Kirjallinen kysymys: Miten turvataan kuntien yhdenvertaisuus postinjakelussa?

Eduskunnan puhemiehelle

Postilain 29.4.2011/415 17§ mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaettava vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa, arkipyhiä lukuun ottamatta. Velvollisuudesta voidaan poiketa tilapäisesti vain, jos postin keräily tai jakaminen estyy syystä, joka johtuu postin saajasta, lain säännöksestä, liikenteen keskeytyksestä tai muusta vastaavasta ylivoimaisesta esteestä ja jota postin jakelussa ei ole voitu ottaa huomioon.

Lain 18§ mukaan yleispalvelun tarjoajalla on oikeus poiketa 17 §:ssä säädetystä keräily- ja jakelutiheydestä, kun kyseessä on vaikeakulkuisella saaristo- tai erämaa-alueella sijaitseva talous, joka ei sijaitse ympärivuotisesti liikennöitävän tien varrella mukaan lukien maantielauttojen ja vähintään viitenä päivänä viikossa kulkevien yhteysalusten avulla liikennöitävät reitit.

Yleispalvelun tarjoajan on vuosittain toimitettava Viestintävirastolle selvitys 1 momentissa tarkoitettujen talouksien lukumäärästä ja sijainnista. Poikkeuksen piirissä voi olla koko maassa enintään 300 taloutta. Viestintäviraston on tarvittaessa ratkaistava, mitkä taloudet kuuluvat keräily- ja jakelutiheydestä tehdyn poikkeuksen piiriin.

Esimerkiksi Sulkavan kunnan alueella postinjakelussa on ilmennyt vakavia puutteita. Kuntalaisilta on tullut jatkuvasti palautetta siitä, että postia on jaettu vain kolmena päivänä viikossa tai iltajakeluna vasta klo 19:00 jälkeen. Sulkavan kunnassa olosuhteet eivät ole verrattavissa postilain 18§ tarkoittamiin vaikeakulkuisiin saaristo- tai erämaa-alueisiin. Sulkavan kunta edellyttää, että postinjakeluun kiinnitetään enenevästi huomiota Sulkavan kunnan alueella, jotta lain vaatimukset ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaate toteutuvat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata Sulkavan postinjakelun viitenä päivänä sekä samalla kaikkienkuntien yhdenvertaisuuden postinjakelussa?

Helsingissä 14.9.2016

Heli Järvinen /vihr.

 

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen postinjakelun yhdenvertaisuudesta kunnissa

Eduskunnan puhemiehelle

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 445/2016 vp:

Miten hallitus aikoo turvata Sulkavan postinjakelun viitenä päivänä viikossa sekä samalla kaikkien kuntien yhdenvertaisuuden postinjakelussa?

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

 

Liikenne- ja viestintäministeriö on tietoinen Posti Oy:n hankaluuksista toteuttaa sille yleispalvelun tarjoajana asetettu velvollisuus jakaa yleispalveluvelvoitteeseen kuuluvia postilähetyksiä. Viestintävirasto valvoo postiyrityksien toimintaa ja siten myös Posti Oy:n toimintaa. Viestintävirasto tutkii parhaillaan Posti Oy:n toimintaa ja ryhtyy sille postilaissa annetuin valtuuksin toimiin, jos Viestintävirasto katsoo Posti Oy:n rikkoneen sille asetettua jakeluvelvoitetta. Merkittävä osa Viestintävirastolle tehdyistä yhteydenotoista koskee lehtien ja yrityskirjeiden jakelussa olleita viiveitä. Yrityskirjeet sekä sanoma- ja aikakauslehdet eivät ole postilain mukaisia käteismaksullisia yleispalvelukirjeitä eikä niitä siten tarvitse jakaa viitenä päivänä viikossa.

