Kirjallinen kysymys: TE-toimistojen järjestämät haastattelut työttömille

Eduskunnan puhemiehelle
Hallitus käynnisti viime vuoden alussa työttömille pakolliset haastattelut kolmen kuukauden välein. Haastatteluiden tarkoituksena on tukea työnhakijaa entistä paremmin työnhaun eri vaiheissa ja näin estää työttömyyden pitkittyminen. Haastatteluita on pidetty hyvänä keinona aktivoida työttömien työllistymistä, mutta huolta ovat aiheuttaneet TE-toimistojen leikatut resurssit. Kaikkiaan hallitus on leikannut niiden toiminnasta kymmeniämiljoonia euroa, kun lisärahoitusta haastatteluja varten on varattu vain 17 miljoonaa euroa. 
Hallitus on lukuisia kertoja kehunut haastattelukäytäntöä, jossa jokaista työtöntä pitäisi haastatella kolmen kuukauden välein työllistymisen vauhdittamiseksi. Kasvokkainen palvelu on saanut myönteistä palautetta. TEM:n lokakuisen tilaston mukaan alle kolme kuukautta työttöminä olleista haastatteluihin on päässyt kuitenkin vain 66 prosenttia. Viime aikoina kriittinen palaute puutteellisista tapaamisista on kiihtynyt. Todellisuudessa liian iso joukko työttömiä on haastattelujen ja kohtaamisten ulkopuolella. 
Yksi työtön, joka ei pitkittyneestä työttömyydestään huolimatta ole päässyt palvelujen piiriin, lähetti TE-toimijoilta saamansa kirjeen. Siinä kysyttiin, kuinka työtön on toteuttanut kolme kuukautta aiemmin netin välityksellä saamaansa tehtävää, joka kuului: "Lue verkkosivulta työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista". Työtön vastasi kysymykseen lukeneensa verkkosivulta työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista, minkä jälkeen hän sai viikon kuluttua vahvistuksen olevansa oikeutettu työttömyyskorvaukseen jatkossakin. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten perusteluissa kuvatun kaltainen tehtävä mitenkään lisää työttömän aitoja työllistymismahdollisuuksia ja  
miten hallitus varmistaa riittävät resurssit, jotta kaikki työttömät saadaan aitojen palveluiden pariin? 
Helsingissä 9.2.2018 
Heli
Järvinen
vihr

Kirjallinen kysymys: Herkkien ja ainutlaatuisten järviemme ennallistaminen

Eduskunnan puhemiehelle
Suomi tunnetaan puhtaasta luonnostaan ja tuhansista järvistään. Teollisuuden, asumisen, metsäojitusten ja maatalouden kuormitus on pitkään heikentänyt järviemme tilaa. Pienvesistä on luonnontilassa enää muutamia prosentteja. Parannettavaa ja ennallistettavaa on vielä paljon.  
Monet Suomen järvistä ovat luontaisesti matalia ja mataloituvat edelleen ulkoisen kuormituksen, rehevöitymisen ja ruovittumisen johdosta. 
Matalien järvien vesitilavuus on pieni ja pohjan vaikutus veden laatuun suurempi kuin syvissä järvissä. Matalissa järvissä rantojen lietteisyys ja runsas vesikasvillisuus haittaavat myös virkistyskäyttöä. Matala järvi saattaa kovana pakkastalvena jäätyä pohjaan saakka, jolloin happikadot ovat yleisiä ja ne voivat aiheuttaa kalakuolemia. Kesällä puolestaan tuuli sekä vesiliikenne sekoittavat järviä pohjia myöten, jolloin pohjaan sitoutuneet ravinteet pääsevät uudelleen kasvien ja levien käyttöön. Ilmastonmuutoksen myötä myös haitallisten levien määrä on kasvussa. 
Vesistöjen puhdistamisessa, ennallistamisessa, tulee ottaa huomioon suojeludirektiivi, joka määrää suojelemaan uhanalaisia eläinlajejamme, sekä vesipuitedirektiivi, joka velvoittaa pitämään huolta vesistöistämme. Kasvillisuus ja eläinlajit ovat muuttuneet vuosikymmenten myötä useilla järvillä, kuten esimerkiksi Puruvedellä. Aikaisemmin vapailla laajoilla hiekkarannoilla on nyt vahva humuskerros, jonne ovat pesiytyneet esimerkiksi suojellut korennot ja viitasammakot. Elinvoimaiseksi luokitellut viitasammakot eivät kuulu alkuperäiseen eläinlajistoon kyseisillä paikoilla, mutta EU:n mukaan ne on suojeltu. Sekä viitasammakoille että suojelluille korennoille on mahdollista luoda korvaavia elinympäristöjä joillekin muille järville tai saman järven toisiin lahtiin. Näin on toimittu muun muassa Haminassa tienrakennuksen yhteydessä onnistuneesti. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten mahdollistetaan ainutlaatuisten järvialueidemme ennallistaminen suojeltavista eläimistä huolimatta?  
Helsingissä 21.9.2017 
Heli
Järvinen
vihr

Kirjallinen kysymys Puoliväliriiheen teetetystä yritystukiselvityksestä

Eduskunnan puhemiehelle

 

Suomi maksaa suoria yritystukia vuodessa noin 1,3 miljardia euroa. Lisäksi yritysten toimintaan vaikuttavia verohelpotuksia, kuten arvonlisäverotuksen alennus, on kaikkiaan noin kuuden miljardin euron edestä.

 

Myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on todennut selvityksessään, että esimerkiksi investointituet eivät näytä lisäävän uusia investointeja. Pienten yritysten kohdalla tuet näyttäisivät vaikuttavan investointeihin, mutta valtaosa tukivirrasta menee suuryrityksille. Myöskään työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei ole todettu olevan vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. 

 

Myös energiaveron palautukseen käytetään vuosittain 200 miljoonaa, mittakaava on samaa suuruusluokkaa kuin ammatillisesta koulutuksesta leikattiin. Yksittäiset yritykset hyötyvät näistä tuista, mutta tehtävämme päättäjinä on tarkastella kokonaisuutta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on puhunut myös siitä, että tämä tuki tulisi lakkauttaa.

 

Veronmaksaja maksaa tämän. Kun resurssit ovat niin rajalliset, on käsittämätöntä, että ylläpidämme nykyisenkaltaista yritystukijärjestelmää. Valtaosa maksamistamme yritystuista on huonoja, turhia tai jopa haitallisia.

 

Kysyimme ministeri Lintilältä täysistunnossa 20.4.2017 milloin saamme nähtäväksemme työryhmän selvityksen yritystuista, joka oli teetetty työkaluksi hallitukselle puoliväliriiheen. Ministeri vastasi, että ei ole mitään estettä laittaa raporttia esille, vaikka ministeriön sivuille.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Miten hallitus aikoo toimia, että kaikki saavat käyttöönsä ministeri Lintilän lupaaman työryhmän selvityksen yritystuista?

 

Helsingissä 26.4.2017

Heli Järvinen /vihr.

Antero Vartia /Vihr.

 

Sivu 6 / 12