Järvinen on huolissaan sote-kustannusten kasvusta

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen pelkää, että sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen kustannukset karkaavat käsistä. Vaarana on, että soten valinnanvapausmalli lisää kokonaiskustannuksia.

Valtakunnallisesti sote-palvelut maksavat noin 20 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi valtion vuosittainen budjetti on noin 55 miljardia euroa. Sotessa on kyse suurista rahamääristä.

– Tämä kuvaa hankkeen suuruusluokkaa. Selvää on se, että tässä pelissä me tulemme joko häviämään tai voittamaan, Järvinen sanoi keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin soten valinnanvapautta.

Järvisen mukaan uudistuksen ongelmana ei ole maakuntahallinnon rakentaminen, vaan valinnanvapauden kulujen ennakoinnin mahdottomuus. Järvisen mukaan maakuntahallinnon lainsäädäntöä voidaan tulevaisuudessa korjata. Suurempi murhe on valinnanvapaudesta aiheutuvat kustannukset.

– Soten vieminen loppuun on vähän kuin pokerin pelaamista 20 miljardin euron peruspotilla. Miten me pystymme muuttamaan valinnanvapausmallia, kun kaikki on avattu? Mikä on se käsijarru, jota voimme käyttää sen jälkeen, jos käteen onkin jäämässä mustapekka ja miljardien tappiot? Järvinen kysyi täysistunnossa.

Soten monivaiheisesta valmistelusta huolimatta Järvisen näkemys on, että hanke viedään maaliin tällä hallituskaudella. Hän toivoo, että hallitus ottaa huomioon asiantuntijoiden lausunnot. Sote-lait saivat poikkeuksellisen tyrmäävän vastaanoton lausuntokierroksella.

Työministeri Lindström myöntää palveluiden tehottomuuden – Järvinen vaatii TE-toimistoille vapautusta näennäisestä työstä

Työllisyyttä edistävien TE-toimistojen työntekijät joutuvat tekemään paljon näennäistä työtä, jotta he saavat itselleen riittävän määrän suoritusmerkintöjä. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan tällainen toiminta ei edistä työnhakua.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen haluaa purkaa työttömien ja TE-toimistojen turhaa byrokratiaa. Järvinen vaatii, että TE-toimistot vapautetaan näennäisestä työstä.

         Meidän on luotava työllisyyttä tukevia palveluja, jotka aidosti, läpinäkyvästi ja reilusti auttavat työtöntä, Järvinen sanoo.

Järvinen kertoo tapauksesta, jossa työtön ei saanut henkilökohtaista yhteydenottoa haastattelusta puhumattakaan, mutta hänen täytyi kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta todistaa lukeneensa työttömien oikeuksista ja velvollisuuksista. Näin työtön toteutti virkailijoiden mukaan työllistymissuunnitelmaa. Ilman todistusta työtön olisi menettänyt työttömyysturvansa.

         Miten tällainen toiminta edistää kenenkään työnhakua? Ei ole kenenkään etu, että työttömiä vain pompotetaan. Juuri tällaisista näennäisistä palveluista myös TE-toimistojen väki tulisi vapauttaa.

Järvinen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi työministeri Jari Lindströmiltä, miten tällaiset palvelut edistävät työpaikan löytämistä. Ministeri myönsi, ettei näennäisistä palveluista ole apua.

“Kirjallisessa kysymyksessä kuvatun kaltainen tehtävä ei lisää työttömän aitoja työllistymismahdollisuuksia. Tällaisessa tilanteessa työttömällä työnhakijalla tulisi olla mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti työllistymismahdollisuuksistaan TE-palveluasiantuntijan kanssa”, Lindström vastasi kirjalliseen kysymykseen.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Järvinen on huolissaan siitä, tarjotaanko työttömille työnhakijoille riittävästi aitoja, työllisyyttä edistäviä palveluita. TE-toimistojen määräaikaishaastattelujen piirissä on edelleenkin vain 66 prosenttia työttömistä.

         Jos suurella osalla heistä työllisyyssuunnitelmat ovat esimerkin kaltaisia, on todellinen tilanne vieläkin lohduttomampi, Järvinen toteaa.

Työllisyyspalvelujen kehittämisessä kannattaisi ottaa mallia esimerkiksi Kuopion ja Pirkanmaan positiivisista tuloksista. Työnhakijoiden ja TE-virkailijoiden aidot kohtaamiset nopeuttivat työpaikan saamista ja vähensivät työttömyyttä alueilla.