 

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee postilain uudistusta, jonka tarkoitus on turvata postinjakelu kaikissa kunnissa yhdenvertaisesti myös tulevaisuudessa. Ministeriö on pyytänyt postialan toimijoilta näkemyksiä siitä, kuinka postilakia tulisi muuttaa tai mitä siitä ei tulisi muuttaa. Ministeriö pyysi näkemyksiä myös jakelutiheyden vähentämisestä. Osa lausunnonantajista kannattaa jakelukertojen vähentämistä ja osa vastustaa viisipäiväisestä jakelusta luopumista. Yhtä mieltä ollaan siitä, että yleispalveluvelvollisen yrityksen raskaat velvoitteet ovat kilpailuneutraliteettinäkökulmasta epätasapainossa verrattuna muihin postiyrityksiin.

 

Liikenne- ja viestintäministeriö tekee tiivistä yhteistyötä postimarkkinoilla toimivien yritysten kanssa ja se on toistuvasti pyytänyt sidosryhmiä pohtimaan tehokkaita, laadukkaita ja innovatiivisia ratkaisuja toteuttaa jakelu kaikissa kunnissa viitenä tai vaikkapa seitsemänä päivänä viikossa. Hallitusohjelman mukaan lainsäädäntöä kehitetään toteuttamalla henkilö-, posti- ja tavarakuljetuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus. Ministeriö tulee arvioimaan tämän uudistuksen vaikutuksia postimarkkinoihin. Tämän myötä mahdollistuisi jakeluiden yhdistäminen, mikä olisi yksi mahdollisuus turvata jakelu yhdenvertaisesti viitenä päivänä viikossa. Näiden vaihtoehtojen lisäksi ministeriö pohtii arviomuistion lausuntokierroksen palautteista esiin nousseita erilaisia vaihtoehtoisia malleja ja arvioi niiden käyttömahdollisuuksia jakelun turvaamiseksi. Ministeriön tavoite on valmistella esitys eduskunnan käsiteltäväksi vielä vuoden 2016 aikana.

 

Helsingissä 3.10.2016

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

 

Kirjallinen kysymys Tasapuolisen postin jakelun turvaaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Posti on muuttanut satojen tuhansien suomalaisten jakelua eri puolilla maata niin, että se lupaa toimittaa sanomalehdet, aikakauslehdet ja kirjeet asiakkailleen arkisin kello 18 mennessä. Aiemmin suuri osa perusjakelusta tapahtui aamupäivän aikana. Muutoksesta se on tiedottanut asiakkaitaan eli lehtien kustantajia joko huonosti tai ei lainkaan.

Muun muassa lehtitalot ovat saaneet vastata lukemattomiin vihaisiin palautteisiin, yrittäneet laskea korvaavan palvelun hintaa ja tehneet muutenkin paljon töitä rauhoittaakseen asiakkaitaan. Muutos uhkaa silti viedä jo muutenkin vaikeassa asemassa olevilta sanomalehdiltä runsaasti tilaajia. Moni lehti on lopetettu ja yhä useampi joutunut harventamaan ilmestymispäiviään.

Suomessa ilmestyy noin 200 sanomalehteä. Sanomalehtien määrä Suomessa on edelleen korkea väkilukuun verrattuna, ja jos verrataan asukasmäärää lehdistön kokonaislevikkiin, sijoittuu Suomi koko maailman tilastossa kolmanneksi.

Kun painettujen sanomalehtien levikki viime vuonna oli n. 1,75 miljoonaa kappaletta, ja kun

20% sanomalehdistä jaetaan Postin perusjakelussa eli noin 350 000 levikkikappaletta ja kun

jokaisella lehdellä on keskimäärin 1,8 lukijaa, muutoksen arvioidaan koskettavan yli 600 000 suomalaista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo turvata sen, että postin jakelu toimii koko maassa samoilla periaatteilla ja että lukijat ympäri maata saavat aamun lehtensä aamupäivän aikana?

