Aura-kuntoutuksen tulevaisuus

KIRJALLINEN KYSYMYS
Aura-kuntoutuksen tulevaisuus

Eduskunnan puhemiehelle

Aslak- ja harkinnanvaraiset TYK-kuntoutukset oli määrä yhdistää ensi vuoden alussa Aura-kuntoutukseksi. AURA-kuntoutukselle oli kaavailtu noin 20 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta vuosille 2016–2018. Hallitus ei ole varannut lainkaan määrärahoja ensi vuoden alussa suunnitellulle Aura-kuntoutukselle. Sen peruuttamisen myötä Kela on keskeyttänyt Aslak-kurssien ja harkinnanvaraisen TYK-kuntoutuksen uusien palvelujen ostamisen syyskuun alun jälkeen alkavien kuntoutusjaksojen osalta.

Kuntoutusala on työvoimavaltainen ja 20 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa 12 miljoonan euron katoamista alan palkkapussista eli arviolta noin 200 työpaikan menetystä. Porrastamaton ja odottamaton päätös merkitsee noin 14 000 kuntoutujan poistumista vuosittain alan palveluista sekä Kelan vastuulla olevan työelämäkuntoutuksen kehittämistyön hävittämistä. Se tarkoittaa myös kuntoutustoimintaan sijoittaneille ja päätöksenteon pitkäjänteisyyteen luottaneille yrityksille suuria vaikeuksia, lomautuksia ja irtisanomisia.

AURA-kuntoutus kohdistuu niille työssä oleville, joiden sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä selviytymiseen. Tavoitteena on pidentää työuria, tukea kuntoutujan ammatillista kehitystä sekä edistää talouskasvua vahvistamalla työkykyä ja työn tuottavuutta. AURA-kuntoutus on etukäteen arvioitu varmuudella vaikuttavaksi.

Hallituksen päätösesitys on ristiriidassa useiden hallituksen omien linjausten ja päämäärien kanssa, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvoittamisessa ja henkilöstön hyvinvoinnin huolehtimisessa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä tavalla hallitus aikoo pitää huolen Aura-kuntoutuksen lopettamisen myötä häviävistä kuntoutuspalveluista, jotka ovat kustannustehokas tapa hoitaa terveyden ja toimintakyvyn ongelmia varhaisessa vaiheessa.

Helsingissä 24.6.2015
Heli Järvinen /vihr

 


 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen Aura-kuntoutuksen tulevaisuudesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette
toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen/vihr näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 60/2015 vp:

Millä tavalla hallitus aikoo pitää huolen Aura-kuntoutuksen lopettamisen myötä
häviävistä kuntoutuspalveluista, jotka ovat kustannustehokas tapa hoitaa terveyden ja
toimintakyvyn ongelmia varhaisessa vaiheessa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kirjauksen mukaan AURA-kuntoutus lakkautetaan osana hallituksen työikäisiin aikuisiin kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2016 alusta eli ennen kuin sitä ehditään käynnistämään. AURA-kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista rahoitettava työkykyä tukevva uusi kuntoutus, jonka oli tarkoitus korvata ASLAK- ja TYKkuntoutus (työkykyä ylläpitävä kuntoutus) vuoden 2016 alusta. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttösuunnitelman 2016–2018 mukaan AURA-kuntoutukseen oli tarkoitus käyttää vuodessa 20,6 milj. euroa. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen menot rahoitetaan sairaanhoitovakuutuksesta, joka rahoitetaan valtion varoin (44,9 %) ja vakuutettujen sairaanhoitomaksun tuotolla (55,1 %).

Hallitusohjelman kirjauksella lopetettavaksi päätetty AURA-kuntoutus oli tarkoitettu työssäoleville henkilöille, joiden sairaus vaikuttaa työkykyyn ja työssä selviytymiseen. Muita työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä työikäisten kuntoutuksia järjestää työeläkelaitokset ja Kansaneläkelaitos lakisääteisenä kuntoutuksena.

Työelämässä olevien ja pidempään työskennelleiden vajaakuntoisten ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisena järjestäjänä ovat työeläkelaitokset. Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on yksilöllistä ja se toteutetaan kuntoutettavan tarpeista lähtevän kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kansaneläkelaitoksella on lakisääteinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lisäksi ammatillista kuntoutusta sekä korvata kuntoutuspsykoterapiaa. Kansaneläkelaitos järjestää työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kansaneläkelaitoksen korvaaman kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä, jos kuntoutustarve johtuu mielenterveyden häiriöstä. Kuntoutuspsykoterapian avulla turvataan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opintojen edistyminen.

Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työhyvinvoinnin turvaamisessa ja työurien pidentämisessä. Työterveyshuolto huolehtii yhdessä työpaikkojen kanssa työterveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä. Työterveyshuollon tehtävänä on myös tunnistaa työntekijän kuntoutustarve ja tarvittaessa ohjata työntekijä kuntoutukseen. Hallitusohjelman Hyvinvointi ja terveys -kokonaisuuden kärkihankkeena on edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää eriarvoisuutta. Hallituskauden tavoitteena on, että terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Hallitus pyrkii asettamaan alkusyksyyn mennessä yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Lisäksi tehtävänä on toimeenpanna kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Uudistus koskee lääkinnällisen, sosiaalisen ja ammatillisen kuntoutuksen lainsäädännön, ohjauksen ja yhteistyöprosessien kehittämistä kuntoutukseen pääsyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Helsingissä 15.7.2015

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä

 

Sivu 7 / 7