä Liikenneviraston sulkuporttien ympärille vaatimat korkeat metalliverkkoaidat sovi kansallismaisemaan. Varistaipaleen kyläyhdistyksen Liikennevirastolle osoittamassa vastineessa todetaan, että aidat pikemminkin heikentäisivät kuin lisäisivät turvallisuutta, sillä suluttaessa veneilijöiden on päästävä nousemaan kiveykselle esteettä.

Museoviraston mukaan koko Heinäveden reitti on maisemallisesti monipuolisimpia sisävesiliikenteen reittejä. Reittiin liittyy monia arvokkaita liikenne- ja teollisuushistoriallisia muistomerkkejä. Heinäveden reitti on yksi Suomen kansallismaisemista.

Reitti ulottuu Savonlinnasta Heinäveden kirkonkylän kautta Kermajärven yli Palokkiin ja edelleen Kuopioon. Vaihtelevaan järvimaisemaan sisältyy arvokkaita kanavakokonaisuuksia, vanhoja asutusmaisemia, uiton muistomerkkejä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita huviloita mm. Koukunpolvessa.

Reitin kanavia ovat Kerman sulkukanava, Vihovuonteen sulkukanava, Vääräkosken avokanava, Pilpan sulkukanava, Karvion sulkukanava ja pohjoisimpina Juojärven reitillä Varistaipaleen ja Taivallahden sulkukanavat ja niiden välinen Varislammen avokanava.

Kanavilla on suuri merkitys alueen asukkaille. Kansallismaisemissa järjestetään Heinäveden kunnan omia tapahtumia, jotka paitsi vahvistavat yhteisöllisyyttä myös houkuttelevat turisteja. Heinävedellä jouduttiin viime kesänä siirtämään perinteinen Kanavakonsertti pois kanavanrannasta, sillä lupaa sen järjestämiseen aitaamattomalla kanava-alueella ei saatu. Kansallismaisemat lisäävät kuntien vetovoimaa matkailijoiden suhteen, ja näin kansallismaisemien vetovoiman säilymisellä voi olla vaikutusta kuntien talouteen. Kanavien aitaamisella on siis laajempi kuin vain esteettinen merkitys.

Heinäveden kunta ja Varistaipaleen kyläyhdistys ovat halukkaita neuvottelemaan Liikenneviraston kanssa siitä, että kanavat aidattaisiin kansallismaisemaan paremmin sopivilla, matalammilla aidoilla. Onkin tärkeää selvittää, sekä Heinäveden kunnan tapauksessa että yleisemmin kanavien aitaamisen suhteen, onko mahdollista saavuttaa kompromissi, joka huomioi sekä turvallisuusnäkökulmat että esteettiset, sosiaaliset ja matkailunäkökulmat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä sen edistämiseksi, että kanavien aitaamisessa huomioidaan sekä turvallisuusnäkökohdat että kansallismaiseman suojelu, kuntalaisten toiveet ja matkailun edistäminen?

Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2016

Krista Mikkonen /vihr

Heli Järvinen /vihr

Kirjallinen kysymys - Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämisestä

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Opettajankoulutus on Suomessa ollut korkealla tasolla ja se on maailmalla laajasti arvostettu. Itä-Suomen yliopiston tarjoamassa opettajankoulutuksessa korostetaan kulttuuria sekä kestävää kehitystä edistävää, eettisesti tietoista ja omaa työtään tutkivaa opettajuutta. Opetuksessa painottuvat yhteisöllisyys, tutkiva ote ja asiantuntijuuden kehittyminen sekä opettajankoulutuksen yhteys ympäröivään alueeseen ja kulttuuriin.

Savonlinnan kampus on yksi Itä-Suomen yliopiston kolmesta kampuksesta, joita Savonlinnan lisäksi ovat Kuopion ja Joensuun kampukset. Koulutus on alkanut Savonlinnassa jo vuonna 1952. Joensuussa koulutus alkoi vuonna 1969. Savonlinnassa toteutetaan lastentarhanopettaja-, luokanopettaja- sekä käsityönopettaja- ja kotitalousopettajakoulutusta. Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen erityispiirteenä on varhaiskasvatukseen, taide- ja taitokasvatukseen sekä yhtenäisen peruskoulun opettajuuteen suuntautuminen. Kampuksella on noin 800 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa kandidaatti- ja maisteriopinnoissa sekä henkilökuntaa noin 105, joista professuureja on seitsemän. Uusia opiskelijoita otetaan vuosittain noin 170.

Opettajankoulutukseen kuuluvaa ohjattua opetusharjoittelua toteutetaan läheisessä yhteistyössä Savonlinnan normaalikoulun ja lähialueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden organisaatioiden, kuten Savonlinnan kaupungin, Savonlinnan Oopperajuhlien ja lähialueen museoiden kanssa.