Helsingissä 17.6.2016

Heli Järvinen /vihr

 

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen tasapuolisen postinjakelun turvaa- misesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr näin kuu- luvan kirjallisen kysymyksen KK 375/2016 vp: Miten hallitus aikoo turvata sen, että postinjakelu toimii koko maassa samoilla periaat- teilla ja että lukijat ympäri maata saavat aamun lehtensä aamupäivän aikana? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Postilaki (415/2011) sääntelee postipalveluiden tarjontaa. Laki turvaa muun ohella yleispalve- luun kuuluvien postilähetysten jakelun jokaisena arkipäivänä koko maassa. Lakia ei kuitenkaan sovelleta sanomalehtien jakeluun, eivätkä sanomalehdet kuulu näin ollen yleispalveluun kuulu- viin postilähetyksiin. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 28/2000 vp) todennut, että yleispalveluvelvoit- teen asettamiseen oikeuttavia säännöksiä on arvioitava perustuslaissa turvatun elinkeinovapau- den rajoituksina. Yleispalveluun kuuluvien postipalveluiden tasapuolisen saatavuuden turvaa- mista perustuslakivaliokunta piti hyväksyttävänä ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaati- mana syynä rajoittaa elinkeinovapautta, todeten kuitenkin että velvoite voidaan asettaa vain, jos se on yleispalvelun turvaamisen kannalta välttämätöntä. Edelleen perustuslakivaliokunta totesi, että velvoitteen asettaminen ei saa olla postiyrityksen kannalta kohtuutonta. Sanomalehtien jakelu toimii Suomessa markkinaehtoisesti. Lehtien kustantajat itse valitsevat haluamansa jakelutavan ja palvelutason. Alueesta ja lehdestä riippuen jakelu toteutetaan joko varhaisjakeluna tai postin perusjakelun yhteydessä. Lehtien jakelupalveluita tarjoavat Posti Oy:n ohella sanomalehtien omat jakeluorganisaatiot sekä erilaiset jakeluyritykset. Sanomalehtien kus- tantajat päättävät itsenäisesti voimassa olevan lainsäädännön puitteissa siitä, millä ehdoilla ne saattavat kustantamiaan sanomalehtiä yleisön saataville. Lehtien julkaisutoiminnan on perinteisesti katsottu kuuluvan perustuslain turvaaman sananva- pauden piiriin. Sanomalehtien toimitusehtojen ja postin jakelun kellonajan määräämisen katso- taan kuuluvan postiyritysten elinkeinovapauden piiriin eikä hallituksella ole vireillä hankkeita, joilla tähän puututtaisiin

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 375/2016vp

Postilakia uudistetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen vaihe on juuri saatu päätökseen. Ensimmäisessä vaiheessa luovuttiin kirjepostitoiminnan toimilupasääntelystä ja siirryttiin ilmoi- tusmenettelyyn. Lakimuutos tuli voimaan 9 päivänä kesäkuuta 2016. Esimerkiksi lehtien jake- luyritykset voivat uudistuksen myötä jakaa kirjeitä lehtien ohella ilman, että toimintaan vaadit- taisiin postitoimilupaa. Tämä mahdollistaa sen, että lehtien jakeluyritykset voivat hakea liike- toimintaa myös kirjepostitoiminnasta aikaisempaa helpommin. Toisessa vaiheessa käsitellään esimerkiksi postinumerotietokantojen avaamista ja osoiterekisteritietojen luovuttamista koske- via uudistuksia. Lisäksi toisessa vaiheessa arvioidaan postijakeluverkkoon pääsyä ja yleispalve- lun laajuutta. Esitystä valmistellaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä. Posti- ja lehtitoimialat ovat rajussa murroksessa, koska kirjelähetysten ja paperisten lehtien mää- rä vähentyy digitalisaation myötä ennennäkemättömän nopeasti. Tämä edellyttää sekä postitoi- mijoilta että lehtiyrityksiltä uudistuksia liiketoimintaansa, jotta ne pystyvät vastaamaan uuden- laiseen markkinatilanteeseen. Tavoitteena on, että lainsäädännön keventämisen kautta uudet toimijat pääsevät markkinoille aikaisempaa helpommin ja voivat tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja lehtien ja kirjeiden jakeluun. Helsingissä 7.7.2016

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

Lakialoite Yliopistolain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Itä-Suomen yliopisto on päättänyt keskittää opettajankoulutuksensa Joensuuhun ja lakkauttaa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen 2018. Päätös tarkoittaa opettajankoulutuksen ja käytännössä koko yliopistotoiminnan loppumista Savonlinnassa. Myös aikuiskoulutuskeskus Aducaten toiminta Savonlinnassa lopetetaan ja matkailualan koulutus, hallinto ja kirjasto siirretään Joensuuhun.

