Heli Järvinen haluaa parannuksia eläinsuojeluun

Viime vuonna tehtiin yli 5000 tarkastuskäyntiä tiloille, joita epäiltiin säännösten vastaisesta eläintenpidosta. Yksi viime vuosien pahimmista tapauksista oli satojen lampaiden lammastila, josta löytyi raatoja, luurankoja sekä huonosti hoidettuja eläimiä. Silti lampaiden pito tilalla jatkuu edelleen.

-Tämä kuvaa ongelmaa, joka aiheutuu siitä, että valvonta on hajaantunut liian monelle taholle, kansanedustaja Heli Järvinen (Vihr.) sanoo. Nyt ministeriö valvoo, Evira ohjaa, aluehallintovirasto toimeenpanee ja kunnaneläinlääkäri ja poliisi hoitavat käytännön tutkintaa.

-Valvontaketju on liian laaja ja vastuut hajanaisia. Toinen ongelma on se, ettei eläimiä pystytä näinkään vakavassa tilanteessa huostaanottamaan välittömästi, kuten lasten kohdalla tehdään, vaan tilanne voi jatkua vuosia. Nämä ovat asioita, jotka on kerta kaikkiaan saatava kuntoon eläinsuojelulain uudistuksen myötä, Järvinen vaatii.

Järvinen muistuttaa silti, että suurin osa eläintiloista toimii asiallisesti ja huolehtii eläinten hyvinvoinnista asiallisesti. Hän muistuttaa, että juuri kaikkien oikein toimivien tilojen etu on se, että huonosti eläimiä kohtelevia valvotaan entistä tehokkaammin.

-Ihan oma ongelmansa on viime aikoina esiin noussut eläinrääkkäys teurastamoilla. Se osoittaa, että kameravalvonta teurastamoilla on välttämätöntä, toteaa Järvinen, joka on jättänyt eläinsuojelukysymyksistä tänään kirjalliset kysymykset ministerille.

Määrärahojen leikkaus uhkaa romuttaa kuntoutustoiminnan

Aslak- ja harkinnanvaraiset TYK-kuntoutukset oli määrä yhdistää ensi vuoden alussa Aura-kuntoutukseksi, jolle oli kaavailtu noin 20 miljoonan euron vuosittaista rahoitusta. Hallitus ei ole kuitenkaan varannut sille lainkaan määrärahoja ensi vuodeksi.

-Kaakkois-Suomesta uhkaa vähentyä runsaat 60 työpaikkaa, jos hallituksen kaavailema kuntoutustoiminnan lakkautus toteutuu, sanoo asiaa selvittänyt Heli Järvinen, joka teki tänään kirjallisen kysymyksen aiheesta.

Kuntoutusala on työvoimavaltainen ja 20 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa 12 miljoonan euron katoamista alan palkkapussista eli arviolta noin 200 työpaikan menetystä koko maassa.

-Porrastamaton ja odottamaton päätös merkitsee noin 14 000 kuntoutujan poistumista vuosittain alan palveluista sekä Kelan vastuulla olevan työelämäkuntoutuksen kehittämistyön romuttamisesta. Se tarkoittaa myös kuntoutustoimintaan sijoittaneille ja päätöksenteon pitkäjänteisyyteen luottaneille yrityksille, kuten Herttualle, Kruunupuistolle, Anttolanhoville ja Lappeenrannan Kylpylälle suuria vaikeuksia, lomautuksia ja jopa irtisanomisia, Järvinen pelkää.

Aura-kuntoutuksen määrärahojen peruuttamisen myötä Kela on keskeyttänyt Aslak-kurssien ja harkinnanvaraisen TYK-kuntoutuksen uusien palvelujen ostamisen jo tämän vuoden syyskuun alun jälkeen alkavien kuntoutusjaksojen osalta ja peruuttanut syksylle jo hyväksytyt kurssit.

-Kuntoutuslaitokset pohtivat myös omia jatkotoimiaan, sillä Kela on nyt yksipuolisesti perunut jo tehtyjä sopimuksia, missä voi olla kyse sopimusrikkomuksesta.

Järvinen teki kirjallisen kysymyksen asiasta ministerille, sillä leikkauspäätös on ristiriidassa useiden hallituksen omien linjausten ja päämäärien kanssa, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjujen sujuvoittamisessa ja henkilöstön hyvinvoinnin huolehtimisessa.

-Koko työhyvinvoinnin, työurien pidentämisen ja kuntoutustyöpaikkojen kannalta on aivan ratkaisevaa, millä tavalla hallitus huolehtii Aura-kuntoutuksen lopettamisen myötä häviävistä kuntoutuspalveluista, jotka ovat kustannustehokas tapa hoitaa terveyden ja toimintakyvyn ongelmia varhaisessa vaiheessa, Järvinen toteaa.

Sivu 4 / 4