Kirjallinen kysymys: Herkkien ja ainutlaatuisten järviemme ennallistaminen

Eduskunnan puhemiehelle
Suomi tunnetaan puhtaasta luonnostaan ja tuhansista järvistään. Teollisuuden, asumisen, metsäojitusten ja maatalouden kuormitus on pitkään heikentänyt järviemme tilaa. Pienvesistä on luonnontilassa enää muutamia prosentteja. Parannettavaa ja ennallistettavaa on vielä paljon.  
Monet Suomen järvistä ovat luontaisesti matalia ja mataloituvat edelleen ulkoisen kuormituksen, rehevöitymisen ja ruovittumisen johdosta. 
Matalien järvien vesitilavuus on pieni ja pohjan vaikutus veden laatuun suurempi kuin syvissä järvissä. Matalissa järvissä rantojen lietteisyys ja runsas vesikasvillisuus haittaavat myös virkistyskäyttöä. Matala järvi saattaa kovana pakkastalvena jäätyä pohjaan saakka, jolloin happikadot ovat yleisiä ja ne voivat aiheuttaa kalakuolemia. Kesällä puolestaan tuuli sekä vesiliikenne sekoittavat järviä pohjia myöten, jolloin pohjaan sitoutuneet ravinteet pääsevät uudelleen kasvien ja levien käyttöön. Ilmastonmuutoksen myötä myös haitallisten levien määrä on kasvussa. 
Vesistöjen puhdistamisessa, ennallistamisessa, tulee ottaa huomioon suojeludirektiivi, joka määrää suojelemaan uhanalaisia eläinlajejamme, sekä vesipuitedirektiivi, joka velvoittaa pitämään huolta vesistöistämme. Kasvillisuus ja eläinlajit ovat muuttuneet vuosikymmenten myötä useilla järvillä, kuten esimerkiksi Puruvedellä. Aikaisemmin vapailla laajoilla hiekkarannoilla on nyt vahva humuskerros, jonne ovat pesiytyneet esimerkiksi suojellut korennot ja viitasammakot. Elinvoimaiseksi luokitellut viitasammakot eivät kuulu alkuperäiseen eläinlajistoon kyseisillä paikoilla, mutta EU:n mukaan ne on suojeltu. Sekä viitasammakoille että suojelluille korennoille on mahdollista luoda korvaavia elinympäristöjä joillekin muille järville tai saman järven toisiin lahtiin. Näin on toimittu muun muassa Haminassa tienrakennuksen yhteydessä onnistuneesti. 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten mahdollistetaan ainutlaatuisten järvialueidemme ennallistaminen suojeltavista eläimistä huolimatta?  
Helsingissä 21.9.2017 
Heli
Järvinen
vihr