Kirjallinen kysymys: Eläinten lajityypillisen käyttäytymisen tulkinta

Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa turkistarhaajat pitävät eläimiä epäeettisen pienissä häkeissä: esimerkiksi täysikasvuista kettua saa turkistarhalla pitää 0,8 neliömetrin häkissä. Naaleja, kettuja ja minkkejä pidetään verkkopohjaisissa häkeissä ilman, että niillä on jatkuvasti juomavettä tarjolla. Turkistarhaajat ovat saaneet useilta tahoilta, kuten Animalialta ja Oikeutta eläimille -yhdistykseltä, huomautuksia eläinten epäeettisestä kohtelusta, jossa eläimen lajityypillisen käyttäytymisen piirteitä ei oteta huomioon. Turkiseläimillä on tallella villien lajitoveriensa tarpeet ja vaistot, kuten saalistusvietti, tarve reviirin puolustukseen, pariutumisvietti ja tarve muodostaa lajille tyypillisiä sosiaalisia järjestelmiä. Ahtaissa ja virikkeettömissä verkkohäkeissä lähes kaikkien luontaisten käyttäytymistarpeiden toteuttaminen estyy. Yhä useammassa Euroopan maassa turkistarhaus on nykyään kokonaan kielletty.

Samaan aikaan villieläinten hoitajia vaaditaan rakentamaan eläimille laajat tilat, joissa eläimet voivat toteuttaa luonnollisia tapojaan. Eläimelle tämä tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuutta kaivaa tunneleita, päästä liikkumaan laajalla alueella vapaasti ja päästä suojaan sisätiloihin eläimen niin halutessa. Turkistarhasta karanneelle ketulle on vaadittu vähintään 50 neliömetrin ulkoilualueen lisäksi myös sisätiloja, sillä villaeläinhoitola on luokiteltu virallisesti eläintarhaksi. Kun turkistarhauksesta karannut eläin löydetään luonnosta ja viedään villieläinhoitolaan, niin eläin saa erilaista kohtelua kuin turkistarhassa ollessaan. Samojen eläinlajien yksilöitä kohdellaan siis eri tavalla riippuen siitä, onko kyseessä tuotanto- vai villieläin.

Valmisteilla olevan eläinsuojelulain luonnoksessa sanotaan, että nykytiedon mukaan eläinten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi eläimen mahdollisuus toteuttaa sille lajityypillistä käyttäytymistä. Eläinsuojelulain luonnoksessa todetaan myös, että eläintuotannon ja kaiken muunkin eläinten käytön on oltava eettisesti kestävällä pohjalla. Luonnoksessa todetaan, että eläinten lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistamiseen ja eläinten hyvään elämään kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Näistä huomioista huolimatta tuotanto- ja villieläimiä koskevat erilaiset säännökset juuri eläimen lajityypillisen käyttäytymisen näkökulmasta: turkistarhalla ketulle vaaditaan siis vain 0,8 neliön ulkoilualuetta ja eläinhoitolassa vähintään 50 neliön ulkoilualueen lisäksi myös sisätiloja.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten perustellaan, että saman eläinlajin eri yksilöiden lajityypillistä käyttäytymistä tulkitaan näin eri tavoin?

 

Helsingissä 9.5.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Mahdollisuus suorittaa erityisjärjestelyin ylioppilaskoe paperisena

Eduskunnan puhemiehelle

Tavoitteena on, että kevään 2019 ylioppilaskirjoituksissa jokainen ylioppilaskoe suoritetaan digitaalisesti. Digitaalisten ylioppilaskokeiden myötä kokelaiden tasavertaiset mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen ovat vaarassa heikentyä. On joitakin kokelaita, joille työskentely näyttöpäätteellä on sairauden takia lähes mahdotonta.

Opetusministeri vastasi kirjallisen kysymyksen vastauksessa (KKV 97/2018 vp), että erityisjärjestelyiden avulla kokelaalle voidaan antaa kohtuulliset ja yhdenvertaiset olosuhteet digitaalisen ylioppilastutkinnon suorittamiseksi. Ylioppilastutkintolautakunnasta (YTL) kerrotaan, että erityisjärjestelyinä kokelas voi saada käyttöönsä avustajan, joka lukee kokelaalle koekysymykset ääneen. Kokelas kirjoittaa vastauksensa paperille, minkä jälkeen avustaja kopioi vastaukset tietokoneelle. YTL:n mukaan avustaja voi myös kirjoittaa aineistosta tarvittavia tietoja paperille opiskelijan jatkokäsittelyä varten, kuvailla sanallisesti aineistoja, tehdä aineistolle kokelaan pyytämiä toimenpiteitä tai käynnistää äänitallenteen kuunneltavaksi.

