Kirjallinen kysymys - Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämisestä

 

KIRJALLINEN KYSYMYS

Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Opettajankoulutus on Suomessa ollut korkealla tasolla ja se on maailmalla laajasti arvostettu. Itä-Suomen yliopiston tarjoamassa opettajankoulutuksessa korostetaan kulttuuria sekä kestävää kehitystä edistävää, eettisesti tietoista ja omaa työtään tutkivaa opettajuutta. Opetuksessa painottuvat yhteisöllisyys, tutkiva ote ja asiantuntijuuden kehittyminen sekä opettajankoulutuksen yhteys ympäröivään alueeseen ja kulttuuriin.

Savonlinnan kampus on yksi Itä-Suomen yliopiston kolmesta kampuksesta, joita Savonlinnan lisäksi ovat Kuopion ja Joensuun kampukset. Koulutus on alkanut Savonlinnassa jo vuonna 1952. Joensuussa koulutus alkoi vuonna 1969. Savonlinnassa toteutetaan lastentarhanopettaja-, luokanopettaja- sekä käsityönopettaja- ja kotitalousopettajakoulutusta. Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen erityispiirteenä on varhaiskasvatukseen, taide- ja taitokasvatukseen sekä yhtenäisen peruskoulun opettajuuteen suuntautuminen. Kampuksella on noin 800 perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa kandidaatti- ja maisteriopinnoissa sekä henkilökuntaa noin 105, joista professuureja on seitsemän. Uusia opiskelijoita otetaan vuosittain noin 170.

Opettajankoulutukseen kuuluvaa ohjattua opetusharjoittelua toteutetaan läheisessä yhteistyössä Savonlinnan normaalikoulun ja lähialueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden organisaatioiden, kuten Savonlinnan kaupungin, Savonlinnan Oopperajuhlien ja lähialueen museoiden kanssa.

Laajaa osaajajoukkoa vaativat alat tarvitsevat koulutusta eri puolilla Suomea, eikä keskittäminen ole välttämättä ratkaisu. Opettajankoulutus on yliopistokoulutuksen joukossa erityislaatuinen lähipalvelu. Opettajia tarvitaan koko maassa ja se, missä heitä koulutetaan, on äärimmäisen olennaista. Tutkimukset osoittavat, että opettajat haluavat työllistyä alueelle, jossa ovat saaneet koulutuksensa. Kajaani on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun opettajankoulutusta on keskitetty: Kajaanin alueelle on haastavaa saada nyt opettajia töihin pääkaupunkiseudulta tai muualta Suomesta.

Hallituksen massiiviset koulutusleikkaukset ovat nyt pakottaneet Itä-Suomen yliopiston pohtimaan säästökohteita. Yliopiston säästökeskusteluissa on noussut myös opettajankoulutuksen järjestely ja Savonlinnan kampuksen siirtäminen Joensuuhun. Siirtäminen Joensuuhun ei ole kenenkään etu. Yhteiskunnalle siirto tulee kalliiksi. Savonlinnan opettajankoulutuksen siirto Joensuuhun maksaa yhteiskunnalle n. 137 M€, josta 50M€ tulee Savonlinnassa syntyvinä tappioina ja vähintään 87 M€ Joensuussa kertyvistä rakentamiskustannuksista. Keskustelu osoittaa jälleen, kuinka hallitus säästää tavalla, josta koituu muita kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Lisäksi opiskelija-asumisen näkökulmasta Savonlinnan kaupunki tarjoaa esimerkiksi huomattavasti paremman asuntotilanteen Joensuuhun verrattuna. Joensuussa rakennetaan jo maksimiteholla eikä uusia asuntoja ole valmistumassa riittävästi uusille opiskelijoille. Myös Savonlinnan kampuksen taito- ja taideaineprofilaatio on vaarassa kadota siirron myötä.

Kampuksella ja sen opiskelijoilla sekä henkilökunnalla on suuri vaikutus Savonlinnan kaupungille ja Etelä-Savon maakunnalle. Ilman yliopiston kampusta Savonlinnan kaupungista häviää n. 800 opiskelijaa, sekä kampuksen henkilökunta. Tämä vaikuttaisi suuresti alueen yrityksiin, työpaikkoihin ja kaupungin verotuloihin sekä ikärakenteeseen sekä koko maakunnan vetovoimaisuuteen. Hallitus voi lyhytnäköisillä toimillaan aiheuttaa peruuttamattoman seurauksen ja ulkoisvaikutukset muun muassa alueen kulttuurisiin palveluihin ja elinvoimaisuuteen.

Keskustelu kampuksen siirrosta on jo aiheuttanut laajasti vastustusta. Kampuksen puolesta ovat kannanottoja julkaisseet Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ja Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY. Lisäksi Opetusalan ammattijärjestö OAJ on ilmaissut kannattavansa kampuksen säilyttämistä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että opettajankoulutus säilyy Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella?

Aikovatko hallitus ja opetusministeriö antaa Itä-Suomen yliopistolle asiassa ohjausta ja taloudellista tukea, jolla varmistetaan valtakunnallisen koulutuksen tarpeen huomioiminen yliopiston päätöksenteossa?

Helsingissä 2.2.2016

Ville Niinistö /vihr

Heli Järvinen / vihr

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 9/2016 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen säilyttämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ville Niinistön /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 9/2016 vp:

Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että
opettajankoulutus säilyy Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella ja

aikovatko hallitus ja opetusministeriö antaa Itä-Suomen yliopistolle asiassa ohjausta ja taloudellista tukea, joilla varmistetaan valtakunnallisen koulutuksen tarpeen huomioiminen yliopiston päätöksenteossa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ohjeistaessaan yliopistoja sopimuskauden 2017–2020 valmisteluun ja vuonna 2016 käytäviin neuvotteluihin (ohje 29.10.2015 OKM/38/210/2015) opetus- ja kulttuuriministeriö on korostanut, että valtiontalouden tasapainottamiseksi toteutettavat menosäästöt yhdessä yleisten laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden vahvistamistarpeiden kanssa edellyttävät korkeakouluverkon kehittämistä sekä muita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa toteutettavia merkittäviä rakenteiden ja toimintatapojen uudistuksia.

Ministeriö on ohjeistuksessaan kiinnittänyt korkeakoulujen huomiota korkeakouluverkon sirpaloituneisuuteen ja siihen, että osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin. Ohjeistuksessa on todettu, että toiminnan pitkäjänteisen
kehittämisen kannalta on välttämätöntä keskittää voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään nykyistä vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä, että Itä-Suomen yliopisto valmistellessaan strategiaansa, profiloitumistaan, työnjakoa ja rakenteellista kehittämistä ottaa huomioon tulevaisuuden opettajatarpeiden ennakoinnin. Ministeriö jatkaa dialogia kaikkien yliopistojen kanssa ja korostaa yliopistojen autonomista päätöksentekoa yksittäisiä koulutusyksikköjä koskevissa ratkaisuissa.

Helsingissä 9.3.2016

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen