Kirjallinen kysymys: Metsähallituksen tuottovaatimusten alentaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Metsähallitus on muuttanut hakkuutapojaan tällä vuosituhannella. Metsähallitus hakkaa nyt nuorempaa metsää kuin aikaisempina vuosina. Metsälaista ovat poistuneet rajoitukset siitä, minkä ikäistä metsää saa hakata. Samaan aikaan valtion Metsähallitukselle esittämät tuottovaatimukset ovat nousseet. Liiketoiminnan voittoa pitäisi nostaa viime vuoden 107 miljoonasta 120 miljoonaan euroon vuoteen 2020 mennessä. Tutkijoiden mukaan Metsähallituksen tuottotavoitetta pitäisi puolestaan laskea, jottei Metsähallitus hakkaa liian nuorta metsää. 

Tilanteen toinen haaste liittyy Metsähallituksen laskelmissaan käyttämään korkoon. Laskentamallien avulla metsätaloudessa haetaan taloudellisesti parasta hakkuuhetkeä. Metsähallitus pyrkii maksimoimaan nettotuloja laskemalla tulevien hakkuiden niin sanottua nykyarvoa neljän prosentin diskonttokorolla. Nettotulojen nykyarvon maksimoinnissa valittu korko vaikuttaa olennaisesti siihen, minkä ikäiseksi metsä puhtaasti talousmielessä kannattaa kasvattaa. Ylen uutisen laskelmien mukaan esimerkkimetsää kannattaisi kahden prosentin korolla kasvattaa 107-vuotiaaksi, mutta Metsähallituksen käyttämällä neljän prosentin korolla ainoastaan 63-vuotiaaksi. Tutkijat ovatkin arvostelleet Metsähallitusta liian korkeiden korkojen käyttämisestä laskelmissaan. Mikäli laskelmat tehdään liian korkeilla koroilla, kiertoajat lyhenevät eli metsää avohakataan yhä nuorempana, mikä vähentää metsän kykyä toimia hiilinieluna, jolloin se toimii yhteisiä ilmastotavoitteita vastaan. 

Metsien hakkuuiän nostamista puoltaa myös Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala, jonka mukaan jatkuvalla metsänkasvatuksella voi saavuttaa paremmat tuottotavoitteet kuin metsien avohakkuilla. Keskustelussa on hyvä ottaa huomioon myös suomalaisten yleisen asenneilmapiirin muuttuminen avohakkuista. Kansalaisaloite avohakkuiden kieltämisestä valtion metsissä on jo saavuttanut vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Metsähallituksen tuottovaatimusta alennetaan ja Metsähallitusta ohjeistetaan käyttämään alempaa korkokantaa ja

onko hallitus valmis siirtymään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin ja luopumaan avohakkuista silloin, kun se ei metsän tautien tai tuhohyönteisten takia ole välttämätöntä?

Helsingissä 25.10.2018 

Heli Järvinen vihr

 

Lakialoite laiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta

Takuueläkkeestä päätetään laissa 703/2010. Tällä hetkellä takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen 775,27 euroa kuukaudessa. Kansaneläkeindeksin leikkaukset ja jäädytykset, terveydenhuollon asiakasmaksujen korotukset, matkakorvausten alennukset ja lääkekorvausten omavastuun korotukset ovat heikentäneet eläkeläisten ostovoimaa ja vaikuttaneet negatiivisesti heidän toimeentuloonsa. Kansaneläkeindeksiin tehdyt heikennykset vaikuttavat suoraan ostovoimaan, koska etuudet eivät ole seuranneet hintakehitystä. 

Eläkeläisköyhyys on hälyttävä epäkohta suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Erityisen vaikeassa asemassa ovat hyvin pientä tai olematonta työeläkettä kerryttäneet yli 75-vuotiaat naiset ja työkyvyttömyyseläkkeen varassa elävät. Vihreä eduskuntaryhmä haluaa tehdä takuueläkkeeseen tasokorotuksen eriarvoisuuden ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi.  

Tämä aloite kuuluu Vihreän eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki 

takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) 8 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 988/2017, seuraavasti: 

8 § 

Takuueläkkeen määrä 

Täysimääräinen takuueläke on 833,42 euroa kuukaudessa. 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019. 

Helsingissä 17.10.2018 

Heli Järvinen vihr

Kirjallinen kysymys: Kela-taksien ja kuntien palvelukyytien yhteensovittaminen

Eduskunnan puhemiehelle

Kelan matkakorvausta voi saada, kun matkustaa julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon esimerkiksi sairauden, raskauden tai kuntoutuksen takia. Kelan matkakorvausta saa lähimmän mahdollisen hoitopaikan ja halvimman matkustustavan mukaan omavastuun ylittävistä kuluista. Yksittäisten matkojen kohdalla omavastuu on 25 euroa, ja vuosittainen omavastuukatto on 300 euroa. Asiakas voi käyttää taksia, mikäli hänen terveydentilansa sitä vaatii tai hoitoon ei ole mahdollista päästä julkisilla kulkuneuvoilla. Kela-korvaus maksetaan sairausvakuutuksesta, jolloin matkan on liityttävä sairauden hoitoon.

Kunnat tarjoavat esimerkiksi iäkkäille ihmisille palvelukyytejä, jotta vanhuksilla on mahdollisuus käydä kaupassa tai hoitaa asioita. Kunnan palvelu on erotettu Kelan matkakorvauksen kyydeistä. Vanhusten arjessa tämä tarkoittaa sitä, etteivät he voi yhdistää sairaala- ja kauppareissuja, vaikka he käyttäisivät taksia molempiin matkoihin.

Yhteisellä tahtotilalla Kelan ja kuntien maksamien kyytien yhteensovittaminen olisi mahdollista. Asiakkaat säästäisivät aikaa ja vaivaa, kun he eivät joutuisi käyttämään monia eri taksikyytejä. Huonokuntoisten vanhusten kohdalla asioidenhoito helpottuisi huomattavasti, kun sairaalareissun yhteydessä voisi esimerkiksi tehdä viikoittaiset ruokaostokset tai hankkia uudet silmälasit. Taksikyytien yhteensovittamisella on myös ympäristön kannalta positiivinen vaikutus. Viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikenteestä, josta yli 90 prosenttia johtuu tieliikenteestä. Taksikyytien yhdistäminen auttaisi osaltaan torjumaan kasvihuonekaasupäästöjä.

Kela-taksien ja kunnan palvelukyytien yhteensovittamisessa voi olla haasteita kustannusten jakamisessa. Sosiaaliviranomaisten puolelta on kuitenkin löytynyt uskoa, että kustannusten jakamiseen olisi löydettävissä toimiva malli. Taksikyytien yhteensovittamisella olisi positiivisia vaikutuksia kuntien ja Kelan kustannuksiin. Kokonaiskustannukset laskisivat, kun päällekkäisten kyytien ajaminen vähentyisi yhteistyön myötä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo edistää Kela-taksien ja kuntien palvelukyytien yhteensovittamista kokonaiskustannusten laskemiseksi?

Helsingissä 9.10.2018

Heli Järvinen vihr

Sivu 1 / 11