Vihreiden Järvinen ottaa Linnan juhlien puvullaan kantaa ilmastonmuutoksen torjuntaan

TIEDOTE 4.12.2018

Kansanedustaja Heli Järvisen puvun kuosi ilmentää Suomen ilmaston kehitystä säähavaintokarttojen inspiroimana. Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijat pohjasivat suunnittelunsa IPCC:n julkaisemaan ilmastoraporttiin.

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii aiempaa nopeampia toimia niin globaalisti kuin kansallisesti. Lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen on mahdollista, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) kääntää katseensa päättäjiin.

–Meidän on yhdessä otettava vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta. Jokaisen päättäjän niin kunnissa kuin valtakunnan politiikassa on otettava tosissaan huoli maapallomme lämpenemisestä. Poliittisilla päätöksillä voidaan ohjata kansalaisten kulutustottumuksia niin, että ympäristöystävällisempi valinta on aina helpompaa ja edullisempaa. Tämän vuoksi juhlistan 101-vuotiasta Suomea puvussa, joka ottaa vahvasti kantaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen, Järvinen sanoo.

Puvun ovat suunnitelleet Metropolian ammattikorkeakoulun neljännen vuoden vaatetusalan opiskelijat Ella Reikko, 27, ja Henna Koskimäki, 28. He halusivat tehdä uniikin ja kantaaottavan juhlapuvun. Reikko vastasi kankaan kuosin suunnittelusta, ja Koskimäki puolestaan puvun suunnittelusta ja kaavoituksesta. Kuosillaan Ella Reikko haluaa muistuttaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on Suomen tärkein yksittäinen haaste tulevaisuudessa.

–Kuosin suunnittelussa minua inspiroivat Suomen itsenäistymispäivän säähavaintokartta Pohjoismaiden alueelta ja joulukuun keskilämpötilakartta Suomesta vuodelta 2017, Reikko sanoo.

Suunnittelijat kertovat, että inspiraatiota haettiin ympäristöstä ja ympäröivästä maailmasta. Kankaan kuosille haluttiin kaunista kuvaa syvempi merkitys ja viesti.

–Puku on malliltaan yksinkertainen, jotta kangas pääsee oikeuksiinsa. Puvun muoto on klassinen, siinä on suuri kellotettu helma ja kiinteä yläosa. Puvussa on epäsymmetrisiä yksityiskohtia, jotka tuovat pukuun mielenkiintoa ja modernia muotoa. Liehuvan sinisestä helmasta tulee mieleen arktisten alueiden sulaminen. Kankaan inspiroimana puvusta voi hahmotella Suomen siluetin, puvun suunnittelusta ja kaavoituksesta vastannut Koskimäki kertoo.

–Minulle puku havainnollistaa ilmaston lämpenemistä. Puvun kuvio- ja värimaailma kuvaa helposti aistittavalla tavalla siitä, millainen säämaisema maassamme oli tähän aikaan 100 vuotta sitten. Nyt sama maisema sisältäisi paljon enemmän oranssin ja keltaisen sävyjä, Järvinen muistuttaa. 

Reikko ja Koskimäki ovat molemmat aikaisemmilta koulutuksiltaan vaatetusalan artesaaneja. Ella Reikko on kotoisin Nurmijärveltä. Ennen vaatetusalan opintoja hän opiskeli kaksi vuotta designer-stylistien koulutusohjelmassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sekä työskenteli ompelijana ja myyjänä juhlapukuliikkeessä. Henna Koskimäki on kotoisin Lappeenrannasta. Hän on aikaisemmalta koulutukseltaan parturi-kampaaja. Reikko ja Koskimäki valmistuvat vestonomeiksi ensi keväänä.

Järvisen Linnan juhlien asukokonaisuuden kruunaa mikkeliläisen korutaiteilijan Kirsi Mannisen suunnittelema Järvi-korvakoru. Yksilöllinen, käsin valmistettu korvakoru on tehty puoliposliinista, lasitteesta ja lehtikultauksesta. Järvi-korvakoru on kunnianosoitus Suomen rikasta vesistöä kohtaan. Vesi edustaa liikkuvuutta ja vapautta, mikä tulee esiin korun muotokielessä ja väreissä.

