Helin valtiopäiväpuheet (toukokuu-kesäkuu 2016)

Keskustelualoite turvapaikka- ja kotouttamispolitiikasta Suomessa

Keskustelualoite (vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! YK:n arvion mukaan maailmalla vaeltaa tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä etsien uutta kotia — 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan omasta kotimaastaan, jättämään kielensä, kulttuurinsa, perheensä ja kaiken. On selvää, että tässä tilanteessa, kun nämä ihmiset etsivät uutta kotia, tarvitaan kaikenlaista monipuolista kotoutumista, jotta kanta-asukkaat joka maassa pystyvät kotoutumaan uuteen tilanteeseen ja jotta nämä maahantulijat saadaan kotoutettua. 

Kannattaa kuitenkin varoa, mitä toivoo. Täällä useammassa puheenvuorossa on sanottu, että maassa pitää elää maan tavalla. Suomi on hieno maa, mutta kannattaa muistaa, että esimerkiksi eurooppalaisiin maihin verrattuna meillä on keskimäärin paljon enemmän perheväkivaltaa kuin Euroopassa, meillä on paljon enemmän päihdeongelmia, meillä on paljon enemmän itsemurhia, ja me emme halua tällaista. Minusta paljon parempi (Puhemies koputtaa) olisi muistuttaa, että täällä pitää elää ihmisiksi.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys HE 36/2016 vp Valiokunnan mietintö SiVM 4/2016 vp

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Kulmunille: Nyt täytyy pitää tarkkaan mielessä, kuka kantaa vastuun mistäkin. Yliopisto kantaa vastuun siitä, missä opetusta ja koulutusta antaa, mutta maan hallitus kantaa aina vastuun siitä, että päteviä ammattilaisia riittää ympäri Suomea niin, että yhteiskuntavastuuta kannetaan tasaisesti. 

Nyt voi hyvin kysyä, miten maan hallitus on kantanut yhteiskuntavastuuta esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston osalta: Te sanotte tarjoavanne 8 miljoonaa euroa erityisrahoitusta mutta samaan aikaan vedätte 10 miljoonaa euroa pois. Minun vanhan matikkapääni mukaan tämä tarkoittaa kyllä miinus 2:ta miljoonaa eikä mitään ylimääräistä rahaa. 

Jos hallituksella on halu pitää Savonlinnan opettajankoulutuslaitos olemassa, siihen on kaikki mahdollisuudet. Ensi viikolla käydään tulosneuvottelut — se on aina ministeriö, joka antaa tutkinnonanto-oikeudet yliopistolle, yksikään Suomen yliopisto, edustaja Kulmuni, ei voi itse päättää, mitä tutkintoja tässä maassa antaa, vaan niistä päättää aina ministeriö. Elleivät nämäkään keinot tehoa ja auta, niin aina on vielä viimeinen mahdollisuus, ja se mahdollisuus on se, että voidaan perustaa Savonlinnaan oma yliopisto. Olen todella iloinen, jos hallitus on tähän valmis, niin kuin edustaja Kulmunin puheenvuorosta käy ilmi. 

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä siitä, että suomalaisen laadukkaan koulutuksen paras tae on se, että meillä on laadukas opettajakoulutus. Nyt on ihan pakko kysyä, kun hallitus on lakkauttamassa Savonlinnan opettajankoulutuslaitosta: jos kerran opettajankoulutus on näin laadukasta ja myyntivaltti Suomelle, kuinka tällainen oppilaitos kannattaa missään tapauksessa lakkauttaa? 

Muistutan mieliin, kuinka kansainvälisen viestinnän laitos siirrettiin joitakin vuosia sitten Joensuuhun. Siitä kokonaisuudesta Joensuussa, ystävät hyvät, on jäljellä enää 20 prosenttia. Eli on suuri vaara, että opettajankoulutus menee pesuveden mukana, jos emme pidä laadukasta taito- ja taideaineiden opetusta yllä Savonlinnassa, missä se on mahdollista tehdä edullisesti, jopa 40 prosenttia halvemmalla kuin esimerkiksi Helsingin yliopistossa täällä Helsingissä. Nyt olisi se näytön paikka, jolla voitte osoittaa sananne todeksi. 

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! On ihan selvää, että koko tämä sali pitää suomalaista koulutusta laadukkaana ja arvokkaana. Toinen kysymys on sitten se, mitä kannattaa myydä. Toki voi yrittää myydä vaikka hiekkaa Saharaan tai lunta eskimoille, mutta kun ajatellaan nyt vaikkapa niitä kiinalaisia miljonääriopiskelijoita ja kun tiedetään tosiasia, että maapallon on pyöreä, Kiinasta Suomeen on kovin pitkä matka, on paljon maailmalla arvostetumpia yliopistoja kuin Suomen yliopistot, on maailmalla paljon puhutumpia kieliä kuin suomen kieli ja on paljon suurempia markkina-alueita kuin Suomi, niin tässä kilpailussa maksullisilla yliopistoilla meidän on hankala kilpailla. Toivon, että tämä joka tapauksessa onnistuu näistä hankaluuksista huolimatta.  

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 8 §:n ja ammattikorkeakoululain 12 §:n muuttamisesta

Arvoisa rouva puhemies! On ymmärrettävää, että silloin kun yliopistomaksuja, opiskelumaksuja ei ollut, näitä hakemusmaksuja käytettiin, koska muuten olisi ollut selkeä vaara siitä, että näitä hakemuksia olisi tullut röykkiöittäin maahan. Eli tässä suhteessa hallitus toimii mielestäni nyt loogisesti näiden maksujen poistamisen suhteen. 

Mitä sitten tulee siihen, miksi meidän kannattaa hankkia intialaisia opiskelijoita ilmaiseksi Suomeen. No, se pelko on tietysti se, että me emme saa niitä intialaisia opiskelijoita tänne, jos koulutuksemme on maksullista. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus teki kaksi vuotta sitten tutkimuksen siitä, minä verran ulkomaalaisia opiskelijoita Suomessa on: heitä oli noin 20 000. VATTin tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa näistä opiskelijoista oli edelleen Suomessa vuosi valmistumisensa jälkeen, ja näistä maahan jääneistä yli kaksi kolmasosaa oli työllistynyt. VATTin arvio on se, että tutkimukset pääosin puoltavat väitettä siitä, että ulkomaalaisten opiskelijoiden kouluttamisesta maalle koituvat hyödyt ylittävät siitä aiheutuvat kustannukset. Ja tämä on ollut se tausta-ajatus sille, miksi olemme halunneet pitää koulutuksen maksuttomana. 

Toinen on tietysti sitten se, että emme missään tapauksessa halua, että koulutusmaksut leviävät myös suomalaisille opiskelijoille. Onneksi moni hallituksesta on sanonut ja luvannut, että näin ei käy. Toivottavasti siihen voimme luottaa. 

Suullinen kysymys työnäytteestä (Ilmari Nurminen sd)

Suullinen kysymys SKT 52/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin työnantajien tarpeen kokeilla ja testata työntekijöiden asennetta, soveltuvuutta ja muuten sopivuutta työtehtävään. Sitä varten meillä on hyvin toimiva koeaika. (Eduskunnasta: Juuri näin!) Me vihreät tuemme myös sitä, että yksityisellä puolella ja julkisella puolella koeaika olisi saman mittainen, koska ei ole oikein mitään fiksua syytä siihen, minkä takia niitten pitää olla nyt erimittaiset. Mutta koeaika on tehty juuri sitä varten, että voidaan katsoa, sopivatko palaset hyvin siihen kokonaiseen palapeliin, josta työmarkkinoilla aina on kyse. 

Mitä tulee tähän vapaaehtoisuuteen, näen isona ongelmana sen, että vaikka kyse on vapaaehtoisuudesta, niin vapaaehtoisuudesta helposti muodostuu tietynlainen pakko, koska kun yksi ihminen pitää omasta ammattitaidostaan ja ammattikunniastaan huolen, löytyy aina joku toinen epätoivoisempi, joka vapaaehtoisesti menee ilmaiseksi töihin. Toivon, että tässä valmistelussa pidetään huoli, ettei näin pääse käymään. (Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!) 

Pääministerin ilmoitus valtion omistajaohjauspolitiikasta

Pääministerin ilmoitus PI 2/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Tätä aikaa leimaa se, että hyväosaiset voivat yhä paremmin ja huono-osaiset vastaavasti yhä huonommin. Johtajien ylisuuret palkkiot ja bonukset sekä osittain ansaitsemattomat palkankorotukset ovat ruokkineet epäoikeudenmukaisuuden tunnetta tilanteissa, joissa palkansaajat ovat joutuneet tyytymään irtisanomisiin tai lähes nollakorotuksiin. Viime kaudella yritysjohtajien eläkeikää nostettiin ja eläke-etuuksia leikattiin. Hyvä, että sama linja jatkuu nyt, kun hallitus on omistajaohjauksessaan päättänyt leikata valtionyhtiöiden johtajien irtisanomiskorvauksia.  

Yhteiskuntavastuuta soisi edistettävän myös laajemmin. Tiedämme, ettei laeilla ole mahdollisuutta rajoittaa yksityisten pörssiyritysten johtajien palkkoja, mutta haluaisin tietää, onko kohtuuden viestiä korostavalla pääministeri Sipilällä jotain keinoja siinä kuuluisassa työkalupakissaan niiden suitsimiseksi. Jos vaikkapa 50 suurimman yksityisen yrityksen johto päättäisi sitoutua palkkojen nollakorotuksiin, sillä olisi suuri myönteinen vaikutus kilpailukykypakettiin ja yhteiskuntasopimusneuvotteluihin. 

Välikysymys Suomen suunnasta

Välikysymys VK 2/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Opetusministeri Grahn-Laasoselle tiedoksi: akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on lausunut tänään, että "alueellinen sijainti on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti suuri tiede- ja koulutuspoliittinen kysymys, jossa yliopistojen itsehallinto eli autonomia ei estä valtion ohjaustoimivaltaa". Tämä tiedoksi. Jos hallitus ei aio kantaa vastuuta Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksesta, haluan muistuttaa siitä, että viime kädessä valta ja vastuu on tällä eduskunnalla, jokaisella meistä. Viimekätinen lainsäädännöllinen keino on muodostaa Savonlinnaan oma yliopisto. Siitä on lakialoite tässä, ja tulen pyytämään joka ainoalta tässä salissa istuvalta tähän nimen allekirjoitukseksi. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen ja nyt ratkaista, haluatteko ylläpitää koulutuksen Savonlinnassa vai ette. 

Suullinen kysymys opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa (Jukka Gustafsson sd)

Suullinen kysymys SKT 55/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen leikkaukset yliopistoihin kohdistuen ovat ennätykselliset. Itä-Suomen yliopistoon kohdistuu 10 miljoonan euron leikkaustarve, samalla hallitus tarjoaa 8 miljoonan euron erillisrahaa, ja ainakin minun vanhan matematiikkani mukaan tämä yhtälö jää edelleenkin miinusmerkkiseksi. Yliopisto on tehnyt hyvin selväksi alusta lähtien sen, että se kaipaa nimenomaan pitkäaikaista ratkaisua, ei enää erillisrahoitusta neljälle vuodelle. Kysymykseni kuuluu: millä tavalla te olette päättäneet uudistaa yliopistorahoitusta ja rahoituksen kriteerejä ja perusteluja juuri niin, että tällainen pitkäaikainen rahoitus on mahdollista? Jos tällaista suunnittelua ei ole käynnissä, toivon, että ainakin maan hallitus reilusti tunnustaisi, että te olette sen päätöksen takana loppukädessä, viime kädessä, ettei Savonlinnassa OKL ja opettajankoulutus jatku. 

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

Valtioneuvoston selonteko VNS 5/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on perätty tänään jo naisrauhaa, itse peräänkuulutan samaa rauhaa myös miehille. Suomessa miehet yleisimmin saavat köniinsä kaduilla mutta yllättävän usein mies on myös lähisuhdeväkivallan osapuoli. Miesuhritutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivallasta kärsii 17 prosenttia naisista ja 16 prosenttia miehistä. Kuitenkin poliisille tulevien yhteydenottojen määrästä 80 prosenttia eli neljä viidesosaa on nimenomaan naisilta tulevia yhteydenottoja. Tämä kertoo siitä, että miehet eivät tässä kulttuurissa joko uskalla puuttua kokemaansa perheväkivaltaan tai että me emme osaa tarjota heille sellaista apua, mitä he kaipaisivat. Kysynkin, ministeri Orpo, oletteko ministeriössä havainnut tämän ongelman ja onko teillä jotain keinoja, joilla miehiä voisi jatkossa auttaa paremmin. 

Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)

Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Lehti on puissa, ja siitäkin syystä moni suomalainen odottaa sote-uudistusta ja sen tuomia parannuksia myöskin vanhustenhuoltoon. Hallitus on kaavaillut laajamittaista yhtiöittämistä sote-uudistuksen yhteydessä, ja moni pelkää, että tämä yhtiöittäminen ei ainakaan kehitä tai edistä vanhustenhuollon, perusterveydenhuollon ja erikoisterveydenhuollon yhdistämistä ja yhteistyötä. Millä tavalla laajamittainen yhtiöittäminen saadaan toimimaan niin, että eri tasojen terveydenhuollot puhuvat samaa kieltä ja tekevät hyvää yhteistyötä? 

Suullinen kysymys vanhustenhoidosta (Heli Järvinen vihr)

Suullinen kysymys SKT 61/2016 vp

Arvoisa rouva puhemies! Suurella todennäköisyydellä tälläkin hetkellä jossakin hoitolaitoksessa suomalaista vanhusta kohdellaan kaltoin. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira teetti aiheesta ison, laajan kyselytutkimuksen työntekijöille, ja tulos oli karmaiseva. Vastaajista lähes kaikki, 93 prosenttia, olivat havainneet kaltoinkohtelua, joka viides määräilyä ja jopa rankaisemista.  

Suomalainen hoitajamitoitus on niukka ja osin riittämätön, 0,5 eli yksi hoitaja kahta vanhusta kohden. Tässä kyselyssä tuli selvästi esiin myös se, että kiire ja hoitajien riittämättömyys lisäävät riskiä kaltoinkohteluun. Siitä huolimatta hallituksen suunnitelmissa on edelleenkin kiristää hoitajamitoitusta ja laskea sitä 0,4:ään. Haluankin kysyä nyt hallitukselta, onko tämä karu tutkimustulos saanut teidät toisiin aatoksiin hoitajamitoituksen kiristämisen suhteen ja millä muulla keinoin aiotte parantaa suomalaisten vanhusten asemaa hoitolaitoksissa.  

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 toiseksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitys HE 88/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Pakko palata hetkeksi Talvivaaraan. On selvää, että koko tämä sali murehtii kainuulaisten työpaikkojen suhteen, mutta kainuulaiset työpaikat on helpompi korvata kuin kainuulainen luonto, jos sen ensin pahasti pilaamme. Ja näin valitettavasti on osin jo käynyt. 

Kun vihreät olivat hallituksessa viime kaudella, silloin kunnioitettiin ympäristölainsäädäntöä, ja jos ministeri Rehn muistaa, vihreät ulostettiin hallituksesta hyvä tovi ennen hallituksen loppukautta (Markku Rossi: Miten se ulostus tapahtui?) — Siitä voi ehkä naapurinne kertoa teille yksityiskohtia. — Mutta nyt uudet tiedot kertovat siitä, että purkuputki Nuasjärveen on valitettavasti toteuttanut ne pahimmat pelot, eli se on muodostanut hapetonta sedimenttiä, pohjakerrosta Nuasjärven pohjaan. Ja kysymys kuuluu, ministeri Rehn, mitä te aiotte tehdä sille, että tämä kehitys ei pääse enää jatkumaan. 

Suullinen kysymys kilpailukykysopimuksesta (Antti Rinne sd)

Suullinen kysymys SKT 62/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Kilpailukykysopimusneuvottelut ovat herkässä vaiheessa, kun vielä muun muassa Metalliliitto ja palvelualojen PAM neuvottelevat tänään ja huomenna omasta tulemisestaan. Kuten edustaja Heinäluoma olen todella tyytyväinen siihen, että hallitus nyt loppumetreillä on petrannut huomattavasti. Moneen kertaan olen itsekin tässä salissa käyttänyt puheenvuoroja siitä, millaisin toimin hallitus on oikeastaan enemmän haitannut kuin edistänyt kilpailukykysopimusneuvotteluja, mutta nyt pitää nostaa hattua. Ensinnäkin, ministeri Lindström, te peruitte tämän suunnitellun työnäytekokeilun sellaisenaan, ja toiseksi nyt tämä verohuojennusratkaisu ilman muuta tulee varmasti helpottamaan neuvottelijoiden tilannetta huomiseen mennessä. Haluaisin mieluusti kysyä sitä, että kun lopullisia ratkaisuja tästä veroratkaisusta tehdään, toivon mukaan siinä huomioidaan pienituloiset paremmin kuin meidät muut, ja toivoisin jotain avauksia siitä, mitä voitte kertoa tästä verohuojennuksen profiilista. 

Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä

Välikysymys VK 3/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa rouva puhemies! Me kaikki tiedämme, että tuotantoeläimet voivat hyvin silloin, kun maanviljelijät — isännät ja emännät — voivat hyvin. Ja heidän hyvinvointiinsa on oikeastaan kaksi keinoa yli muiden: ensinnäkin se, että lomitusjärjestelmä toimii, (Anne Kalmari: Hyvä!) mutta toiseksi se, että he saavat riittävän toimeentulon omasta toiminnastaan. Ja valitettavasti etenkin tämä jälkimmäinen on mennyt huonoon suuntaan, kun toimeentulo on koko ajan heikentynyt ja tuottajahinnat pienentyneet. Kuitenkin suuri osa suomalaisista, Suomalaisen Työn Liiton julkaiseman tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia meistä, olisi valmiita maksamaan vähintään 10 prosenttia enemmän suomalaisesta tuotteesta ja palvelusta. Kuulemani mukaan Ruotsissa yksi kauppaketju maksaa jo tuottajalle muun muassa maidosta noin 10 sentin ylimääräisen lisän litralta. Haluaisinkin kysyä hallitukselta, millä toimilla me kaikki — niin hallitus kuin kaupat ja me kuluttajatkin — saisimme vaikutettua siihen, että tuottajat saisivat paremman toimeentulon. 

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Valtioneuvoston selonteko VNS 6/2016 vp

(vastauspuheenvuoro)

Arvoisa puhemies! Minulla oli poikkeuksellinen tilaisuus seurata viikonlopun ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua ruotsalaisen lehdistön kautta. Täällä on puhuttu ruotsalaisesta uhosta, joka näkyy täällä Suomessa. Se ei näkynyt Ruotsissa. Päinvastoin, siellä nostettiin yksi asia ylitse muiden, ja se oli nimenomaan Suomen Venäjä-osaaminen ja erityinen Venäjä-suhde, josta ruotsalaisen median mukaan Ruotsilla on paljon opittavaa Suomelta. Meillä on pitkä naapuruussuhde Venäjän kanssa. Meillä on myös maantieteellisesti pitkä yhteinen raja. Ja näistä syistä ehkä itse pidämme tätä erityistä Venäjä-suhdetta joskus vähän liiankin itsestäänselvänä. 

Ministeri Soini, teillä on pitkä kokemus ulkopolitiikan seurannasta monissa eri rooleissa, ja siksi kysyn teiltä, miten tämä meidän erityinen Venäjä-suhteemme on Euroopan unionin yhteisten pakotteiden myötä muuttunut ja miten toisaalta voisimme kehittää sitä siihen suuntaan, että se edistäisi demokratiaa, rauhanomaisia (Puhemies koputtaa) prosesseja ja yhteistyötä. 

Kirjallinen kysymys Omaishoidon tuen tasavertaisesta saamisesta asuinpaikkakunnasta riippumatta

 

Eduskunnan puhemiehelle

Omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoitaa ja huolehtii ikääntyneestä, pitkäaikaissairaasta tai vammaisesta läheisestään. Vuonna 2013 Suomessa arvioitiin olevan noin 350 000 omaishoidettavaa, arviolta näistä noin 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pienellä osalla omaishoitajista on kuntansa kanssa sopimus, jonka perusteella he saavat rahallista omaishoidon tukipalkkiota. Sopimuksia oli vuonna 2012 noin 40 000 eli vähän yli 11 % kaikista omaishoitajista. On arvioitu, että omaishoidolla säästetään yhteiskunnan varoja 2 - 2,8 miljardia euroa, koska omaishoito on huomattavasti halvempaa kuin laitoshoito.

