Vihreiden Järvinen vaatii selkeyttä metsälannoituksen pelisääntöihin

TIEDOTE 20.8.2018

Metsiä lannoitetaan tällä hetkellä villin lännen pelisäännöillä. Metsälannoitukset eivät ole luvanvaraisia eikä niistä tarvitse tehdä ilmoituksia viranomaisille, jos niihin ei ole haettu tukea. Siksi yksikään viranomainen ei tiedä, kuinka paljon maanomistajat lannoittavat metsiään.

Myöskään maanomistajille ei ole olemassa selkeitä ohjeita siitä, mikä olisi ympäristön kannalta hyväksyttävä lannoituksen enimmäismäärä. Maanomistajat voivat lannoittaa metsiään sen verran kuin itse parhaaksi näkevät.

Vaarana on, että lannoitteen mukana ympäristöön valuu liiallisia määriä esimerkiksi typpeä ja fosforia. Edes suojeltujen alueiden lähistöillä ei ole rajoituksia lannoittamisen suhteen.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen vaatii muutosta tilanteeseen.

        Meillä täytyy olla selkeät ohjeet siitä, minkä verran metsiä saa lannoittaa luonnon ja ympäristön kantokyvyn rajoissa. Ehdotan, että metsälannoituksista tehdään luvanvaraisia, jotta viranomaiset tietävät, minkä verran eri alueita lannoitetaan.

Ongelma konkretisoitui, kun Saimaan Puruvedeltä Hevossalon saaren läheisyydestä löytyi yli parinkymmenen tonnin verran lannoitteita, jotka oli tarkoitus levittää saaren hakkuualueille. Tuoteselosteen mukaan lannoitteessa oli 25 prosenttia typpeä, kaksi prosenttia fosforia ja 0,3 prosenttia booria, kertoo Puruvesi-lehti.

Hevossalon saari sijaitsee keskellä Puruveden kirkkaimpia selkävesiä. Natura 2000 -suojelualue ulottuu Hevossalon rantaan joka puolelta. Vaarana on, että metsälannoitteiden myötä Hevossalon saaren ympäristö ja Puruveden kirkkaat vedet kärsivät lannoittamisen haittavaikutuksista.

        Puruveden puhtauden eteen on tehty töitä jo vuosia. Meneekö tuo työ hukkaan, jos saaren lannoitteista valuu puhtaaseen järveemme liiallisia määriä typpeä ja fosforia? Puruveden puhtaana pitäminen on yhteinen tehtävämme, johon toivon kaikilta osapuolilta panostuksia.

Kansanedustaja Järvinen teki asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen, johon vastaus saapuu kolmen viikon kuluessa.

Eläinten lajityypillisen käyttäytymisen tulkinnassa valtavia eroja – ministeri Leppä ei myönnä turkiseläinten itseisarvoa

TIEDOTE 6.6.2018

Turkistarhoissa ja eläintarhoissa saman lajin eläimiä kohdellaan hyvin eri tavoin. Laki takaa turkistarhasta karanneelle ketulle villieläinhoitolassa vähintään 50 neliömetrin ulkoilualueen lisäksi myös sisätiloja. Turkistarhassa kyseistä kettua saa pitää vain 0,8 neliömetrin häkissä.

Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) vaatii yhtäläisiä velvollisuuksia villieläinhoitoloille ja turkistarhoille. Hänen mukaansa ei ole oikeudenmukaista, että saman lajin yksilöitä pidetään hyvin erilaisissa oloissa riippuen siitä, onko kyseessä tuotanto- vai villieläin. Järvinen tiedusteli asiaa kirjallisessa kysymyksessä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo vastauksessaan, että turkistarhoilla eläimiä pidetään vain nahkojen tuottamiseksi. Turkiseläimillä ei ole itseisarvoa toisin kuin villieläimillä. Leppä vetoaa tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin.

– Tuotantotaloudellisista syistä eläintarhoille asetettujen vaatimusten mukaisissa olosuhteissa turkisnahkojen tuotanto ei olisi taloudellisesti mahdollista yksittäiselle tuottajalle, Leppä sanoo.

Järvisen mukaan taloudellisiin syihin vetoaminen ei ole hyväksyttävä syy pitää turkiseläimiä alle neliömetrin kokoisissa häkeissä. Eläimen arvoa pitää kunnioittaa niin tarhassa kuin luonnossakin.

– Miten on mahdollista, ettei tuotantoeläimellä ole minkäänlaista arvoa? Järvinen kysyy.

Asia selvisi, kun mikkeliläinen villieläinhoitaja Jarmo Lautamäki toi ilmi eläinten hoitoon liittyviä vaatimuksia. Julkisuudessakin esiintyneelle suurikokoiselle Utu-siniketulle piti rakentaa villieläinhoitolassa puolen hehtaarin ulkoilualue ja sisätilat. Villieläinhoitola määritellään eläintarhaksi, jossa eläimelle on annettava riittävästi tilaa lajityypilliseen käyttäytymiseen. Aikaisemmin turkistarhassa Utu eli pienessä verkkohäkissä, jossa se kärsi vakavista terveysongelmista liikajalostuksesta johtuen.

– Eläimen lajityypillisen käyttäytymisen edellytykset unohdetaan täysin turkistarhauksessa. Meidän on syytä ottaa mallia muista EU-maista, joissa monessa turkistarhaus on kielletty joko kokonaan tai osittain. Esimerkiksi Ruotsissa kettutarhaus on loppunut lain tiukennusten vuoksi, Järvinen huomauttaa.

Tilaa Helin viikkokirje sähköpostiisi!

