Vihreät ajavat: Savonlinnalle tukipaketti kehittymiseen

TIEDOTE

31.8.2018

Vihreät ajavat Savonlinnalle tukipakettia äkillisen rakennemuutoksen tueksi ensi kaudelle. Tukipaketteja on aiemmin käytetty tuloksellisesti alueilla, joista on poistunut metsä-, auto tai sähköteknistä teollisuutta. Savonlinnan seutu ansaitsee samankaltaisen tukipaketin erityisesti, sillä siellä rakennemuutos johtuu hallituksen omista toimista eli opettajankoulutuspaikkojen siirtämisestä toisaalle. Tuen jaosta on aiemmin samankaltaista kokemusta etenkin varuskuntapaikkakunnilla, kuten Kauhavalla ja Kotka-Haminan seutukunnalla.

Opettajankoulutuslaitoksen lopettaminen on näivettämässä Savonlinnan seutua vauhdilla. Väestön poismuutto on lähes kaksinkertaistunut edellisvuodesta, viidennes kivijalkakaupoista on tyhjinä, opiskelija-asuntojen käyttöaste on romahtanut ja asuntojen myynti on hidastunut. Hallitus lupasi laajaa kompensaatiopakettia kaupunkiseudulle korvaukseksi, mutta käytännössä se on kutistunut 30 uuteen opiskelijapaikkaan ja pieniin rahallisiin panostuksiin.

Kansanedustaja Heli Järvinen on erityisen pettynyt, ettei edes tämän syksyn budjettiriihessä hallituspuolueilta löytynyt halua Savonlinnan seudulle luvattuihin kompensaatioihin.

–Vastuu on kaikilla hallituspuolueilla, sillä niillä oli vielä yhteisesti jaettavana 50 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa kunkin puolueen toiveiden mukaisesti. Yhdelläkään hallituspuolueella ei ollut halua antaa luvattua tukea Savonlinnalle.

Järvinen iloitsee, että Vihreillä tämä halu on.

–Tarkkaa rahasummaa pitää yhdessä hallituskumppaneiden kanssa miettiä, mutta miljoonaluokan tuella pitää olla aitoa vaikutusta työllistymiseen ja elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen, toteaa Järvinen, joka nosti kysymyksen esiin Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Äkillisen rakennemuutoksen alueiksi on hyväksytty aiemmin kohteita, joissa elinkeinorakenteen muutokset aiheuttavat runsasta työttömyyttä; joissa vaikutukset heijastuvat laajalle alueelle; joissa muutos on pysyvä ja joilla on elinkeinorakenteen uudistamispotentiaalia. Savonlinnassa nämä kriteerit täyttyvät.

–Meillä on paljon hyvää vipinää yritysmaailmassa matkailun, metsä- ja puuteollisuuden, veneenrakentamisen, oluttuotannon ja monella muulla alalla. Lisärahoituksella on oleellinen merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa. Ainoa mikä meiltä vielä puuttuu, ovat rahat sekä alueen toimijoiden yhdessä laatima valmiussuunnitelma kehityksen tueksi. Siihen työhön haastan nyt alueen yritykset sekä elinkeinotoimen, kannustaa Järvinen.

Kaiken kaikkiaan äkillisen rakennemuutoksen alueita on vuosina 2007–2013 ollut yhteensä lähes 30. Tällä hallituskaudella rahoitusta ei ole käytetty.

Saimaannorpan suojelun rahoitus turvattava

Saimaannorpan suojelutyön rahoitus on katkeamassa vuodeksi, mikä vaikeuttaa erittäin uhanalaisen lajin suojelun jatkamista. Hankerahoitus päättyy tämän vuoden lopussa, ja seuraavan kerran EU-rahoitusta voi hakea vasta vuodelle 2020.

–Valtaosa kuuteista on syntynyt viime vuosina apukinoksiin. Jotta kevään apukinoksia voidaan rakentaa ja pesälaskentaa jatkaa, on äärimmäisen tärkeää saada rahoitus jatkumaan ilman katkoja. Kyse on tässä kohtaa myös enemmän tahdosta kuin rahasta, sillä 100 000 euroa riittäisi kantamaan seuraavaan tukikauteen, aloitteen rahoituksen jatkamisesta tehnyt kansanedustaja Heli Järvinen toteaa.

Tilapäisellä rahoituksella on myös tarkoitus valvoa norppa-alueiden kalastusta sekä hankkia uusi kelirikkoalus särkyneen aluksen tilalle.

Norppakantaa on saatu kasvamaan sukupuuton partaalta määrätietoisella ja suunnitelmallisella työllä. Laji määritellään nykyään erittäin uhanalaiseksi, kun aiemmin saimaannorpat kuuluivat äärimmäisen uhanalaisiin lajeihin. Vaikka kanta on vahvistunut, silti vain neljäsosa norpista selviää 5-vuotiaiksi eli sukukypsiksi. Saimaannorppia on arviolta vajaat 400 yksilöä. Saimaannorppatyön tulokset ovat kansainvälisestikin tunnustettuja. Rahoituksen turvaaminen vuodelle 2019 on tärkeää, jotta hyvin alkanutta suojelutyötä pystytään jatkamaan ja kehittämään.

Valtaosa, noin 75 prosenttia,  suojelutyön toimintarahoituksesta on tullut EU:lta.

Vihreiden Järvinen vaatii selkeyttä metsälannoituksen pelisääntöihin

TIEDOTE 20.8.2018

Metsiä lannoitetaan tällä hetkellä villin lännen pelisäännöillä. Metsälannoitukset eivät ole luvanvaraisia eikä niistä tarvitse tehdä ilmoituksia viranomaisille, jos niihin ei ole haettu tukea. Siksi yksikään viranomainen ei tiedä, kuinka paljon maanomistajat lannoittavat metsiään.

Myöskään maanomistajille ei ole olemassa selkeitä ohjeita siitä, mikä olisi ympäristön kannalta hyväksyttävä lannoituksen enimmäismäärä. Maanomistajat voivat lannoittaa metsiään sen verran kuin itse parhaaksi näkevät.

Vaarana on, että lannoitteen mukana ympäristöön valuu liiallisia määriä esimerkiksi typpeä ja fosforia. Edes suojeltujen alueiden lähistöillä ei ole rajoituksia lannoittamisen suhteen.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen vaatii muutosta tilanteeseen.

        Meillä täytyy olla selkeät ohjeet siitä, minkä verran metsiä saa lannoittaa luonnon ja ympäristön kantokyvyn rajoissa. Ehdotan, että metsälannoituksista tehdään luvanvaraisia, jotta viranomaiset tietävät, minkä verran eri alueita lannoitetaan.

Ongelma konkretisoitui, kun Saimaan Puruvedeltä Hevossalon saaren läheisyydestä löytyi yli parinkymmenen tonnin verran lannoitteita, jotka oli tarkoitus levittää saaren hakkuualueille. Tuoteselosteen mukaan lannoitteessa oli 25 prosenttia typpeä, kaksi prosenttia fosforia ja 0,3 prosenttia booria, kertoo Puruvesi-lehti.

Hevossalon saari sijaitsee keskellä Puruveden kirkkaimpia selkävesiä. Natura 2000 -suojelualue ulottuu Hevossalon rantaan joka puolelta. Vaarana on, että metsälannoitteiden myötä Hevossalon saaren ympäristö ja Puruveden kirkkaat vedet kärsivät lannoittamisen haittavaikutuksista.

        Puruveden puhtauden eteen on tehty töitä jo vuosia. Meneekö tuo työ hukkaan, jos saaren lannoitteista valuu puhtaaseen järveemme liiallisia määriä typpeä ja fosforia? Puruveden puhtaana pitäminen on yhteinen tehtävämme, johon toivon kaikilta osapuolilta panostuksia.

Kansanedustaja Järvinen teki asiasta ministerille kirjallisen kysymyksen, johon vastaus saapuu kolmen viikon kuluessa.

Sivu 3 / 9