Kampuksen siirto Joensuuhun aiheuttaisi julkistaloudelle noin 130 miljoonan euron tappiot tai lisäkustannukset. Nämä kulut tulisivat pääasiassa valtiolle Savonlinna opiskelija-asunnot Oy:n tappiontakauksina, Savonlinnan kampuskiinteistöjen pääoma-arvojen alaskirjauksina ja purkukuluina sekä Joensuuhun rakennettavien uusia opiskelija-asuntojen ARA-rahoituksena ja lainantakauksina.

Sen lisäksi aluetaloudellisia vaikutuksia Savonlinnassa olisivat muun muassa työpaikkojen menettäminen, 12 miljoonan euron ostovoiman menettäminen sekä verotulojen ja valtionosuuksien pieneneminen yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Työpaikkoja kampuksen myötä lähtisi suoraan noin sata ja välillisesti noin 300.

Kampusten yhdistämisestä saatavat säästöt ovat alle miljoona euroa vuosittain. Siksi päätös lisää valtion talouden kestävyysvajetta ja on hallituksen kannalta epätoivottava. Uhkana on myös pätevien ammattilaisten riittävyys tasaisesti kaikkialla, sillä päätöksen myötä Itä-Suomessa opettajankoulutusta saisi vain Joensuussa, kun sitä Länsi-Suomessa saa Turussa, Tampereella, Raumalla, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä, sekä lisäksi Keski-Suomessa Jyväskylässä.

Itä-Suomen yliopistolta tulee siirtää kotitalous, teknisen työn ja lastentarhaopettajan tutkinnonanto-oikeus uudelle Savonlinnan yliopistolle. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston luokanopettajan tutkintotavoitteet tulee Savonlinnan kampuksen osalta antaa uudelle yliopistolle. Tästä syystä opetusministeriön ei tule näiltä osin hyväksyä ja allekirjoittaa tulossopimusta ennen kuin eduskunta on säätänyt muutoksen yliopistolakiin.

Laaja opettajankoulutus on siksi tarpeen säilyttää myös Itä-suomessa. Koska hallitus ei voi määrätä ohi yliopiston autonomian niitä paikkakuntia, joilla opetusta annetaan, pitää eduskunnan kantaa vastuu päätöksistä ja alueiden tasapuolisesta kohtelusta. Siksi ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi lakiehdotusta Savonlinnan yliopiston perustamiseksi ja hyvin menestyneen opettajankoulutuksen turvaamiseksi riittävän laaja-alaisesti.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki

Yliopistolain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 § seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan yliopistoihin, jotka kuuluvat opetusministeriön toimialaan, siten kuin jäljempänä säädetään.

Yliopistoja ovat:

1) Helsingin yliopisto;

2) Itä-Suomen yliopisto;

3) Jyväskylän yliopisto;

4) Lapin yliopisto;

5) Oulun yliopisto;

6) Tampereen yliopisto;

7) Turun yliopisto;

8) Vaasan yliopisto;

9) Åbo Akademi;

10) Lappeenrannan teknillinen yliopisto;

11) Svenska handelshögskolan;

12) Kuvataideakatemia;

13) Sibelius-Akatemia;

14) Teatterikorkeakoulu;

15) Aalto-yliopistona toimiva Aalto-korkeakoulusäätiö;

16) Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTY-säätiö.

17) Savonlinnan yliopisto

Edellä 2 momentin 1―14 kohdassa tarkoitetut yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia (julkisoikeudelliset yliopistot). Aalto-yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon (säätiöyliopistot) sovelletaan tämän lain lisäksi säätiölakia (109/1930).

Säätiöyliopistoihin sovelletaan tämän lain säännöksiä paitsi 5, 13―22, 60, 64, 65 ja 67 §:ää, 8 ja 9 lukua sekä 88 §:ää.

 

Tämä laki tulee voimaan * päivänä *kuuta 20**.

 

Helsingissä 19.5.2016

Heli Järvinen /vihr

Sivu 8 / 12