Laajaa osaajajoukkoa vaativat alat tarvitsevat koulutusta eri puolilla Suomea, eikä keskittäminen ole välttämättä ratkaisu. Opettajankoulutus on yliopistokoulutuksen joukossa erityislaatuinen lähipalvelu. Opettajia tarvitaan koko maassa ja se, missä heitä koulutetaan, on äärimmäisen olennaista. Tutkimukset osoittavat, että opettajat haluavat työllistyä alueelle, jossa ovat saaneet koulutuksensa. Kajaani on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun opettajankoulutusta on keskitetty: Kajaanin alueelle on haastavaa saada nyt opettajia töihin pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta.

Hallituksen massiiviset koulutusleikkaukset ovat nyt pakottaneet Itä-Suomen yliopiston pohtimaan säästökohteita. Yliopiston säästökeskusteluissa on noussut myös opettajankoulutuksen järjestely ja Savonlinnan kampuksen siirtäminen Joensuuhun. Siirtäminen Joensuuhun ei ole kenenkään etu. Yhteiskunnalle siirto tulee kalliiksi. Savonlinnan opettajankoulutuksen siirto Joensuuhun maksaa yhteiskunnalle n. 137 M€, josta 50M€ tulee Savonlinnassa syntyvinä tappioina ja vähintään 87 M€ Joensuussa kertyvistä rakentamiskustannuksista. Keskustelu osoittaa jälleen, kuinka hallitus säästää tavalla, josta koituu muita kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Lisäksi opiskelija-asumisen näkökulmasta Savonlinnan kaupunki tarjoaa esimerkiksi huomattavasti paremman asuntotilanteen Joensuuhun verrattuna. Joensuussa rakennetaan jo maksimiteholla eikä uusia asuntoja ole valmistumassa riittävästi uusille opiskelijoille. Myös Savonlinnan kampuksen taito- ja taideaineprofilaatio on vaarassa kadota siirron myötä.

Kampuksella ja sen opiskelijoilla sekä henkilökunnalla on suuri vaikutus Savonlinnan kaupungille ja Etelä-Savon maakunnalle. Ilman yliopiston kampusta Savonlinnan kaupungista häviää n. 800 opiskelijaa, sekä kampuksen henkilökunta. Tämä vaikuttaisi suuresti alueen yrityksiin, työpaikkoihin ja kaupungin verotuloihin sekä ikärakenteeseen sekä koko maakunnan vetovoimaisuuteen. Hallitus voi lyhytnäköisillä toimillaan aiheuttaa peruuttamattoman seurauksen ja ulkoisvaikutukset muun muassa alueen kulttuurisiin palveluihin ja elinvoimaisuuteen.

Keskustelu kampuksen siirrosta on jo aiheuttanut laajasti vastustusta. Kampuksen puolesta ovat kannanottoja julkaisseet Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY. Lisäksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ on ilmaissut kannattavansa kampuksen säilyttämistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että opettajankoulutus säilyy Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella?

Aikovatko hallitus ja opetusministeriö antaa Itä-Suomen yliopistolle asiassa ohjausta ja taloudellista tukea, jolla varmistetaan valtakunnallisen koulutuksen tarpeen huomioiminen yliopiston päätöksenteossa?

Helsingissä 2.2.2016

Ville Niinistö /vihr

Heli Järvinen / vihr

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 9/2016 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ville Niinistön /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 9/2016 vp:

Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että
opettajankoulutus säilyy Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella ja

aikovatko hallitus ja opetusministeriö antaa Itä-Suomen yliopistolle asiassa ohjausta ja taloudellista tukea, joilla varmistetaan valtakunnallisen koulutuksen tarpeen huomioiminen yliopiston päätöksenteossa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ohjeistaessaan yliopistoja sopimuskauden 2017–2020 valmisteluun ja vuonna 2016 käytäviin neuvotteluihin (ohje 29.10.2015 OKM/38/210/2015) opetus- ja kulttuuriministeriö on korostanut, että valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat menosäästöt yhdessä yleisten laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden vahvistamistarpeiden kanssa edellyttävät korkeakouluverkon kehittämistä sekä muita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toteutettavia merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen uudistuksia.

Ministeriö on ohjeistuksessaan kiinnittänyt korkeakoulujen huomiota korkeakouluverkon sirpaloituneisuuteen ja siihen, että osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin. Ohjeistuksessa on todettu, että toiminnan pitkäjänteisen
kehittämisen kannalta on välttämätöntä keskittää voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään nykyistä vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että Itä-Suomen yliopisto valmistellessaan strategiaansa, profiloitumistaan, työnjakoa ja rakenteellista kehittämistä ottaa huomioon tulevaisuuden opettajatarpeiden ennakoinnin. Ministeriö jatkaa dialogia kaikkien yliopistojen kanssa ja korostaa yliopistojen autonomista päätöksentekoa yksittäisiä koulutusyksikköjä koskevissa ratkaisuissa.

Helsingissä 9.3.2016

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Sivu 10 / 12