Helin blogi

Vastine: Ilmastovaaleissa on tavoiteltava kestävää tulevaisuutta

Poliittisilta päättäjiltä vaaditaan kunnianhimoisia ilmastotoimia, jotta myös lapsenlapsemme voivat tulevaisuudessa nauttia neljästä vuodenajasta. Energiaa on tuotettava ilmastoystävällisemmin. Mauri Pekkarinen väitti virheellisesti (I-S 22.1.), että vihreät sanovat ei lähes kaikille päästöttömille energiaratkaisuille. Vihreiden kansanedustajana torppaan nämä perättömät väitteet.

Vihreät tavoittelevat hiilineutraalia Suomea 2030-luvulla. Tämä tarkoittaa, että silloin hiiltä sidotaan ilmakehästä vähintään yhtä paljon kuin sinne päästetään. Tavoitteen saavuttamiseksifossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava asteittain sekä lämmön- että sähköntuotannossa. Tähtäimessä on, että kivihiilen, polttoturpeen ja polttoöljyn käyttö loppuisi 2020-luvun aikana ja maakaasun 2030-luvulla. Kestäviä vaihtoehtoja on olemassa.

Aurinko- ja tuulienergian käyttöä on lisättävä. Vihreiden energiavisiossa talvipakkasilla omakotitaloa lämmitetään lämpöpumpulla ja kerrostalon kaukolämpö tuotetaan muun muassa haketta ja biokaasua polttamalla, hukkalämpöä hyödyntämällä sekä suuren kokoluokan lämpöpumpuilla. 2030-luvulla energiatehokkuus on parantunut, minkä ansiosta lämmitystä tarvitaan entistä vähemmän.

Suomen tulee kulkea maailman kärkijoukossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, koska näin voidaan tarjota työtä suomalaisille sekä suomalaisen teknologian viennissä että ulkomaisen fossiilisen tuontienergian korvaamisessa puhtaalla kotimaisella.

Hiilineutraalisuuden tavoittamisen kannalta on välttämätöntä kasvattaa hiilinieluamme. Se tarkoittaa, että peltojen, soiden, vesistöjen ja metsien muodostamaa kokonaisuutta hiilivarastona pitää kasvattaa. Pelkästään metsien nostaminen tikun nokkaan antaa asiasta turhan mustavalkoisen kuvan.

Mutta kokonaisuuden kannalta on kestämätöntä, että Pekkarisen keskustan edustama hallitus on sekä kasvattanut metsien hakkuutavoitteita että keventänyt turvetuotannon verotusta. Tässä tilanteessa vähintäänkin turpeen verotus pitää saada järjestelmällisellä ohjelmalla sen aiheuttamien päästöjen tasolle. Lisäksi etenkin suomaisten alueiden hakkuut pitää lopettaa, sillä niiden aiheuttamat päästöt ovat keskimääräistä korkeammat.

Hallitus on kehunut moneen kertaan omaa ilmastotyötään, vaikka sen toimet ovat isosti ristiriitaisia. Toisaalta puurakentamista on edistetty ja tuontiöljyn puolitukseen pyritään vuoteen 2030 mennessä, Pariisin ilmastotavoitteiden mukaisesti, mutta toisella kädellä on alennettu autoilun ja turvetuotannon verotusta. Hallitus on jatkanut ja jopa lisännyt rahan pumppaamista fossiilisen energian tukiin, vaikka kyseiset yritystuet lisäävät ilmastotaakkaa.

Emme yllä vihreiden tai edes keskustan toivomiin ilmastotavoitteisiin ennen kuin saamme ympäristöystävälliset vaihtoehdot kuluttajille aidosti helpommiksi ja halvemmiksi kuin saastuttavat vaihtoehdot. Tulevaisuudessa tarvitsemme ristiriitaisuuksien sijaan johdonmukaisuutta. Siksi me vihreät ajamme niin lento- kuin muoviveroa, mutta myös parempia taloudellisia kannustimia vaihtaa esimerkiksi sähkölämmitys uusiutuvaan energiaan.

Huhtikuun puolivälissä käydään ilmastovaalit. Aikaa ei ole hukattavana. Suuntana on oltava kestävä energiatulevaisuus.

Ikäihmiset ansaitsevat laajan yhteiskunnallisen turvaverkon

Ikäihmisten kunnioittaminen on Vihreiden vanhuuspolitiikan lähtökohta. Jokainen ikäihminen ansaitsee saada laadukasta hoitoa ja tukea arkeensa sekä monipuolisia virikkeitä elämäänsä. Hyvässä vanhuudessa keskeistä on säilyttää päätösvalta omasta elämästä. Ikäihmisillä on oikeus elää täysipainoista elämää ja toteuttaa itseään fyysisten ja psyykkisten edellytystensä puitteissa. Vihreät tukee ikäihmisten aktiivista kansalaisuutta. Ikäihmisiä on kuultava heitä koskevissa päätöksissä, ja haluamme kannustaa ikäihmisiä mukaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Yksi keino ikäihmisten kuulemiseen paremmin on perustaa vanhusasiainvaltuutetun virka.

Vanhuspolitiikan yksi lähtökohdistamme on taata kaikille riittävä toimeentulo. Lähes joka neljännen eläkeläisen kokonaiseläke on alle tuhat euroa kuussa. Erityisen heikko asema on yli 75-vuotiailla yksin asuvilla naisilla. Pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa on parannettava. Vihreät haluaa tehdä reilun tasokorotuksen takuueläkkeeseen. Lisäksi lääkkeiden, matkojen ja asiakasmaksujen maksukattojen yhdistäminen on kannatettavaa, jotta yhteenlasketut kulut eivät kasva pienituloisille eläkeläisille liian suuriksi.

Aivan jokainen ikäihminen ansaitsee saada laadukasta hoivaa. Pelkkä hoitajamitoituksen nostaminen ei riitä, vaan haluamme myös luoda omaishoitoon valtakunnalliset pelisäännöt ja parantaa valvontaa kaikissa eri hoitoyksiköissä. Omaisilla ja henkilökunnalla on oltava mahdollisuus ilmoittaa kaltoinkohtelusta ilman pelkoa seurauksista. Mikään hoitajamitoitus ei riitä, ellemme saa isoa asennemuutosta aikaan koko ketjussa. Hoitoalan ammattilaiset peräänkuuluttavat itse soveltuvuustestejä koulutukseen. Ilman liikunnan ja muun ennaltaehkäisyn lisäystä emme mitenkään selviä tulevaisuuden vanhusmääristä inhimillisellä tavalla. Ylipäätään terveyden vaaliminen on kannattavampaa kuin sairauden hoito. Ikäihmisten neuvolan perustaminen olisi yksi ratkaisu, jotta jokainen ikäihminen pääsisi säännöllisten terveystarkastusten piiriin. Haluamme myös tukea yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutusta, koska jokaisella ikäihmisellä on oltava oikeus kuntoutukseen.

Yksinäisyys on teema, joka valitettavan usein koskettaa myös ikäihmisiä. Yksinäisyyden kokemus ei katso ikää tai sukupuolta. Moni yksinäinen ikäihminen kärsii muistihäiriöistä, masennuksesta ja turvattomuudesta, mikä lisää sosiaalista eristäytymistä. Vihreät haluaa vahvistaa yhteistoimintaa päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien. Vanhusten asia on meidän yhteinen asia – pidetään yhdessä huolta ikäihmisistämme.

Vastine: Ilmastonmuutosta ei torjuta syyllistämällä

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii toimia maailmanlaajuisesti, myös Suomelta. Päästöjä on vähennettävä ja hiiltä sidottava ilmakehästä nykyistä enemmän. Toivoa kuitenkin on. Nyt ei pidä heittää hanskoja tiskiin.

Savonmaan toimittaja Kari Tegelberg vertasi kirjoituksessaan (20.2.) Suomen hiilijalanjälkeä maailman suurimpiin maihin. Moni saattaakin miettiä, mitä väliä minun teoillani on, kun Intiassa tehtaat saastuttavat ilmakehää paljon enemmän. Todellisuudessa länsimainen elämäntapa on kaikkein kuluttavinta maapallon kestävyyttä ajatellen. Keskiverto suomalainen tuottaa hiilidioksidia yli 10 000 kiloa vuodessa, mikä on kuusinkertainen määrä intialaisiin verrattuna. Nyt ei kannata syyllistyä, mutta ei syyttää muitakaan. 

Me suomalaiset ansaitsemme hatunnoston siitä, että olemme lisänneet muovin kierrätystä, vähentäneet lihan syöntiämme ja pohtineet kotiemme lämmitysratkaisuja. 

Uusiutuvaan energiaan satsaamalla saamme helpoimmin myös niitä kaivattuja työpaikkoja maahamme. Meille koituu suoraa hyötyä ilmastoystävällisen teknologian kehittämisestä, sillä sille on maailmalla lähes loputtomat markkinat. Koko Euroopassa uusiutuvan energian alalle on syntynyt jo nyt eniten uusia työpaikkoja.

Tietoa ja toivoa on. Nyt tarvitaan tekoja. Oikea ratkaisu ei ole moittia toisiamme elintavoistamme, vaan vaatia päättäjiltä reilumpia tekoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ympäristöystävällisistä valinnoista pitää tehdä järjestelmällisesti halvempia ja helpompia. Sauna pitää jatkossakin voida lämmittää hyvällä omallatunnolla ja nauttien. Kuivaa puuta kannattaa silti käyttää. 

Sivu 4 / 31

Miksi Heli?