Kirjallinen kysymys Omaishoidon tuen tasavertaisesta saamisesta asuinpaikkakunnasta riippumatta

 

Eduskunnan puhemiehelle

Omaishoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoitaa ja huolehtii ikääntyneestä, pitkäaikaissairaasta tai vammaisesta läheisestään. Vuonna 2013 Suomessa arvioitiin olevan noin 350 000 omaishoidettavaa, arviolta näistä noin 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain pienellä osalla omaishoitajista on kuntansa kanssa sopimus, jonka perusteella he saavat rahallista omaishoidon tukipalkkiota. Sopimuksia oli vuonna 2012 noin 40 000 eli vähän yli 11 % kaikista omaishoitajista. On arvioitu, että omaishoidolla säästetään yhteiskunnan varoja 2 - 2,8 miljardia euroa, koska omaishoito on huomattavasti halvempaa kuin laitoshoito.

Omaishoidolla on olennainen sija ikääntyneiden ihmisten hoidossa ja hoivassa. Vuonna 2008 hyväksytyissä Ikäihmisten laatusuosituksissa asetettiin tavoitteeksi, että tänä vuonna 5-6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä olisi omaishoidon tuen piirissä. Tavoite ei ole toteutunut: kunnat eivät ole tehneet siinä määrin uusia omaishoidon tuen sopimuksia kuin valtakunnallisesti asetettiin tavoitteeksi.

Kunnilla on vaihtelevat käytännöt siitä, miten he tukevat ja edistävät omaishoitoa. Kunnat voivat tukea omaishoitoa maksamalla hoitajille omaishoidon tuen palkkiota. Laissa määritelty tuen vähimmäismäärä on 1.1.2012 alkaen 364,35 euroa kuukaudessa. Rahallisen tuen lisäksi tai sijaan kunnat voivat antaa omaishoitotilanteisiin apua ja tukea muun muassa kotipalveluiden, kyyditys-, asiointi- ja sijaispalveluiden muodossa. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomen rikkovan Euroopan sosiaalista peruskirjaa, koska omaishoidontuen kriteerit ja maksatus vaihtelevat paikkakunnittain.

Omaishoidon kehittämisen kannalta kiireellisintä on turvata omaishoitajien tasavertainen kohtelu heidän asuinkunnastaan riippumatta. Nykyisellään omaishoidon tukipalkkio on kuntien vastuulla ja määrärahasidonnaista. Tämä on johtanut siihen, että kuntien välillä on räikeitä eroja omaishoitajien kohtelussa ja omaishoidon tuen maksamisessa: osassa kuntia otetaan uusia omaishoitajia sopimusten piiriin, osassa pidetään omaishoitajien määrä vakiona pitäen määrärahat samalla tasolla vuodesta toiseen ja osassa kuntia sopimuksia irtisanotaan jopa kesken vuoden.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten aiotte huolehtia, että kaikilla suomalaisilla kodinhoidontukea saavilla on yhtäläinen ja tasavertainen mahdollisuus saada yhtenäisillä maksukriteereillä samansuuruista tukea riippumatta asuinpaikastaan?

Helsingissä 6.4.2016

Heli Järvinen /vihr

 

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen omaishoidon tuen tasavertaisesta

saamisesta asuinpaikkakunnasta riippumatta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette

toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr. ym. näin

kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 200/2016 vp:

Miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että kaikilla suomalaisilla omaishoidon tukea

saavilla on yhtäläinen ja tasavertainen mahdollisuuus saada yhtenäisillä

maksukriteereillä samansuuruista tukea asuinpaikasta riippumatta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan kuuluu merkittävä voimavarojen lisäys omaishoidon

tukemiseen. Painopisteenä on omaishoitajien jaksamisen tukeminen. Tämä toteutetaan huolehtimalla

omaishoitajien hyvinvoinnista ja terveydestä, parantamalla omaishoitajien mahdollisuutta vapaisiin ja

lisäämällä omaishoitajien hoito- ja huolenpitotehtävää helpottavia palveluita.

Omaishoitajien hoitopalkkioiden perusteita koskevia lainmuutoksia ei ole suunnitteilla tällä

hallituskaudella. Valmisteilla oleva sote-uudistus, omaishoitoon valmisteilla olevat

lakimuutokset ja hallituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

omaishoitoa -kärkihanke luovat kuitenkin edellytykset sille, että eri puolilla maata asuvien

omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuus lisääntyy tämän hallituskauden aikana.

Sote- ja aluehallintouudistuksen jatkovalmistelua koskevien hallituksen linjausten mukaan

Suomeen perustetaan 18 maakuntaa (itsehallintoaluetta), joilla on sote-järjestämisvastuu ja

rahoitusvastuu. Järjestämisvastuun siirtäminen kunnilta maakunnille yhtenäistää myös

omaishoidon tukea. Omaishoidon tuen tarpeen arviointi sekä omaishoidon palkkioiden perusteet

ja taso yhtenäistyvät maakuntien alueella. Tämä lisää merkittävästi omaishoitajien ja

hoidettavien yhdenvertaisuutta nykyiseen verrattuna.

Hallitus on varannut omaishoidon ja perhehoitajien vapaiden kehittämiseen pysyvää valtion

lisämäärärahaa noin 50 miljoonaa vuonna 2016 ja 75 miljoonaa euroa vuodesta 2017 alkaen.

Tarkoituksena on laajentaa omaishoitajien oikeutta lakisääteiseen vapaaseen sekä sisällyttää

lakiin omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset ja mahdollisuus saada valmennusta

omaishoitajan tehtävään. Myös muiden kuin kunnan kanssa omaishoitosopimuksen tehneiden

omaishoitajien mahdollisuutta vapaaseen parannettaisiin. Uudistusta koskeva hallituksen esitys

annetaan eduskunnalle toukokuussa.

Hallituksen kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten

omaishoitoa levittää laajempaan käyttöön omaishoidon hyviä toimintamalleja. Kärkihankkeen

osana on tarkoitus muun muassa tukea alueellisten omais- ja perhehoidon keskusten

perustamista. Hankesuunnitelman mukaan keskukset toimisivat omaishoidon monipuolisina

tuki-, osaamis- ja kehittämiskeskuksia. Hankkeeseen osallistuvat toimijat voivat sopia keskusten

yhdeksi tehtäväksi omaishoidon tuen myöntämisperusteiden ja hoitopalkkioiden

yhtenäistämisen alueella.

 

Helsingissä 27.4.2016

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula