Helin vastauksia vaalikoneiden kysymyksiin. Klikkaa kysymystä!

On selvää, että lastemme ja lastenlastemme takia kipeä käännös pitää tehdä. Suomen ongelma ei ole liian kattavat palvelut, vaan ennenkaikkea työelämän ulkopuolella olevat 600 000 työikäistä ja -kykyistä. Työ- elinkeinoministeriön mukaan 27 000 työtöntä merkitsee valtiolle yhden (1) miljardin laskua. Ensisijaista on siis löytää tälle porukalle töitä ennen palvelujen ja etuuksien leikkaamista.
Erityisesti täytyy pitää kiinni tuloeroja tasaavasta progressiosta. Etenkin pienituloisten näkökulmasta on tärkeää, että siirrämme verotusta tuloveroista omistamisen verottamiseen. En tunne ainoatakaan hyvätuloista, joka sanoo verotuksen latistavan työmotivaatiotaan. Jos tarpeen, niin hyvin ansaitsevien verotusta voi kiristää.
Ei tarvitse, vaan jo työllisyyden näkökulmasta on satsattava aidosti kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Vihreiden esitys energiarahastosta on toimiva: sen avulla kannustetaan Suomen 700 000 sähkölämmitystalossa asuvaa energialähteen muutokseen. Valtio voisi antaa rakentamiskustannusten verran lainaa, jonka korkomaksuna on säästyneen energialaskun hinta. Kaikki voittavat ja omakotitalojen lämmityksestä säästynyt sähkö voidaan hyödyntää tarpeellisemmassa paikassa. Jo työllisyyden näkökulmasta on satsattava aidosti kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. 10 miljardin satsaus ydinvoimaan on hukkaanheitettyä rahaa suomalaisten työllistämisestä. Mitään toista energiamuotoa ei suostuttaisi edes pohtimaan kaikkien niiden ongelmien jälkeen, mitä Olkiluoto 3:n rakentamisessa on ollut. Yhtään lisämegawattia energiaa ei olla saatu ydinvoimasta 10 vuoteen. Erityisen ongelmallisen uudesta hankkeesta tekee yhteistyö Rosatomin kanssa, joka on myös venäläisen ydinaseteollisuuden toimija. On käsittämätöntä, että EU-pakotteita kannattava Suomi edes harkitsee sitä. Professoriryhmä arvioi, että ydinvoiman sijaan uusiutuvaan energiaan satsaamalla ja energiatehokkuutta lisäämällä voimme luoda 30 000 uutta työpaikkaa jo viidessä vuodessa. Ja työpaikkoja me kipeimmin tarvitsemme. Nyt myös yksityinen raha ja rahoituslaitokset ovat suuntautumassa fossiilisista polttoaineista uusiutuvien energiamuotojen suuntaan. Tämä on lupaava muutos laajemmassa energiapolitiikassa.
Asia on hyvä ja tavoite tarpeellinen, mutta aikataulu on liian tiukka.
On pelkkä hokema, että julkinen sektori on liian suuri. En lämpene keskustan vaatimukselle vähentää sieltä kymmeniä tuhansia työpaikkoja, mikä tarkoittaisi tuhansia uusia työttömiä opettajia, sairaanhoitajia, siistijöitä ja kiinteistönhoitajia. Sen sijaan säästöjä pitää löytää järjestämällä työttömiä ihmisiä töihin. 27 000 uutta työpaikkaa säästäisi valtion taloudelle yhden (1) miljardin. Uusia työpaikkoja syntyy uusiutuvaan energiaan satsaamalla sekä pienten yritysten työllistämistä helpottamalla.
Niin mukavalta kuin se Itä-Suomessa tuntuukin, lainsäädäntöä ei voi muuttaa poistamalla ruotsin pakollisuus, sillä se tarkoittaa, että ulkoistaisimme omat nuoremme valtion viroista, joihin vaaditaan kaksikielisyyttä. Ei kai kukaan toivo, ettei oma lapsi ole kelpoinen hakemaan valtion virkoja? Sen sijaan olen valmis pohtimaan kaksikielisyydelle uusia kriteereitä ja sen jälkeen kokeilemaan koulukohtaisesti ruotsin vaihtamista esimerkiksi venäjään.
