Kirjallinen kysymys työttömyysturvalain yrittäjäkriteereiden selkeyttämisestä

Kirjallinen kysymys KK 366/2015 vp

Heli Järvinen vihr.

Kirjallinen kysymys työttömyysturvalain yrittäjäkriteereiden selkeyttämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Työelämä on pirstaloitunut ja monet tekevät samaan aikaan töitä esimerkiksi työntekijänä, yrittäjänä ja toimeksiantosuhteissa ja lisäksi opiskelevat ja hoitavat läheisiään. Yhteisenä tahtona kaikilla lienee madaltaa yrittäjyyden ja työnteon raja-aitoja. On koko maan etu, että erilaisten työn tekemisen ja teettämisen väliset raja-aidat ovat mahdollisimman matalia ja ihminen myös yksittäisten hankkeiden päättyessä ja lomittuessa on oikeutettu sosiaaliturvaan.

Jo tällä hetkellä on vaikea määritellä, toimiiko henkilö työsuhteessa, toimeksiantosuhteessa, sivutoimisena yrittäjänä tai päätoimisena yrittäjänä. Lisäksi työvoimaviranomaiset määrittelevät pää- ja sivutoimisen yrittäjyyden sekä työsuhteen kriteerit eri puolilla Suomea eri tavoin. Perusteet yllä mainittujen toimintojen työttömyysturvaan eivät ole nytkään selvät, joten tarve yrittäjyysmääritelmän selkeyttämiselle on olemassa.

Hallituksen esityksessä HE 94/2015 vp on kuitenkin huomattavia epäselvyyksiä. Lain valmistelussa tai sen eduskuntakäsittelyssä ei ole ennen valiokuntakäsittelyn viime vaihetta kuultu luovien alojen edustajia tai sektoriviranomaisia, eikä sen vaikutuksia muiden kuin työsuhteisten osalta ole arvioitu.

Eräänä esimerkkinä nykyisistä epäoikeudenmukaisista ratkaisuista mainittakoon esimerkki, jossa vakuutusoikeus oli katsonut, että freelancejournalistin kolmen tunnin työ kuukaudessa täytti päätoimisen yrittäjyyden kriteerin, vaikka henkilöllä ei ollut yritystä eikä yritystuloja. Raskauttavaa oli vain, että hän pyrki työllistymään aktiivisesti tänä aikana.

Varsinkin luovien alojen toimijat, kuten esimerkiksi näyttelijät, taiteilijat, muusikot, opettajat ja kirjailijat, tekevät töitä hyvin epäsäännöllisesti ja vaihtelevissa työsuhteissa ajallisesti sekä määrällisesti. Palkansaajien ja yrittäjien välimaastoon putoavia itsensä työllistäviä toimii kuitenkin kaikilla aloilla rakennusalasta palvelualaan ja luoviin aloihin. Itsensä työllistävien määrä kasvaa jatkuvasti.

Ongelmaksi koetaan esityksessä myös, että TE-keskukset tulkitsevat jatkossa mahdollisesti herkemmin työntekijät päätoimisiksi yrittäjiksi, vaikka aikaisemmin heidän on katsottu olevan sivutoimisesti omassa työssä työllistyviä. Sivutoimisuutta on vaikea todistaa ja päästä työttömyys-etuuksien piiriin. Lisäksi sivutoimisuuden osoittaminen jää työntekijän vastuulle, ja jos viranomaiset päättävät tulkita työnteon päätoimiseksi, johtaa se työttömyysturvan eväämiseen.

Sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden määrittelemiseen tarvitaan selkeät kriteerit ja ohjeistukset. Ilman niitä lisätään epäoikeudenmukaisesti vaille työttömyysturvaa jäävien määrää. Mikäli henkilö määritellään epäoikeudenmukaisella tavalla päätoimiseksi yrittäjäksi, ongelmana on myös pitkään kestävä muutoksenhaku.

Työtön työnhakija voi saada Kelan tai työttömyyskassan päätöksen jälkikäteen muutoksenha-kuelimen käsiteltäväksi, mutta käsittelyaika saattaa olla monia kuukausia, vakuutusoikeudessa jopa yli vuoden. Tämä tarkoittaa sitä, että päätoimiseksi yrittäjäksi tulkittu joutuisi odottamaan ratkaisua jopa kaksi vuotta ilman työttömyysetuuksia, vaikka hän olisikin sivutoiminen työttömyysturvaan oikeutettu yrittäjä tai työntekijä.

