Helin blogi

Ikäihmiset ansaitsevat laajan yhteiskunnallisen turvaverkon

Ikäihmisten kunnioittaminen on Vihreiden vanhuuspolitiikan lähtökohta. Jokainen ikäihminen ansaitsee saada laadukasta hoitoa ja tukea arkeensa sekä monipuolisia virikkeitä elämäänsä. Hyvässä vanhuudessa keskeistä on säilyttää päätösvalta omasta elämästä. Ikäihmisillä on oikeus elää täysipainoista elämää ja toteuttaa itseään fyysisten ja psyykkisten edellytystensä puitteissa. Vihreät tukee ikäihmisten aktiivista kansalaisuutta. Ikäihmisiä on kuultava heitä koskevissa päätöksissä, ja haluamme kannustaa ikäihmisiä mukaan päätöksentekoon kaikilla tasoilla. Yksi keino ikäihmisten kuulemiseen paremmin on perustaa vanhusasiainvaltuutetun virka.

Vanhuspolitiikan yksi lähtökohdistamme on taata kaikille riittävä toimeentulo. Lähes joka neljännen eläkeläisen kokonaiseläke on alle tuhat euroa kuussa. Erityisen heikko asema on yli 75-vuotiailla yksin asuvilla naisilla. Pienituloisimpien eläkeläisten toimeentuloa on parannettava. Vihreät haluaa tehdä reilun tasokorotuksen takuueläkkeeseen. Lisäksi lääkkeiden, matkojen ja asiakasmaksujen maksukattojen yhdistäminen on kannatettavaa, jotta yhteenlasketut kulut eivät kasva pienituloisille eläkeläisille liian suuriksi.

Aivan jokainen ikäihminen ansaitsee saada laadukasta hoivaa. Pelkkä hoitajamitoituksen nostaminen ei riitä, vaan haluamme myös luoda omaishoitoon valtakunnalliset pelisäännöt ja parantaa valvontaa kaikissa eri hoitoyksiköissä. Omaisilla ja henkilökunnalla on oltava mahdollisuus ilmoittaa kaltoinkohtelusta ilman pelkoa seurauksista. Mikään hoitajamitoitus ei riitä, ellemme saa isoa asennemuutosta aikaan koko ketjussa. Hoitoalan ammattilaiset peräänkuuluttavat itse soveltuvuustestejä koulutukseen. Ilman liikunnan ja muun ennaltaehkäisyn lisäystä emme mitenkään selviä tulevaisuuden vanhusmääristä inhimillisellä tavalla. Ylipäätään terveyden vaaliminen on kannattavampaa kuin sairauden hoito. Ikäihmisten neuvolan perustaminen olisi yksi ratkaisu, jotta jokainen ikäihminen pääsisi säännöllisten terveystarkastusten piiriin. Haluamme myös tukea yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutusta, koska jokaisella ikäihmisellä on oltava oikeus kuntoutukseen.

Yksinäisyys on teema, joka valitettavan usein koskettaa myös ikäihmisiä. Yksinäisyyden kokemus ei katso ikää tai sukupuolta. Moni yksinäinen ikäihminen kärsii muistihäiriöistä, masennuksesta ja turvattomuudesta, mikä lisää sosiaalista eristäytymistä. Vihreät haluaa vahvistaa yhteistoimintaa päiväkotien, koulujen ja vanhainkotien. Vanhusten asia on meidän yhteinen asia – pidetään yhdessä huolta ikäihmisistämme.

Vastine: Ilmastonmuutosta ei torjuta syyllistämällä

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii toimia maailmanlaajuisesti, myös Suomelta. Päästöjä on vähennettävä ja hiiltä sidottava ilmakehästä nykyistä enemmän. Toivoa kuitenkin on. Nyt ei pidä heittää hanskoja tiskiin.

Savonmaan toimittaja Kari Tegelberg vertasi kirjoituksessaan (20.2.) Suomen hiilijalanjälkeä maailman suurimpiin maihin. Moni saattaakin miettiä, mitä väliä minun teoillani on, kun Intiassa tehtaat saastuttavat ilmakehää paljon enemmän. Todellisuudessa länsimainen elämäntapa on kaikkein kuluttavinta maapallon kestävyyttä ajatellen. Keskiverto suomalainen tuottaa hiilidioksidia yli 10 000 kiloa vuodessa, mikä on kuusinkertainen määrä intialaisiin verrattuna. Nyt ei kannata syyllistyä, mutta ei syyttää muitakaan. 

Me suomalaiset ansaitsemme hatunnoston siitä, että olemme lisänneet muovin kierrätystä, vähentäneet lihan syöntiämme ja pohtineet kotiemme lämmitysratkaisuja. 

Uusiutuvaan energiaan satsaamalla saamme helpoimmin myös niitä kaivattuja työpaikkoja maahamme. Meille koituu suoraa hyötyä ilmastoystävällisen teknologian kehittämisestä, sillä sille on maailmalla lähes loputtomat markkinat. Koko Euroopassa uusiutuvan energian alalle on syntynyt jo nyt eniten uusia työpaikkoja.