Äärimmäisissä migreeni- ja epilepsiatapauksissa yllä mainitutkaan toimet eivät ole olleet riittä- viä. On ollut tilanteita, joissa kaikki edellä luetellut toimet koetilanteessa on tehty ja koetilanteita on harjoiteltu avustajan kanssa, mutta silti kokelas on joutunut keskeyttämään ylioppilaskokeensa sairauskohtauksen vuoksi. Avustaja ei ole pystynyt tulkitsemaan esimerkiksi monimutkaisia graafisia kuvioita, vaan kokelaan on ollut katsottava näyttöpäätteeltä alkuperäinen esitys. Tällaisissa tapauksissa kokelaiden yhdenvertaisuus ja oikeusturva ovat vaarassa heikentyä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Voidaanko ylioppilaskoe taustamateriaaleineen esimerkiksi vaikeimmissa epilepsia- tai migreenitapauksissa toimittaa kokelaalle paperisena perusteellisen selvityksen jälkeen

ja jos oikeutta paperiseen kokeeseen ei myönnetä, miten turvataan kokelaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet digitaalisen ylioppilaskokeen suorittamiseen?

 

Helsingissä 19.4.2018

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Mahdollisuus saada ylioppilaskokeen koko aineisto paperisena

Eduskunnan puhemiehelle
Ylioppilaskirjoitukset ovat asteittain siirtyneet digitaaliseen muotoon. Tällä hetkellä kaikki yo-kokeet tehdään sähköisesti. Kokelaalla on mahdollisuus saada avustaja, mikäli hän ei voi sairautensa takia tehdä koetta tietokoneella. Yo-kokeen alettua avustaja lukee kokelaalle kysymykset ääneen ja myöhemmin kopioi tämän paperille kirjoittamat vastaukset tietokoneelle. 
On tärkeää, että kokelaille tarjotaan heijastinsuojaa tietokoneen näytölle, kahden tunnin lisäaikaa tai mahdollisuutta suorittaa yo-koe paperisena avustajan tukemana, mikäli kokelas ei pysty työskentelemään näyttöpäätteellä. Avustajan käyttäminen ei silti ratkaise vielä kaikkia ongelmia: kokelaan on avustajaakin käytettäessä tulkittava aineisto itse tietokoneen näytöltä, mikä voi aiheuttaa kohtauksen esimerkiksi migreeni-, epilepsia- tai sähköallergiapotilaalle. Näyttöpäätteellä työskentely ja stressi altistavat migreenikohtaukselle, joka lamaannuttaa normaalin toiminnan täysin. Tällaisessa tilanteessa kokelas ei pysty suorittamaan yo-koettaan loppuun. 
Eräs kokelas joutui tänä keväänä keskeyttämään yo-kokeensa sairauskohtauksen takia, ja hänet vietiin sairaalaan päivystykseen. Kokelas kertoi, ettei avustaja olisi voinut auttaa häntä enempää, koska tämä ei saanut tulkita aineistoa näyttöpäätteeltä. Siksi jatkossa pitää varmistaa, että ongelmatapauksissa sekä itse koekysymykset että niissä käytettävä tausta-aineisto ovat vaikka tulostettavissa tai muuten kokelaan käytettävissä ilman tietokoneen haittavaikutuksia. 
Avustajan käyttäminen on joillekin kokelaille välttämättömyys, jotta he voivat osallistua ylioppilaskirjoituksiin ja valmistua ylioppilaiksi. Myös koko aineiston saaminen paperisena versiona on tärkeää kokelaiden tasa-arvoisten ja yhdenmukaisten oikeuksien turvaamiseksi. Ylioppilaskirjoitusten pitää olla esteettömät ja kaikkien lukiolaisten saavutettavissa. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten varmistetaan, että yo-kokelas saa jatkossa kaiken tarvitsemansa materiaalin paperisena mukaan lukien koekysymysten lisäksi tausta-aineistot, mikäli hän ei pysty työskentelemään näyttöpäätteellä? 
Helsingissä 21.3.2018 
Heli
Järvinen
vihr
Sivu 5 / 12