Ministeriö ei ota vastuuta Kela-kyytien ongelmista

TIEDOTE

25.9.2018

Taksiyrittäjät ovat joutuneet odottamaan jopa useita kuukausia korvauksia jo ajetuista Kela-kyydeistä esimerkiksi Etelä-Savossa. Taksiliikennelain vapauttamisen myötä Kela-korvattavien kyytien ajaminen on muuttunut haasteelliseksi ja osittain myös kannattamattomaksi monelle taksiyrittäjälle. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ota vastuuta Kela-kyytien ongelmista.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen on pettynyt, että sosiaali- ja terveysministeriö pesee kätensä Kela-kyytien kilpailutuksen aiheuttamista ongelmista.

–On ymmärrettävää, ettei ministeriö vastaa Kela-sopimuksista eikä laitteistoihin tai maksamiseen liittyvistä ongelmista, mutta ongelmista kärsivillä taksikuskeilla on lupa odottaa ministeriön ohjeistusta, kun puutteellisesti toimivien laitteiden vuoksi maksatuksessa on jopa kolmen kuukauden viiveitä, Järvinen toteaa.

Maakunnissa taksiyrittäjän tuloista jopa yli puolet voi muodostua Kela-korvattavista kyydeistä. Kun yrittäjät eivät ole saaneet Kelalta korvauksia kuukausiin, on moni yrittäjä ajautunut todella tukalaan tilanteeseen.

–Sanomattakin on selvää, ettei yrittäjiä voi pistää odottamaan kuukausikaupalla korvauksia jo ajetuista taksimatkoista, Järvinen sanoo.

Etelä-Savossa kilpailutuksen voittanut Pro-Keskus Oy on vastannut Kela-kuljetuksista heinäkuun alusta alkaen. Uusissa taksimittareissa on ollut ongelmia, joten yrittäjät ovat toimittaneet paperisia kuitteja korvattavista taksimatkoista. Pro-Keskuksen mukaan juuri paperisten kuittien käsittely on aiheuttanut ruuhkaa järjestelmään.

Järvinen tiedusteli kirjallisessa kysymyksessään sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalta (sin), miten hallitus aikoo tarttua haasteisiin, joita Kela-kyydeissä on ilmennyt. Ministerin mukaan vastuu ongelmista on Kelan ja tilausvälityskeskusten välillä. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää, että korvattavien taksimatkojen tilausvälityskeskusten palvelu on sisältänyt ongelmia.

–Ministeriön pitää kantaa vastuu taksiliikenteen toimivuudesta etenkin, kun Kelan kilpailutus juontaa juurensa keväällä hyväksyttyyn taksiliikennelakiin. Tällaisissa tilanteissa ministeriö ei saa seisoa tumput suorina, vaan jonkinlaista ohjeistusta sieltä on tultava, Järvinen toteaa.

Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on puuttunut Kela-kyytien ongelmalliseen kilpailutukseen. Virasto tutkii, toimivatko tilausvälitysyhtiöt syrjivästi ja ovatko kilpailutuksen ongelmat ristiriidassa taksimarkkinoiden avaamisella tavoiteltujen hyötyjen kanssa. Kyytipalveluita järjestää tällä hetkellä yhdeksän eri tilauspalveluyhtiötä, jotka kilpailutettiin viime keväänä.

Vihreät ajavat: Savonlinnalle tukipaketti kehittymiseen

TIEDOTE

31.8.2018

Vihreät ajavat Savonlinnalle tukipakettia äkillisen rakennemuutoksen tueksi ensi kaudelle. Tukipaketteja on aiemmin käytetty tuloksellisesti alueilla, joista on poistunut metsä-, auto tai sähköteknistä teollisuutta. Savonlinnan seutu ansaitsee samankaltaisen tukipaketin erityisesti, sillä siellä rakennemuutos johtuu hallituksen omista toimista eli opettajankoulutuspaikkojen siirtämisestä toisaalle. Tuen jaosta on aiemmin samankaltaista kokemusta etenkin varuskuntapaikkakunnilla, kuten Kauhavalla ja Kotka-Haminan seutukunnalla.

Opettajankoulutuslaitoksen lopettaminen on näivettämässä Savonlinnan seutua vauhdilla. Väestön poismuutto on lähes kaksinkertaistunut edellisvuodesta, viidennes kivijalkakaupoista on tyhjinä, opiskelija-asuntojen käyttöaste on romahtanut ja asuntojen myynti on hidastunut. Hallitus lupasi laajaa kompensaatiopakettia kaupunkiseudulle korvaukseksi, mutta käytännössä se on kutistunut 30 uuteen opiskelijapaikkaan ja pieniin rahallisiin panostuksiin.