Omaishoidolla on olennainen sija ikääntyneiden ihmisten hoidossa ja hoivassa. Vuonna 2008 hyväksytyissä Ikäihmisten laatusuosituksissa asetettiin tavoitteeksi, että tänä vuonna 5-6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä olisi omaishoidon tuen piirissä. Tavoite ei ole toteutunut: kunnat eivät ole tehneet siinä määrin uusia omaishoidon tuen sopimuksia kuin valtakunnallisesti asetettiin tavoitteeksi.

Kunnilla on vaihtelevat käytännöt siitä, miten he tukevat ja edistävät omaishoitoa. Kunnat voivat tukea omaishoitoa maksamalla hoitajille omaishoidon tuen palkkiota. Laissa määritelty tuen vähimmäismäärä on 1.1.2012 alkaen 364,35 euroa kuukaudessa. Rahallisen tuen lisäksi tai sijaan kunnat voivat antaa omaishoitotilanteisiin apua ja tukea muun muassa kotipalveluiden, kyyditys-, asiointi- ja sijaispalveluiden muodossa. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomen rikkovan Euroopan sosiaalista peruskirjaa, koska omaishoidontuen kriteerit ja maksatus vaihtelevat paikkakunnittain.

Omaishoidon kehittämisen kannalta kiireellisintä on turvata omaishoitajien tasavertainen kohtelu heidän asuinkunnastaan riippumatta. Nykyisellään omaishoidon tukipalkkio on kuntien vastuulla ja määrärahasidonnaista. Tämä on johtanut siihen, että kuntien välillä on räikeitä eroja omaishoitajien kohtelussa ja omaishoidon tuen maksamisessa: osassa kuntia otetaan uusia omaishoitajia sopimusten piiriin, osassa pidetään omaishoitajien määrä vakiona pitäen määrärahat samalla tasolla vuodesta toiseen ja osassa kuntia sopimuksia irtisanotaan jopa kesken vuoden.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten aiotte huolehtia, että kaikilla suomalaisilla kodinhoidontukea saavilla on yhtäläinen ja tasavertainen mahdollisuus saada yhtenäisillä maksukriteereillä samansuuruista tukea riippumatta asuinpaikastaan?

Helsingissä 6.4.2016

Heli Järvinen /vihr

 

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen omaishoidon tuen tasavertaisesta

saamisesta asuinpaikkakunnasta riippumatta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette

toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr. ym. näin

kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 200/2016 vp:

Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että kaikilla suomalaisilla omaishoidon tukea

saavilla on yhtäläinen ja tasavertainen mahdollisuuus saada yhtenäisillä

maksukriteereillä samansuuruista tukea asuinpaikasta riippumatta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan kuuluu merkittävä voimavarojen lisäys omaishoidon

tukemiseen. Painopisteenä on omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Tämä toteutetaan huolehtimalla

omaishoitajien hyvinvoinnista ja terveydestä, parantamalla omaishoitajien mahdollisuutta vapaisiin ja

lisäämällä omaishoitajien hoito- ja huolenpitotehtävää helpottavia palveluita.

Omaishoitajien hoitopalkkioiden perusteita koskevia lainmuutoksia ei ole suunnitteilla tällä

hallituskaudella. Valmisteilla oleva sote-uudistus, omaishoitoon valmisteilla olevat

lakimuutokset ja hallituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

omaishoitoa -kärkihanke luovat kuitenkin edellytykset sille, että eri puolilla maata asuvien

omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuus lisääntyy tämän hallituskauden aikana.

Sote- ja aluehallintouudistuksen jatkovalmistelua koskevien hallituksen linjausten mukaan

Suomeen perustetaan 18 maakuntaa (itsehallintoaluetta), joilla on sote-järjestämisvastuu ja

rahoitusvastuu. Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille yhtenäistää myös

omaishoidon tukea. Omaishoidon tuen tarpeen arviointi sekä omaishoidon palkkioiden perusteet

ja taso yhtenäistyvät maakuntien alueella. Tämä lisää merkittävästi omaishoitajien ja

hoidettavien yhdenvertaisuutta nykyiseen verrattuna.

Hallitus on varannut omaishoidon ja perhehoitajien vapaiden kehittämiseen pysyvää valtion

lisämäärärahaa noin 50 miljoonaa vuonna 2016 ja 75 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.

Tarkoituksena on laajentaa omaishoitajien oikeutta lakisääteiseen vapaaseen sekä sisällyttää

lakiin omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ja mahdollisuus saada valmennusta

omaishoitajan tehtävään. Myös muiden kuin kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneiden

omaishoitajien mahdollisuutta vapaaseen parannettaisiin. Uudistusta koskeva hallituksen esitys

annetaan eduskunnalle toukokuussa.

Hallituksen kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

omaishoitoa levittää laajempaan käyttöön omaishoidon hyviä toimintamalleja. Kärkihankkeen

osana on tarkoitus muun muassa tukea alueellisten omais- ja perhehoidon keskusten

perustamista. Hankesuunnitelman mukaan keskukset toimisivat omaishoidon monipuolisina

tuki-, osaamis- ja kehittämiskeskuksia. Hankkeeseen osallistuvat toimijat voivat sopia keskusten

yhdeksi tehtäväksi omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja hoitopalkkioiden

yhtenäistämisen alueella.

 

Helsingissä 27.4.2016

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula

 

 

 

Vihreä eduskuntaryhmä vetoaa Savonlinnan OKL:n säilyttämisen puolesta

Hallitus on leikkaamassa koulutuksesta lähes 1,2 miljardia euroa vaalikauden aikana. Vuosittain leikataan yliopistoilta 80 miljoonaa euroa, ammattikorkeakouluilta leikataan 25 miljoonaa euroa ja lisäksi erikseen tutkimukselta.

-Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus leikkaa koulutuksesta enemmän kuin yksikään hallitus itsenäisen Suomen aikana. Näillä leikkauksilla yliopistot ajetaan pakkorakoon, jossa ne joutuvat tekemään päätöksiä, jotka eivät ole koulutuspoliittisesti eivätkä yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta perusteltuja, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Laajaa osaajajoukkoa vaativat alat, kuten opettajankoulutus, tarvitsevat koulutusta eri puolilla Suomea. Siksi vihreä eduskuntaryhmä vetoaa Savonlinnan opettajankoulutuksen puolesta.

Yliopistojen autonomiaa ja päätösvaltaa omista asioistaan pitää kunnioittaa, mutta hallituksen vastuulla on silti huolehtia pätevien ammattilaisten riittävyydestä ympäri maata. Tutkimukset osoittavat, että opettajat haluavat työllistyä alueelle, jossa ovat saaneet koulutuksensa. Kajaani on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun opettajankoulutus lakkautetaan: Kajaanin alueelle on nyt haastavaa saada päteviä opettajia töihin muualta Suomesta.

-Keinoja pätevien opettajien määrän takaamiseen ovat nimenomaan aloituspaikkojen ohjaus sekä erillisrahoitus, jonka turvin Savonlinnan OKL:n toiminta on tähän asti turvattu. Nämä keinot ovat hallituksen käytettävissä, jos tahtoa on, muistuttaa kansanedustaja Heli Järvinen

-Kun Kajaanin yksikkö lopetettiin muutama vuosi sitten, sen kaikki aloituspaikat eivät suinkaan siirtyneet toivotusti emopaikalle Ouluun, vaan lähes 1/3 aloituspaikasta siirrettiin muualle. Sama uhkaa tapahtua Itä-Suomessakin, harmittelee Järvinen, joka muistuttaa siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista.

-Se tarkoittaa Savonlinnalle noin 800 opiskelijan ja noin 50-100 työpaikan välitöntä menetystä. Vaikutukset alueen yrityksiin, työpaikkoihin ja kaupungin verotuloihin sekä ikärakenteeseen ovat kohtalokkaat. Samalla kymmenien miljoonien eurojen kiinteistöt jäisivät tyhjinä yhteiskunnan maksettaviksi.

Vihreä eduskuntaryhmä vetoaa yliopiston johtoon sekä hallituspuolueisiin, etenkin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoseen, että Savonlinnan opettajankoulutuslaitos voisi jatkaa toimintaansa. Itä-Suomen yliopisto on joutunut kohtuuttomien säästöjen eteen hallituksen leikkausten takia ja hallituksen on autettava yliopistoa tekemään yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmaa tukevia ratkaisuja.

Lisätietoja:

Outi Alanko-Kahiluoto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Heli Järvinen, p. 050 512 1736, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sivu 10 / 13