–Koru on myös kunnianosoitus omaa asuinseutuani kohtaan, sillä puhdas vesi on yksi maakuntamme kärkiteemoista, Järvinen toteaa.

Vihreiden Järvinen lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin

TIEDOTE 1.12.2018

Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) on päättänyt lähteä ehdolle Kaakkois-Suomen Vihreiden pyynnöstä kevään eduskuntavaaleihin. Järvinen on toisen kauden kansanedustaja Kerimäeltä ja hän on toiminut muun muassa Vihreiden naisten puheenjohtajana sekä tällä kaudella eduskuntaryhmänsä ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtajana.

–Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja köyhyyden torjumiseksi tarvitaan tomerampia tekoja. Koulutus ja tasa-arvo kaipaavat kehittäjiä nykyhallituksen leikkausten tilalle. Myös pienituloisten eläkeläisten tilannetta on parannettava pikaisesti, Järvinen listaa tulevan kauden haasteita.

Järvinen ilmoitti ehdokkuudestaan tavatessaan Mikkelissä torilla ihmisiä lauantaina yhdessä puolueen puheenjohtajan Pekka Haaviston kanssa.

–Olen iloinen saadessamme Helin vaaliveturiksi, sillä hän on määrätietoinen ja osaava toimija, joka on tehnyt paljon töitä tasa-arvon, työelämän joustavuuden sekä erityisesti pienyrittäjien tilanteen edistämiseksi. Vahva tavoitteemme on saada nyt Kaakkois-Suomesta läpi kaksi kansanedustajaa, Haavisto toteaa.

 

Lisätietoja:

kansanedustaja Heli Järvinen

puh. 050 512 1736

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Vihreiden Järvinen huolissaan Metsähallituksen hakkuista

TIEDOTE

25.10.2018

Metsähallitus on muuttanut hakkuutapojaan tällä vuosituhannella. Se hakkaa nyt nuorempaa metsää kuin aiemmin. Osa puista on halkaisijaltaan vain noin 15-senttistä. 

Samaan aikaan valtion Metsähallitukselle esittämät tuottovaatimukset ovat nousseet. Vihreiden kansanedustaja Heli Järvisen mukaan Metsähallituksen tuottotavoitteita on tarkasteltava kriittisesti.

–Nyt metsiä hakataan nuorina tuottotavoitteiden täyttämiseksi, mutta samalla pienennetään metsien hiilinielua, mikä taas on ilmastotavoitteiden vastaista. Siksi Eduskunnan pitää vähentää Metsähallituksen tuottotavoitteita, jottei sen tarvitse hakata metsää liian aikaisin, Järvinen sanoo.

Metsähallituksen hakkuiden toinen haaste liittyy korkokantaan. Laskentamallien avulla metsätaloudessa haetaan taloudellisesti parasta hakkuuhetkeä. Metsähallitus pyrkii maksimoimaan nettotuloja laskemalla tulevien hakkuiden niin sanottua nykyarvoa neljän prosentin diskonttokorolla.

Ylen uutisen laskelmien mukaan esimerkkimetsää kannattaisi kahden prosentin korolla kasvattaa 107-vuotiaaksi, mutta Metsähallituksen käyttämällä neljän prosentin korolla ainoastaan 63-vuotiaaksi. Tutkijat ovatkin arvostelleet Metsähallitusta liian korkeiden korkojen käyttämisestä laskelmissaan. Järvinen yhtyy tutkijoiden näkemykseen.

–Olisi kaikkien kannalta parempi vaihtoehto antaa metsän kasvaa mahdollisimman vanhaksi. Näin metsät sitoisivat enemmän hiiltä. Toivon avointa keskustelua Metsähallituksen hakkuiden tavoitemääristä ja korkokannoista, Järvinen sanoo.

Järvinen jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen.

Sivu 1 / 9