Kansanedustaja Heli Järvinen on erityisen pettynyt, ettei edes tämän syksyn budjettiriihessä hallituspuolueilta löytynyt halua Savonlinnan seudulle luvattuihin kompensaatioihin.

–Vastuu on kaikilla hallituspuolueilla, sillä niillä oli vielä yhteisesti jaettavana 50 miljoonaa euroa ylimääräistä rahaa kunkin puolueen toiveiden mukaisesti. Yhdelläkään hallituspuolueella ei ollut halua antaa luvattua tukea Savonlinnalle.

Järvinen iloitsee, että Vihreillä tämä halu on.

–Tarkkaa rahasummaa pitää yhdessä hallituskumppaneiden kanssa miettiä, mutta miljoonaluokan tuella pitää olla aitoa vaikutusta työllistymiseen ja elinkeinorakenteen kestävään kehitykseen, toteaa Järvinen, joka nosti kysymyksen esiin Vihreän eduskuntaryhmän kesäkokouksessa.

Äkillisen rakennemuutoksen alueiksi on hyväksytty aiemmin kohteita, joissa elinkeinorakenteen muutokset aiheuttavat runsasta työttömyyttä; joissa vaikutukset heijastuvat laajalle alueelle; joissa muutos on pysyvä ja joilla on elinkeinorakenteen uudistamispotentiaalia. Savonlinnassa nämä kriteerit täyttyvät.

–Meillä on paljon hyvää vipinää yritysmaailmassa matkailun, metsä- ja puuteollisuuden, veneenrakentamisen, oluttuotannon ja monella muulla alalla. Lisärahoituksella on oleellinen merkitys uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomisessa. Ainoa mikä meiltä vielä puuttuu, ovat rahat sekä alueen toimijoiden yhdessä laatima valmiussuunnitelma kehityksen tueksi. Siihen työhön haastan nyt alueen yritykset sekä elinkeinotoimen, kannustaa Järvinen.

Kaiken kaikkiaan äkillisen rakennemuutoksen alueita on vuosina 2007–2013 ollut yhteensä lähes 30. Tällä hallituskaudella rahoitusta ei ole käytetty.

Saimaannorpan suojelun rahoitus turvattava

Saimaannorpan suojelutyön rahoitus on katkeamassa vuodeksi, mikä vaikeuttaa erittäin uhanalaisen lajin suojelun jatkamista. Hankerahoitus päättyy tämän vuoden lopussa, ja seuraavan kerran EU-rahoitusta voi hakea vasta vuodelle 2020.

–Valtaosa kuuteista on syntynyt viime vuosina apukinoksiin. Jotta kevään apukinoksia voidaan rakentaa ja pesälaskentaa jatkaa, on äärimmäisen tärkeää saada rahoitus jatkumaan ilman katkoja. Kyse on tässä kohtaa myös enemmän tahdosta kuin rahasta, sillä 100 000 euroa riittäisi kantamaan seuraavaan tukikauteen, aloitteen rahoituksen jatkamisesta tehnyt kansanedustaja Heli Järvinen toteaa.

Tilapäisellä rahoituksella on myös tarkoitus valvoa norppa-alueiden kalastusta sekä hankkia uusi kelirikkoalus särkyneen aluksen tilalle.

Norppakantaa on saatu kasvamaan sukupuuton partaalta määrätietoisella ja suunnitelmallisella työllä. Laji määritellään nykyään erittäin uhanalaiseksi, kun aiemmin saimaannorpat kuuluivat äärimmäisen uhanalaisiin lajeihin. Vaikka kanta on vahvistunut, silti vain neljäsosa norpista selviää 5-vuotiaiksi eli sukukypsiksi. Saimaannorppia on arviolta vajaat 400 yksilöä. Saimaannorppatyön tulokset ovat kansainvälisestikin tunnustettuja. Rahoituksen turvaaminen vuodelle 2019 on tärkeää, jotta hyvin alkanutta suojelutyötä pystytään jatkamaan ja kehittämään.

Valtaosa, noin 75 prosenttia,  suojelutyön toimintarahoituksesta on tullut EU:lta.

Sivu 1 / 8