Tiukimmillaan tulkittuna yrittäjyyden uusi työttömyysturvamääritelmä saattaisi tarkoittaa sitä, että kestosta riippumatta kaikki muu kuin työsuhteessa tai apurahalla toteutettu taiteellinen työ määritellään jatkossa yrittäjyydeksi ja sen tekijä käytännössä yrittäjäksi ja että työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi jatkossa työkorvauksia saavalta tai työstään laskuttavalta omassa työssään työllistyvältä taiteilijalta luopumista taiteellisesta toiminnasta kokonaan, mikä ei kannusta ketään ottamaan vastaan pientä työtehtävää.

Taidealan järjestöt ovat huolissaan lain esitetyssä muodossa tapahtuvan voimaantulon vaikutuksista taiteen tekemisen mahdollisuuksiin ja taiteen saatavuuteen ja saavutettavuuteen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden raja määritellään työttömyysturvaan 1.1.2016 mennessä,

miten määrittely ja kriteerit ohjeistetaan, jotta niistä tehtävät päätökset ovat kaikille tasapuoliset ja

miten varmistetaan, että kaikilla osapuolilla on etukäteen mahdollisuus tarkistaa nämä rajat ennen kuin työstä sovitaan, koska muutoksenhaku voi kestää yli vuoden?

 

Helsingissä 14.12.2015

Heli Järvinen vihr.

______________________________________________________________________

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 366/2015 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen työttömyysturvalain yrittäjäkriteereiden selkeyttämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette

toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 366/2015 vp:

 

Miten sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden raja määritellään työttömyysturvaan 1.1.2016 mennessä,

miten määrittely ja kriteerit ohjeistetaan, jotta niistä tehtävät päätökset ovat kaikille tasapuoliset ja

miten varmistetaan, että kaikilla osapuolilla on etukäteen mahdollisuus tarkistaa nämä rajat ennen kuin työstä sovitaan, koska muutoksenhaku kestää yli vuoden?

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

 

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen siltä ajalta, jona hän työllistyy päätoimisesti

yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Jos työllistyminen on sivutoimista, työnhakijalla voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen.

Työttömyysturvalaissa säädetään, että henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä.

Edellä mainittu yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen päätoimisuutta koskeva työttömyysturvalain säännös on voimassa nykyisin eikä hallitus ole esittänyt sen muuttamista. Koska lain säännös säilyy entisellään, säännöksen soveltamista koskeva ohjeistus ei voi muuttua olennaisesti. Eduskunta on kuitenkin hyväksynyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön (StVM 16/2015 vp) sisältyvän lausuman, jonka mukaan eduskunta muun muassa edellyttää, että TEtoimistojen ohjeistusta tarkennetaan erityisesti toiminnan sivu- ja päätoimisuuden sekä toiminnan lopettamisen osalta.

Työ- ja elinkeinoministeriö tulee antamaan TE-toimistoille päivitetyn työttömyysturvalain soveltamisohjeen, jossa pyritään selkeyttämään yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden sekä toiminnan lopettamisen arvioimista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Ohje tulee voimaan vuoden 2016 alusta lukien.

Hallituksen esityksessä HE 94/2015 vp on esitetty muun muassa työttömyysturvalaissa säädetyn yrittäjän määritelmän muuttamista. Eduskunta on hyväksynyt esitetyt muutokset. Yrittäjän määritelmään liittyvät muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että nykyisin omassa työssä työllistymisenä arvioitua työtä arvioidaan jatkossa työttömyysturvalain yrittäjiä koskevien säännösten perusteella. Sekä omassa työssä että yrittäjänä työllistymisen pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan saman työttömyysturvalain säännöksen perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää selvänä, että jos työtä on nykyisin pidetty sivutoimisena työllistymisenä omassa työssä, se ei voi muuttua päätoimiseksi sen vuoksi, että työnhakijaa jatkossa pidetään yrittäjänä. Ministeriö pyrkii soveltamisohjeessa kiinnittämään TE-toimistojen huomiota tähän asiaan.

TE-toimistojen tulee tarvittaessa antaa neuvontaa työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä. Neuvontaa saa myös valtakunnallisesta Työlinjan työttömyysturvaneuvonta – puhelinpalvelusta. Neuvonnan yhteydessä ei anneta TE-toimistoa myöhemmin sitovaa kannanottoa esimerkiksi alkavan yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuudesta. Jos näin toimittaisiin, asia käsiteltäisiin kahdesti, ensin työnhakijalla olevien mahdollisesti puutteellisten tietojen perusteella ja myöhemmin tarkempien tietojen perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan edellä mainitun kaltainen menettely ei ole mahdollista TE-toimistojen nykyisillä henkilöstöresursseilla.

Helsingissä 18.12.2015

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström