Kirjallinen kysymys: Herkkien ja ainutlaatuisten järviemme ennallistaminen

Eduskunnan puhemiehelle
Suomi tunnetaan puhtaasta luonnostaan ja tuhansista järvistään. Teollisuuden, asumisen, metsäojitusten ja maatalouden kuormitus on pitkään heikentänyt järviemme tilaa. Pienvesistä on luonnontilassa enää muutamia prosentteja. Parannettavaa ja ennallistettavaa on vielä paljon.  
Monet Suomen järvistä ovat luontaisesti matalia ja mataloituvat edelleen ulkoisen kuormituksen, rehevöitymisen ja ruovittumisen johdosta. 
Matalien järvien vesitilavuus on pieni ja pohjan vaikutus veden laatuun suurempi kuin syvissä järvissä. Matalissa järvissä rantojen lietteisyys ja runsas vesikasvillisuus haittaavat myös virkistyskäyttöä. Matala järvi saattaa kovana pakkastalvena jäätyä pohjaan saakka, jolloin happikadot ovat yleisiä ja ne voivat aiheuttaa kalakuolemia. Kesällä puolestaan tuuli sekä vesiliikenne sekoittavat järviä pohjia myöten, jolloin pohjaan sitoutuneet ravinteet pääsevät uudelleen kasvien ja levien käyttöön. Ilmastonmuutoksen myötä myös haitallisten levien määrä on kasvussa. 
Vesistöjen puhdistamisessa, ennallistamisessa, tulee ottaa huomioon suojeludirektiivi, joka määrää suojelemaan uhanalaisia eläinlajejamme, sekä vesipuitedirektiivi, joka velvoittaa pitämään huolta vesistöistämme. Kasvillisuus ja eläinlajit ovat muuttuneet vuosikymmenten myötä useilla järvillä, kuten esimerkiksi Puruvedellä. Aikaisemmin vapailla laajoilla hiekkarannoilla on nyt vahva humuskerros, jonne ovat pesiytyneet esimerkiksi suojellut korennot ja viitasammakot. Elinvoimaiseksi luokitellut viitasammakot eivät kuulu alkuperäiseen eläinlajistoon kyseisillä paikoilla, mutta EU:n mukaan ne on suojeltu. Sekä viitasammakoille että suojelluille korennoille on mahdollista luoda korvaavia elinympäristöjä joillekin muille järville tai saman järven toisiin lahtiin. Näin on toimittu muun muassa Haminassa tienrakennuksen yhteydessä onnistuneesti. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten mahdollistetaan ainutlaatuisten järvialueidemme ennallistaminen suojeltavista eläimistä huolimatta?  
Helsingissä 21.9.2017 
Heli
Järvinen
vihr

Kirjallinen kysymys Puoliväliriiheen teetetystä yritystukiselvityksestä

Eduskunnan puhemiehelle

 

Suomi maksaa suoria yritystukia vuodessa noin 1,3 miljardia euroa. Lisäksi yritysten toimintaan vaikuttavia verohelpotuksia, kuten arvonlisäverotuksen alennus, on kaikkiaan noin kuuden miljardin euron edestä.

 

Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on todennut selvityksessään, että esimerkiksi investointituet eivät näytä lisäävän uusia investointeja. Pienten yritysten kohdalla tuet näyttäisivät vaikuttavan investointeihin, mutta valtaosa tukivirrasta menee suuryrityksille. Myöskään työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei ole todettu olevan vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. 

 

Myös energiaveron palautukseen käytetään vuosittain 200 miljoonaa, mittakaava on samaa suuruusluokkaa kuin ammatillisesta koulutuksesta leikattiin. Yksittäiset yritykset hyötyvät näistä tuista, mutta tehtävämme päättäjinä on tarkastella kokonaisuutta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on puhunut myös siitä, että tämä tuki tulisi lakkauttaa.

 

Veronmaksaja maksaa tämän. Kun resurssit ovat niin rajalliset, on käsittämätöntä, että ylläpidämme nykyisenkaltaista yritystukijärjestelmää. Valtaosa maksamistamme yritystuista on huonoja, turhia tai jopa haitallisia.

 

Kysyimme ministeri Lintilältä täysistunnossa 20.4.2017 milloin saamme nähtäväksemme työryhmän selvityksen yritystuista, joka oli teetetty työkaluksi hallitukselle puoliväliriiheen. Ministeri vastasi, että ei ole mitään estettä laittaa raporttia esille, vaikka ministeriön sivuille.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Miten hallitus aikoo toimia, että kaikki saavat käyttöönsä ministeri Lintilän lupaaman työryhmän selvityksen yritystuista?

 

Helsingissä 26.4.2017

Heli Järvinen /vihr.

Antero Vartia /Vihr.

 

Kirjallinen kysymys: Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisestä ja kansainvälistämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Itä- ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän ja maakuntien tavoitteena on Parikkala-Syväoron, Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen.  Liikenne- ja viestintäministeriön tilaaman liikenne-ennusteen mukaan Parikkalasta tulisi itärajan neljänneksi vilkkain tavaraliikenteen ja viidenneksi vilkkain henkilöliikenteen ylityspaikka. Venäjän puolen parantuneiden teiden ansiosta liikennemäärät ovat jo kääntyneet nousuun Parikkalassa, vaikka tilapäinen ylityspaikka palvelee lähinnä vain puuntuontia.

Myös matkailuun ja kansalaisten välisiin yhteyksiin raja-alueella ylityspaikasta olisi tuntuva apu, kun Euroopan kaksi suurta järvialuetta, Saimaa ja Laatokka, yhdistyvät vain tunnin matkan päähän toisistaan. TAK Oy:n selvityksen (03/2015) mukaan Parikkalan kansainvälistämisen vaikutukset venäläisten jättämään matkailutuloon Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa olisi 45 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja vuonna 2030 laskelmien mukaan jo 60 miljoonaa euroa. Summa ylittää moninkertaisesti ylityspaikan avaamisesta valtiolle aiheutuvat kertaluontoiset investointi- ja vuosittaiset toimintamenot. On arvioitu, että Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistäminen kustantaa valtiolle kertaluontoisena investointikustannuksena noin 20 miljoonaa euroa, josta osa voitaisiin kattaa EU-rahoitteisesta Kaakkois-Suomi-Venäjä-CBC-ohjelmasta. Vuosittaiset käyttökustannusten lisäykset ovat nykytilaan verrattuna 2-4 miljoonaa euroa.

Lisäksi säästöt yritysten kuljetuskustannuksissa ovat huomattavat, mikä edesauttaa tuontia ja vientiä.

Nyt venäläisten matkailijoiden rajanylitykset ovat taantuman jälkeen kääntyneet kasvuun. Rajanylityksiä olisi heti avaamisen jälkeen noin miljoona ja vuonna 2030 jo 1,5 - 1,8 miljoonaa. Ylityspaikan avaaminen lyhentää Etelä-Suomen ja Karjalan tasavallan välisiä matkoja, mikä alentaa kuljetuskustannuksia ja vähentää ympäristöhaittoja. Edestakainen matka Helsingistä Petroskoihin lyhenee 160 km, Lappeenrannasta Sortavalaan 200 km ja Imatralta Lahdenpohjaan 280 km. Toukokuussa 2015 Venäjän hallitus ilmaisi valmiutensa muuttaa aseman status tilapäisestä kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Venäjän puolella Syväoron uuden raja-aseman kehittäminen on Venäjän hallituksen hyväksymässä Karjalan tasavallan v. 2020 vietettävien satavuotisjuhlien kehitysohjelmassa.

Talous- ja liikennehyötyjen lisäksi Parikkalan raja-aseman avaaminen nykyistä laajempaan käyttöön edistää kansalaisten ja yritysten tasavertaisuutta, raja-alueyhteistyötä, kulttuurivaihtoa sekä vähentää ympäristöhaittoja.Pienellä investoinnilla saa huomattavan välittömän tuoton Itä-Suomen elinkeinoelämälle ja kustannussäästön kansalaisille ja yrityksille.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edetä Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisessä ja avaamisessa kansainväliselle toiminnalle?

 

Helsingissä 20.4.2017

Heli Järvinen /vihr.

Sivu 7 / 13