Työssä olevien mielipiteet työttömiä kohtaan ovat kiristyneet, mutta jokainen voi kuvitella omakohtaisesti, miltä vaikkapa yhteiskuntatieteiden maisterina tai tietojen käsittelijänä tuntuisi olla pakolla vaikkapa risusavotassa. Se ei kehitä ammattitaitoa eikä kasvata itsetuntoa. Olen silti valmis pohtimaan ansiosidonnaisen päivärahan pituutta, sillä 500 päivää työelämän ulkopuolella on sekin inhimillisesti ja urakehityksen kannalta tuhoisaa myös työttömälle itselleen. Itsekin työttömyyden kokeneena kannustan työtöntä etsimään aktiivisesti töitä 200 tehdyn hakemuksen jälkeenkin!
Toivottavaa on, ettei näin käy. Kannustaisin eläkeläisiä oman elämänsä keventämiseksi silti näkemään myös säästetyt asunnot ja kesämökit osana eläketurvaa.
Kyllä. Esimerkiksi terassisäännökset ovat liian rajoittavia sellaisilla paikoilla, joissa häiriötä asukkaille ei synny.
Kuntien määrää tulee kannustavasti vähentää, mutta lain suomaa kuntien itsehallinnollista asemaa tulee kunnioittaa.
Ei tarvitse, nykyiset monipuoliset työllistämistuet ajavat saman asian. Uusia työpaikkoja saadaan helpommin ja oikeudenmukaisemmin yhtenäistämällä yksityisen sektorin (4 kk) koeaika julkisen puolen (6 kk) kanssa, tasaamalla vanhemmuuden kulut, jolloin nuorten naisten työllistämisestä poistuu yli kymppitonnin vauvariski, helpottamalla aloittavan yrittäjän sosiaaliturvaa sekä satsaamalla uusiutuvaan energiaan, mikä työllistää aidosti suomalaisia.
Valtionosuusjärjestelmä on luotu juuri tätä varten ja siitä on tarkoituksenmukaista pitää kiinni. Jos arvostaa kulttuuri-, kirjasto-, koulu- ja liikuntalähipalveluja, ei kuitenkaan kannata muuttaa minun tavoin pöpelikköön. Sinne muuttavan kannattaa arvostaa sitä pöpelikköä ja sen suomia nautintoja, ja silloin yhtälö toimii hyvin. Itse olen hyvin tyytyväinen:)
Yksityisiä palveluja pitää hyödyntää nykyistä laajemmin, mutta samanlaiseen asemaan julkisten palveluiden kanssa niitä on mahdoton nostaa esimerkiksi harvaanasutuilla seuduilla, joilla ei palveluntarjonta ole kannattavaa eikä siksi kattavaa.
Kunta ei ole pienen kokonsa takia paras yksikkö kaikkien sote-palveluiden tuottamiseen. Riittävistä perusterveydenhuollon lähipalveluista tulee pitää uudistuksessa silti tiukasti kiinni. Kerran elämässä yleensä tehtäviä vaativia lonkka- tai sydänleikkauksia yms. voidaan keskittää yhteen kahteen sairaalaan. Siitä syntyy myös suurimmat säästöt ilman asiakaspalvelun kärsimistä.
Ei pidä. Nykyinen käytäntö pitää toiminnan inhimillisenä ja kannattavana kaikille ehdotusta tehokkaammin.
Noususuhdanteessa tähän olisi helpompi vastata vahvemmin myöntävästi. Laman aikana EU-jäsenyys vaikeuttaa valuuttaratkaisuja, joilla vientiä voisi auttaa. Siitä huolimatta nytkin EU:sta on enemmän hyötyä kuin haittaa. EU on paljon merkittävämpi rauhan, kaupan ja kehitysavun lisäämisen sekä ilmastonmuutoksen hidastamisen puolestapuhuja kuin sen jäsenmaat erillisinä yhteensä.
Suomen pitää mennä rahoitusmarkkinaveroon mukaan, kun sen taakse saadaan riittävän iso joukko toimijoita.
Ei pidä. Suomen vahvuus on toimia jatkossakin sotilaallisesti liittoutumattomana toimijana ja vaalia hyviä suhteitaan ja siksi myös poikkeuksellista välittäjän asemaansa Venäjän ja Euroopan Unionin välillä.
Puolustusvoimien rahan tarvetta on tarkasteltava koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, tiestön, kulttuurin ja kaiken muun rinnalla ilman erityisasemaa.
Asialla on monta puolta. Toisaalta rajoitukset estävät ammattilaisten saantia, toisaalta ne turvaavat omia työpaikkoja sekä joiden ammattien lipsumista kokonaan vähempiosaisten maahanmuuttajien harteille. En näe suurta tarvetta muutokselle tilanteessa, jossa 600 000 työikäistä ja -kykyistä suomalaista on työelämän ulkopuolella.