Tietoa ja toivoa on. Nyt tarvitaan tekoja. Oikea ratkaisu ei ole moittia toisiamme elintavoistamme, vaan vaatia päättäjiltä reilumpia tekoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ympäristöystävällisistä valinnoista pitää tehdä järjestelmällisesti halvempia ja helpompia. Sauna pitää jatkossakin voida lämmittää hyvällä omallatunnolla ja nauttien. Kuivaa puuta kannattaa silti käyttää. 

Hoitajamitoituksen tarkistus ei riitä

Tälläkin hetkellä montaa vanhusta pestään, puetaan, syötetään ja lääkitään. Suurin osa hoitajista tekee työtään ammattitaidolla, sydämellä, vaikkakin turhan pienellä palkalla. Silti jokainen viime viikkoina kuulluista kaltoinkohteluista on liikaa.

Eduskunnassa niihin on puututtu vaatimalla lisää hoitajia. Lisäkädet sängyn laidalla eivät kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, vaan uusia toimia tarvitaan aina palvelun tilaamisesta sen valvontaan asti.

Kuntien palveluhankintoja on täsmennettävä. Esimerkiksi Savonlinnan sairaanhoitopiiri Sosteri pitää tehostetun palveluasumisen tilauksissaan kiinni suositellusta 0,5 hoitajan mitoituksesta. Mutta miten hankinnoissa huomioidaan vaikkapa voittojen valuminen ulkomaille ja miten niissä määritellään toimet, jos palvelu ei vastaakaan tilattua?

Valvontaketjua on terävöitettävä. Monessa hoitopaikassa tilaajan valvonta hoidetaan yhdellä vuosittaisella käynnillä. Sen lisäksi alueita valvovat aluehallintovirastot. Pelkästään Itä-Suomen AVIn alueella on yli neljäsataa luvanvaraista hoitoyksikköä. Nykyresursseilla satunnaisvierailujen väli voi olla yli 5 vuotta.

Vaikka AVIin voi tehdä nimettömänä ilmoituksen väärinkäytöksistä, menettely ei toimi tehokkaasti. Siitä kertoo se, että moni hoitaja on kokenut painostusta töissä tai jopa saanut potkut puututtuaan epäkohtiin. Joissakin isoissa hoivakodeissa toimii jo nyt nimetön palautteenantojärjestelmä, mutta siitä pitää saada yleinen käytäntö kaikille toimijoille.

Yksi iso ongelma valvonnassa on se, että kun terveyskeskusten vuodeosastot korvattiin tehostetun palveluasumisen yksiköillä, samalla niiden valvonta vaihtui terveydenhuoltolain alaisuudesta sosiaalihuoltolain alaisuuteen. Sen seurauksena AVIin tulee runsaasti kysymyksiä lääkehuollosta, sillä sosiaalihuoltolakia valvovilla sosionomeilla ei ole lääkealan koulutusta yleensä lainkaan. Olisi koko järjestelmän etu saada erilaiset hoitoyksiköt saman lain alaisuuteen ja kokonaisuus toimimaan vanhuspalvelulain kanssa yhteen. Myöskään hoivakotien omavalvonta ei toimi toivotulla tavalla.

Kuluneet viikot ovat olleet erityisen raskaita vanhuksille, heidän omaisilleen, mutta myös hoitajille ympäri maata. Sydämellään työtään tekevät hoitajat eivät voi ymmärtää esiin tulleita laiminlyöntejä. Monia harmittaa myös se, että keskustelussa ongelmat on yhdistetty isoihin yksityisiin ketjuihin, vaikka hoidon laiminlyönnit koskevat yhtä lailla julkisia hoivakoteja ja pieniä perheyrityksiä.

Tein itse aikanaan aluehallintohallintovirastolle tarkistuspyynnön Puruveden Helmestä, kun se oli pieni perheyritys. Tarkistus osoitti, että siellä oli juuri ne samat ongelmat, joista nytkin on puhuttu: puutteita henkilöstön määrässä, koulutustasossa ja myös lääkkeiden jakelussa yrityksen tuottaessa samaan aikaan isoja voittoja. AVIn moitteiden jälkeen tilannetta korjattiin, ja kun nyt moitittu Attendo osti toiminnan, hoivakotiin palkattiin välittömästi lisää henkilökuntaa ja alettiin noudattaa suositeltua hoitajamitoitusta. Ongelmat ovat siis yhteisiä ja niihin pitää puuttua avoimesti kaikkialla.

Mikään hoitajamitoitus ei riitä, ellemme saa isoa asennemuutosta aikaan koko ketjussa. Hoitoalan ammattilaiset peräänkuuluttavat itse soveltuvuustestejä koulutukseen. Ilman liikunnan ja muun ennaltaehkäisyn lisäystä emme mitenkään selviä tulevaisuuden vanhusmääristä inhimillisellä tavalla. Haastan jokaisen miettimään, miten itse haluaisi viettää vanhuutensa ja mitä olisi valmis tekemään tämänhetkisten vanhusten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Sivu 4 / 31

Miksi Heli?