Nyt voit tilata kansanedustaja Heli Järvisen viikkokirjeen suoraan sähköpostiisi. Viikkokirjeessä käsitellään Helin eduskuntatyön ajankohtaisia asioita. Viikkokirje lähetetään aina perjantaisin istuntoviikkojen aikana. Voit tilata Helin viikkokirjeen täyttämällä lomakkeen täällä: https://goo.gl/forms/7RdeIS6a3celfLsK2. Tilaamalla viikkokirjeen hyväksyt, että nimesi ja sähköpostiosoitteesi kerätään henkilötietorekisteriin. Voit lukea tietojen tallentamisesta tarkemmin tietosuojaselosteesta:

 

29.5.2018

TIETOSUOJASELOSTE

Tämä tietosuojaseloste on asetuksen (EU) 2016/679 (jäljempänä tietosuoja-asetus) mukainen tiedote rekisteröidyille heidän henkilötietojensa käsittelystä.

Rekisterin nimi

Kansanedustaja Heli Järvisen viikkokirjerekisteri.

Rekisterinpitäjä

Heli Järvinen

Eduskunta

00102 Eduskunta

+358 9 432 3053

 

Rekisterinpitäjän yhteyshenkilönä toimii kansanedustajan avustaja Heidi Järvenpää, heidi.jarvenpaa (a) eduskunta.fi.Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..">

Rekisteröityjen henkilötietojen tietolähteet, käyttötarkoitukset ja oikeusperiaatteet

Viikkokirjerekisterin (jäljempänä rekisteri) tarkoituksena on mahdollistaa yhteydenotto henkilöihin, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa seurata kansanedustajan poliittista toimintaa ja vastaanottaa siitä kertovia viikkokirjeitä.

 

Henkilötietojen käsittelyn ensisijaisena oikeusperusteena on tietosuoja-asetuksen artiklan 6.1(a) mukaisesti rekisteröidyn itsensä antama suostumus.

 

Tietolähteenä toimii www-lomake, joilla tiedot voi ilmoittaa, ja muu kirjallinen ilmoitus.

Rekisterin tietosisältö

Rekisteriin tallennetaan etu- ja sukunimi sekä sähköpostiosoite.

Henkilötietojen säilyttämisaika

Mikäli henkilö ei itse jäljempänä esitetyllä tavalla vaadi henkilötietojensa poistoa rekisteristä, rekisterinpitäjä poistaa tiedot sitten, kun niiden käsittely ei enää ole käyttötarkoitus huomioiden tarkoituksenmukaista. Tiedot poistetaan aina, mikäli kerätyt osoitteet osoittautuvat toimimattomiksi.

Rekisteröidyn oikeudet

Oikeus saada pääsy rekisterin tietoihin

Henkilöllä on oikeus tietosuoja-asetuksen mukaisesti omasta pyynnöstään saada tieto hänen rekisteriin tallennetuista tiedoistaan.

 

Tietoja voi tarvittaessa pyytää rekisterinpitäjän yhteyshenkilöltä.

Oikeus vaatia rekisterin tietojen oikaisua

Henkilöllä on oikeus tietosuoja-asetuksen mukaisesti vaatia häntä koskevien virheellisten tietojen oikaisua tai puutteellisten tietojen täydentämistä.

 

Oikaisua voi tarvittaessa pyytää rekisterinpitäjän yhteyshenkilöltä.

Oikeus rajoittaa ja vastustaa tietojen käsittelyä, kieltää tietojen käsittely sekä vaatia tietojen poistoa

Henkilöllä on oikeus tietosuoja-asetuksen mukaisesti kieltää henkilötietojen käsittely tai rajoittaa niiden käsittelyä ja vaatia rekisteriin tallennettujen henkilötietojen poistoa.

 

Tietojen poistoa voi tarvittaessa pyytää rekisterinpitäjän yhteyshenkilöltä.

Oikeus siirtää tiedot järjestelmästä toiseen

Rekisteröidyllä on oikeus saada häntä koskevat tiedot jäsennellyssä, yleisesti käytetyssä ja koneellisesti luettavassa muodossa, esimerkiksi taulukkomuodossa. Rekisterinpitäjä pyrkii toimittamaan tiedot viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kuukauden sisällä pyynnöstä. Mikäli rekisteröidyn esittämät pyynnöt ovat luonteeltaan toistuvia, rekisterinpitäjällä on oikeus pyytää niiden toimittamisesta maksu.

Valitusoikeus valvontaviranomaiselle

Jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan tietosuoja-asetusta, hänellä on oikeus tehdä valitus kansalliselle valvontaviranomaiselle joko vakituisessa asuin- tai työskentelyvaltiossaan, tai siinä jäsenvaltiossa, jossa rikkominen on tapahtunut. Kyseinen valtio on Suomi, jos rekisteröity katsoo, että rikkomuksen tekijä on rekisterinpitäjä. Tämä oikeus ei rajoita rekisteröidyn oikeuksia muihin lain suomiin suojakeinoihin.

 

Tietosuoja-asetuksen valvontaviranomaisena Suomessa toimii tietosuojavaltuutettu.

Tietojen luovutukset ja siirrot

Mitään henkilötietoja ei luovuteta ulkopuolisille, paitsi milloin rekisterinpitäjän lakisääteisten velvoitteiden noudattaminen tätä edellyttää.

 

Henkilötietoja ei siirretä niiden käsittelyä varten Euroopan talousalueen ulkopuolelle, mikäli Euroopan komissio ei ole katsonut kohdemaan tietosuojan tasoa riittäväksi.

Automaattinen päätöksenteko ja profilointi

Kerättyjä tietoja ei käytetä pelkästään automaattiseen käsittelyyn perustuvaan päätöksentekoon.

 

Sivu 4 / 10