Meidän täytyy saada työnantaja ja työnhakija aidosti kohtaamaan. Kun hallitus on leikannut työllisyyspalveluista lähes 100 miljoonaa ja sen jälkeen paikannut leikkauksia vain noin 30 miljoonalla, kyseessä on mahdoton tehtävä. TE-virkailijoille on varattava riittävästi resursseja ja aikaa työnhakijoiden tapaamiseen, jotta he voivat kokonaisvaltaisesti miettiä räätälöityjä etenemismahdollisuuksia ja vaihtoehtoja työttömän tukemiseen, Järvinen vaatii.

Järvinen vaatii työttömille parempia palveluja

Monet työttömille suunnatut palvelut toimivat puutteellisesti. Esimerkiksi viime keväänä aloitettujen kolmen kuukauden välein tehtävien työttömien haastattelujen piirissä on vieläkin vasta reilut 60 prosenttia työttömistä.

 

– Moni haastateltu työtön on ollut palveluun tyytyväinen, mutta samaan aikaan liian iso joukko jää kokonaan palvelun ulkopuolelle, koska TE-toimistoilla ei ole riittäviä resursseja asian hoitamiseen, Järvinen harmittelee. Hänen mukaansa ero muihin Pohjoismaihin on merkittävä. Esimerkiksi Ruotsissa TE-virkailijoita on lähes kuusinkertainen ja Tanskassa lähes 20-kertainen määrä Suomeen verrattuna.

 

Aktiivimallin nostattama kritiikki on tuonut esiin monia muitakin puutteita.

– Lukuisat työttömät ovat olleet yhteydessä palvelujen puutteesta liittyen aktiivimallin vaatimaan työllisyyskoulutukseen ja muuhun palvelutarpeeseen. Yksi työtön, joka ei pitkittyneestä työttömyydestään huolimatta ole päässyt palvelujen piiriin, lähetti minulle TE-toimijoilta saamansa kirjeen. Siinä kysyttiin, kuinka työtön on toteuttanut kolme kuukautta aiemmin netin välityksellä saamaansa tehtävää, joka kuului: "Lue verkkosivulta työnhakijan oikeuksista ja velvollisuuksista". Osasin vastata kysyjälle vain, että lue pyydetty teksti ja vastaa sitten lukeneesi se. Näin hän toimi ja sai viikon kuluttua vahvistuksen olevansa  oikeutettu työttömyyskorvaukseen jatkossakin. Miten tämänkaltainen toiminta edistää kenenkään työllistymistä, Järvinen hämmästelee työttömän tavoin.

 

Myös TE-palveluiden sähköisen asioinnin uudistus viime heinäkuussa on aiheuttanut ongelmia korvauksen saantiin, sillä työnhaku tulee voimaan vain hetkellisesti, jos hakija ei huomaa tehdä palvelutarvearviota kahden arkipäivän sisällä.

 

Suomen suurin työttömyyskassa YTK kertoo, että jäseniltä saadun palautteen perusteella ohjeistus ei ole riittävää eikä verkkopalvelu toimi kunnolla mobiilissa. Sen mukaan jopa tuhansien työnhakijoiden toimeentulo on vaarassa joka kuukausi osan työttömyystuista jäädessä saamatta työnhaun katkeamisen takia, koska TE-palveluiden sähköiseen asiointiin tehty uudistus toimii huonosti.

 

Arviolta noin kymmenen prosenttia työttömäksi ilmoittautuneista ei syystä tai toisesta ole osannut tai ymmärtänyt tehdä verkossa palvelutarpeen arviointia, jossa työnhakija vastaa kysymyksiin hänen työkyvyistään ja -haluistaan. Pelkästään YTK:n jäsenistä satojen työttömien työnhaku on katkennut alkuunsa. Kokonaisuudessaan ongelmia arvioidaan olevan lähes 2 000 työttömällä joka kuukausi.

 

Järvinen on tehnyt hallitukselle kirjallisia kysymyksiä siitä, edistävätkö työttömillä teetätettävät tehtävät aidosti työllistymismahdollisuuksia ja miten varmistetaan riittävät resurssit, jotta kaikki työttömät saadaan aitojen palveluiden pariin ilman tahattomia katkoja työttömyysturvaan.

 

Lisätietoja:

 

kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.)

puh. 050 512 1736

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

avustaja Heidi Järvenpää

puh. 050 568 1973

Sivu 2 / 6