Vihreiden Järvinen vaatii selkeämpää ohjeistusta norppien apukinoksiin

TIEDOTE 18.12.2018

Erittäin uhanalaisen saimaannorpan apukinosten kolaaminen on herättänyt keskustelua viime aikoina. Ammattikalastajien ja vesialueen omistajien keskuudessa on herännyt närää apukinosten rakentamisesta. Kalastajien näkemyksen mukaan apukinosten kolaaminen tekee Puruvedestä norpalle houkuttelevamman ympäristön, ja näin järvi saattaisi siirtyä kalastusrajoitusten piiriin. Toisen näkökulman mukaan kinosten kolaaminen on jokamiehenoikeus, joka ei ole lainsäädännön näkökulmasta kiellettyä.

Keskustelu asiasta aktivoitui, kun Puruveden eteläosiin syntyi historian ensimmäinen saimaannorpan poikanen viime keväänä. Norppakanta on kokonaisuudessaan arviolta noin 380–400 yksilöä, joista seitsemän arvioidaan elävän Puruvedellä.

Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) vaatii selkeämpää ohjeistusta siitä, saako jokamiehenoikeuksin kolata norpan apukinoksen Metsähallituksen osoittamille paikoille.

– Kysyin ministeriltä kirjallisessa kysymyksessä, saako saimaannorpille kolata apukinoksia jokamiehenoikeudella vai vaatiiko järjestelmällinen kinosten kolaaminen vesialueen omistajalta lupaa. Norpat tarvitsevat apukinoksia, mutta pidän tärkeänä, että asiassa edetään yhteisten pelisääntöjen mukaan. Siksi tämä asia on tärkeää selvittää, toteaa Järvinen, joka on varma siitä, että Puruvedelle mahtuvat niin kalastajat kuin norpatkin.

Apukinosten kolaaminen on ajankohtaista alkuvuodesta, jolloin ympäri Saimaata kolataan parisataa kinosta pitkälti vapaaehtoisten voimin. Norppa synnyttää helmi–maaliskuussa lumipesään, joka suojaa kuuttia kylmyydeltä ja pedoilta sekä tarjoaa suojaa, jossa emo pystyy imettämään poikastaan.

Kansanedustaja Järvinen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen tiistaina 18. joulukuuta. Ministerit vastaavat kirjallisiin kysymyksiin pääosin kolmen viikon kuluessa, mutta eduskunnan joulutauon takia vastaus siirtyy todennäköisesti tammikuun puolivälin tienoille.