Ministeriö ei lupaa yo-kokeen aineistoa paperisena

TIEDOTE 17.4.2018

Ylioppilaskokelas ei voi saada kaikkea tarvitsemaansa aineistoa paperisena, vaikkei hän pystyisi työskentelemään näyttöpäätteellä. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ei luvannut kirjallisen kysymyksen vastauksessa lisähelpotusta esimerkiksi migreenistä tai epilepsiasta kärsivien kokelaiden tilanteeseen.

Kansanedustaja Heli Järvinen on huolissaan yo-kokelaiden tasa-arvoisesta kohtelusta. Huoli heräsi, kun kerimäkeläinen abiturientti joutui kahdesti keskeyttämään yo-kokeensa migreenikohtauksen takia. Hänet kiidätettiin kokeesta suoraan päivystykseen.

Ylioppilastutkintolautakunnasta kerrotaan, että yo-kokelas voi suorittaa kokeen niin, ettei hän katso ollenkaan näyttöpäätettä tai katsoo sitä hyvin vähän. Erityisluvalla kokelas voi saada avustajan, joka lukee hänelle koekysymykset ääneen, minkä jälkeen kokelas kirjoittaa vastauksensa paperille. Tämän jälkeen avustaja kirjoittaa vastauksen puhtaaksi koneelle. Avustaja voi myös esimerkiksi kirjoittaa aineistosta tarvittavia tietoja paperille opiskelijan jatkokäsittelyä varten, kuvailla sanallisesti aineistoja, tehdä aineistolle kokelaan pyytämiä toimenpiteitä tai käynnistää äänitallenteen kuunneltavaksi. Avustajan käyttöä voi myös harjoitella etukäteen. Lisäksi kokelas voi saada kahden tunnin lisäajan tai näyttökalvon tietokoneen ruudulle.

Keväällä sattuneessa tapauksessa nämä kaikki neuvot olivat käytössä, mutta nekään eivät riittäneet sairauskohtauksen välttämiseen.

Kansanedustaja Järvinen peräänkuuluttaa kokelaiden mahdollisuutta saada aineisto tarvittaessa paperisena, koska migreeniä tai epilepsiaa sairastavalle kokelaalle nämä erityisjärjestelyt eivät välttämättä ole riittäviä.

– Jos yksikin kokelas joutuu keskeyttämään yo-kokeensa puutteellisten koejärjestelyiden takia, on meidän mahdollistettava kokeen suorittaminen ja koko aineiston saaminen paperisena. Esimerkiksi vaikeita graafisia kuvioita on avustajan mahdotonta kopioida käsin paperille täysin alkuperäistä vastaavaksi. Jokaisella abiturientilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet suorittaa yo-koe, Järvinen edellyttää.

Ylioppilastutkintolautakunnasta vahvistetaan, ettei koeaineistoa voida antaa kokelaalle paperisena. Näin silti, vaikka ministeriökin painottaa, että jokaiselle kokelaalle on taattava tasavertaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet yo-kokeen suorittamiseen.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen jätti kirjallisen kysymyksen mahdollisuudesta saada yo-kokeen aineisto paperisena. Asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, johon tapauksesta on tehty valitus.

Ylioppilastutkinnon kokeet muuttuvat vaiheittain digitaalisiksi. Keväällä 2019 kaikki yo-kokeet suoritetaan sähköisesti.

Järvinen on huolissaan sote-kustannusten kasvusta

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen pelkää, että sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen kustannukset karkaavat käsistä. Vaarana on, että soten valinnanvapausmalli lisää kokonaiskustannuksia.

Valtakunnallisesti sote-palvelut maksavat noin 20 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi valtion vuosittainen budjetti on noin 55 miljardia euroa. Sotessa on kyse suurista rahamääristä.

– Tämä kuvaa hankkeen suuruusluokkaa. Selvää on se, että tässä pelissä me tulemme joko häviämään tai voittamaan, Järvinen sanoi keskiviikkona eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin soten valinnanvapautta.

Järvisen mukaan uudistuksen ongelmana ei ole maakuntahallinnon rakentaminen, vaan valinnanvapauden kulujen ennakoinnin mahdottomuus. Järvisen mukaan maakuntahallinnon lainsäädäntöä voidaan tulevaisuudessa korjata. Suurempi murhe on valinnanvapaudesta aiheutuvat kustannukset.

– Soten vieminen loppuun on vähän kuin pokerin pelaamista 20 miljardin euron peruspotilla. Miten me pystymme muuttamaan valinnanvapausmallia, kun kaikki on avattu? Mikä on se käsijarru, jota voimme käyttää sen jälkeen, jos käteen onkin jäämässä mustapekka ja miljardien tappiot? Järvinen kysyi täysistunnossa.

Soten monivaiheisesta valmistelusta huolimatta Järvisen näkemys on, että hanke viedään maaliin tällä hallituskaudella. Hän toivoo, että hallitus ottaa huomioon asiantuntijoiden lausunnot. Sote-lait saivat poikkeuksellisen tyrmäävän vastaanoton lausuntokierroksella.

Työministeri Lindström myöntää palveluiden tehottomuuden – Järvinen vaatii TE-toimistoille vapautusta näennäisestä työstä

Työllisyyttä edistävien TE-toimistojen työntekijät joutuvat tekemään paljon näennäistä työtä, jotta he saavat itselleen riittävän määrän suoritusmerkintöjä. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan tällainen toiminta ei edistä työnhakua.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen haluaa purkaa työttömien ja TE-toimistojen turhaa byrokratiaa. Järvinen vaatii, että TE-toimistot vapautetaan näennäisestä työstä.

         Meidän on luotava työllisyyttä tukevia palveluja, jotka aidosti, läpinäkyvästi ja reilusti auttavat työtöntä, Järvinen sanoo.

Järvinen kertoo tapauksesta, jossa työtön ei saanut henkilökohtaista yhteydenottoa haastattelusta puhumattakaan, mutta hänen täytyi kolmen kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta todistaa lukeneensa työttömien oikeuksista ja velvollisuuksista. Näin työtön toteutti virkailijoiden mukaan työllistymissuunnitelmaa. Ilman todistusta työtön olisi menettänyt työttömyysturvansa.

         Miten tällainen toiminta edistää kenenkään työnhakua? Ei ole kenenkään etu, että työttömiä vain pompotetaan. Juuri tällaisista näennäisistä palveluista myös TE-toimistojen väki tulisi vapauttaa.

Järvinen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi työministeri Jari Lindströmiltä, miten tällaiset palvelut edistävät työpaikan löytämistä. Ministeri myönsi, ettei näennäisistä palveluista ole apua.

“Kirjallisessa kysymyksessä kuvatun kaltainen tehtävä ei lisää työttömän aitoja työllistymismahdollisuuksia. Tällaisessa tilanteessa työttömällä työnhakijalla tulisi olla mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti työllistymismahdollisuuksistaan TE-palveluasiantuntijan kanssa”, Lindström vastasi kirjalliseen kysymykseen.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtaja Järvinen on huolissaan siitä, tarjotaanko työttömille työnhakijoille riittävästi aitoja, työllisyyttä edistäviä palveluita. TE-toimistojen määräaikaishaastattelujen piirissä on edelleenkin vain 66 prosenttia työttömistä.

         Jos suurella osalla heistä työllisyyssuunnitelmat ovat esimerkin kaltaisia, on todellinen tilanne vieläkin lohduttomampi, Järvinen toteaa.

Työllisyyspalvelujen kehittämisessä kannattaisi ottaa mallia esimerkiksi Kuopion ja Pirkanmaan positiivisista tuloksista. Työnhakijoiden ja TE-virkailijoiden aidot kohtaamiset nopeuttivat työpaikan saamista ja vähensivät työttömyyttä alueilla.

Meidän täytyy saada työnantaja ja työnhakija aidosti kohtaamaan. Kun hallitus on leikannut työllisyyspalveluista lähes 100 miljoonaa ja sen jälkeen paikannut leikkauksia vain noin 30 miljoonalla, kyseessä on mahdoton tehtävä. TE-virkailijoille on varattava riittävästi resursseja ja aikaa työnhakijoiden tapaamiseen, jotta he voivat kokonaisvaltaisesti miettiä räätälöityjä etenemismahdollisuuksia ja vaihtoehtoja työttömän tukemiseen, Järvinen vaatii.

Sivu 2 / 7