Helin blogi

Vastine: Ilmastonmuutosta ei torjuta syyllistämällä

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii toimia maailmanlaajuisesti, myös Suomelta. Päästöjä on vähennettävä ja hiiltä sidottava ilmakehästä nykyistä enemmän. Toivoa kuitenkin on. Nyt ei pidä heittää hanskoja tiskiin.

Savonmaan toimittaja Kari Tegelberg vertasi kirjoituksessaan (20.2.) Suomen hiilijalanjälkeä maailman suurimpiin maihin. Moni saattaakin miettiä, mitä väliä minun teoillani on, kun Intiassa tehtaat saastuttavat ilmakehää paljon enemmän. Todellisuudessa länsimainen elämäntapa on kaikkein kuluttavinta maapallon kestävyyttä ajatellen. Keskiverto suomalainen tuottaa hiilidioksidia yli 10 000 kiloa vuodessa, mikä on kuusinkertainen määrä intialaisiin verrattuna. Nyt ei kannata syyllistyä, mutta ei syyttää muitakaan. 

Me suomalaiset ansaitsemme hatunnoston siitä, että olemme lisänneet muovin kierrätystä, vähentäneet lihan syöntiämme ja pohtineet kotiemme lämmitysratkaisuja. 

Uusiutuvaan energiaan satsaamalla saamme helpoimmin myös niitä kaivattuja työpaikkoja maahamme. Meille koituu suoraa hyötyä ilmastoystävällisen teknologian kehittämisestä, sillä sille on maailmalla lähes loputtomat markkinat. Koko Euroopassa uusiutuvan energian alalle on syntynyt jo nyt eniten uusia työpaikkoja.

Tietoa ja toivoa on. Nyt tarvitaan tekoja. Oikea ratkaisu ei ole moittia toisiamme elintavoistamme, vaan vaatia päättäjiltä reilumpia tekoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ympäristöystävällisistä valinnoista pitää tehdä järjestelmällisesti halvempia ja helpompia. Sauna pitää jatkossakin voida lämmittää hyvällä omallatunnolla ja nauttien. Kuivaa puuta kannattaa silti käyttää. 

Hoitajamitoituksen tarkistus ei riitä

Tälläkin hetkellä montaa vanhusta pestään, puetaan, syötetään ja lääkitään. Suurin osa hoitajista tekee työtään ammattitaidolla, sydämellä, vaikkakin turhan pienellä palkalla. Silti jokainen viime viikkoina kuulluista kaltoinkohteluista on liikaa.

Eduskunnassa niihin on puututtu vaatimalla lisää hoitajia. Lisäkädet sängyn laidalla eivät kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, vaan uusia toimia tarvitaan aina palvelun tilaamisesta sen valvontaan asti.

Kuntien palveluhankintoja on täsmennettävä. Esimerkiksi Savonlinnan sairaanhoitopiiri Sosteri pitää tehostetun palveluasumisen tilauksissaan kiinni suositellusta 0,5 hoitajan mitoituksesta. Mutta miten hankinnoissa huomioidaan vaikkapa voittojen valuminen ulkomaille ja miten niissä määritellään toimet, jos palvelu ei vastaakaan tilattua?

Valvontaketjua on terävöitettävä. Monessa hoitopaikassa tilaajan valvonta hoidetaan yhdellä vuosittaisella käynnillä. Sen lisäksi alueita valvovat aluehallintovirastot. Pelkästään Itä-Suomen AVIn alueella on yli neljäsataa luvanvaraista hoitoyksikköä. Nykyresursseilla satunnaisvierailujen väli voi olla yli 5 vuotta.

Vaikka AVIin voi tehdä nimettömänä ilmoituksen väärinkäytöksistä, menettely ei toimi tehokkaasti. Siitä kertoo se, että moni hoitaja on kokenut painostusta töissä tai jopa saanut potkut puututtuaan epäkohtiin. Joissakin isoissa hoivakodeissa toimii jo nyt nimetön palautteenantojärjestelmä, mutta siitä pitää saada yleinen käytäntö kaikille toimijoille.

Yksi iso ongelma valvonnassa on se, että kun terveyskeskusten vuodeosastot korvattiin tehostetun palveluasumisen yksiköillä, samalla niiden valvonta vaihtui terveydenhuoltolain alaisuudesta sosiaalihuoltolain alaisuuteen. Sen seurauksena AVIin tulee runsaasti kysymyksiä lääkehuollosta, sillä sosiaalihuoltolakia valvovilla sosionomeilla ei ole lääkealan koulutusta yleensä lainkaan. Olisi koko järjestelmän etu saada erilaiset hoitoyksiköt saman lain alaisuuteen ja kokonaisuus toimimaan vanhuspalvelulain kanssa yhteen. Myöskään hoivakotien omavalvonta ei toimi toivotulla tavalla.

Kuluneet viikot ovat olleet erityisen raskaita vanhuksille, heidän omaisilleen, mutta myös hoitajille ympäri maata. Sydämellään työtään tekevät hoitajat eivät voi ymmärtää esiin tulleita laiminlyöntejä. Monia harmittaa myös se, että keskustelussa ongelmat on yhdistetty isoihin yksityisiin ketjuihin, vaikka hoidon laiminlyönnit koskevat yhtä lailla julkisia hoivakoteja ja pieniä perheyrityksiä.

Tein itse aikanaan aluehallintohallintovirastolle tarkistuspyynnön Puruveden Helmestä, kun se oli pieni perheyritys. Tarkistus osoitti, että siellä oli juuri ne samat ongelmat, joista nytkin on puhuttu: puutteita henkilöstön määrässä, koulutustasossa ja myös lääkkeiden jakelussa yrityksen tuottaessa samaan aikaan isoja voittoja. AVIn moitteiden jälkeen tilannetta korjattiin, ja kun nyt moitittu Attendo osti toiminnan, hoivakotiin palkattiin välittömästi lisää henkilökuntaa ja alettiin noudattaa suositeltua hoitajamitoitusta. Ongelmat ovat siis yhteisiä ja niihin pitää puuttua avoimesti kaikkialla.

Mikään hoitajamitoitus ei riitä, ellemme saa isoa asennemuutosta aikaan koko ketjussa. Hoitoalan ammattilaiset peräänkuuluttavat itse soveltuvuustestejä koulutukseen. Ilman liikunnan ja muun ennaltaehkäisyn lisäystä emme mitenkään selviä tulevaisuuden vanhusmääristä inhimillisellä tavalla. Haastan jokaisen miettimään, miten itse haluaisi viettää vanhuutensa ja mitä olisi valmis tekemään tämänhetkisten vanhusten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Vastine: Työttömien palvelut on turvattava

Tuula Kuusisto (Pieksämäen Lehti 5.2.) tulkitsi virheellisesti kirjoitustani sosiaaliturvasta sanomalla, että “sosiaaliturvaa pienennettäisiin niin, että työttömät laitettaisiin sellaiseen ahdinkoon, että "pakotettaisiin" työhön kuin työhön”. Tämä ei totisesti ollut kirjoitukseni tarkoitus. Sen sijaan tavoittelen sitä, että työttömille tarjotaan heille kohdennettuja, aitoja ja oikeita palveluita.

Tällä kaudella työttömät on pistetty ahdinkoon. Työttömyysturvan kestoa ja tasoa on leikattu. Sen jälkeen hallitus päätti aktiivimallista, joka on leikannut työttömyysturvaa peräti 90 prosentilta työttömistä. Tähän on tultava muutos.

Lannistavien aktiivimallien sijaan haluamme tarjota ihmisille palveluja, joiden avulla he voivat päivittää osaamistaan ja näin edistää työllistymistään. Te-toimiston ensisijainen tehtävä on tukea ihmistä hänen työnhaussaan: kartoittaa työnhakijan yksilöllinen tilanne, tunnistaa hänen palvelutarpeensa ja ohjata ihminen hänelle soveltuvien palvelujen piiriin.

Kasvokkaisia kohtaamisia te-toimistoissa on lisättävä, ja työttömien kyykyttäminen näennäisten suoritteiden saamiseksi lopetettava. Palvelujen on oltava ennen kaikkea henkilökohtaisia ja kannustavia. Miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta. Toisella miljoonalla suomalaisella on puutteelliset it-taidot. Myös työmarkkinoilla olevien palkansaajien mahdollisuuksia kouluttautua tulisi parantaa joustavoittamalla aikuiskoulutustuen käyttöä. Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, joten osaamisen päivittämisen on oltava joustavaa ja mutkatonta.

Kyykyttämisestä kannustukseen, passiivisuudesta osallistumiseen ja näennäistoimista ihmisen kohtaamiseen. Siinä kiteytykseni ajamamme työllisyyspolitiikan suunnasta.

Sivu 4 / 30

Miksi Heli?