Helin blogi

Tasa-arvon matka Minna Canthista tähän päivään

Minna Canth (1844-1897) oli suomalaisen tasa-arvon uranuurtaja. Hän ei suostunut tavoittelemaan vienoutta ja tottelevaisuutta, vaikka hänen isänsä näihin omasta mielestään hyvän vaimon ominaisuuksiin tytärtään kovasti patisteli. Sen sijaan Minna lähti itsepäisesti seminaariin lukemaan opettajaksi. Kesken opintojen hän kuitenkin rakastui eikä koskaan valmistunut. Onneksi mies oli aikansa vapaamielinen kuten Minnakin, ja salli tälle työnteon kodin ulkopuolella 7 lapsesta huolimatta. 
Minna Canthista kehkeytyi merkittävä sanomalehtimies ja kirjailija, mutta vielä suurempi hänenmerkityksensä on ollut tasa-arvon edistämiselle esimerkiksi naisen asemaa koulutusmarkkinoilla parantamalla. Minna Canthin kunniaksi listasin asioita, joita me pidämme jo itsestäänselvinä, mutta joiden eteen meitä aiemmat naiset ovat tehneet kovasti töitä. Minna itse harmillisesti kuoli neljä vuotta aiemmin, ennen kuin hänen voimakkaasti ajamat naisten täydet opinto-oikeudet yliopistoissa tulivat voimaan.
 
Tasa-arvon askeleet:
 
1864 naimattomien naisten täysivaltaisuus
1878 perintö- ja naimaosuuksien tasoitus
1901 täydet opinto-oikeudet yliopistossa (erillisvapaus alkaen 1870)
1906 äänioikeus ja vaalikelpoisuus
1917 äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa
1919 oikeus tehdä työtä ilman miehen lupaa
1926 oikeus tulla nimitetyksi valtion virkoihin
1929 avioliittolaki: naiselle oikeus omaisuuteen ja yhtäläiseen vanhemmuuteen
1937 äitiysavustus
1944 äitiysneuvolat
1962 periaate samapalkkaisuudesta (ja edelleenkin siis naisen euro on vain 83 senttiä)
1967 leskeneläke (miehille 1990)
1970 laki raskauden keskeyttämisestä
1972 ehkäisypalvelut
1972 tasa-arvoasiain neuvottelukunta
1973 laki lasten päivähoidosta
1985 sukunimilaki: naiselle oikeus omaan nimeen
1985 subjektiivinen päivähoito-oikeus
1986 laki tasa-arvosta
1994 avioliitossa tapahtuvan raiskauksen kriminalisointi
2005 tasa-arvolain kokonaisuudistus
...
2016 vanhemmuuden kustannusten tasaaminen. Jokohan tämä voisi olla seuraava?
 
 

Ammattikalastajat ansaitsevat uuden kalastuslain

 
 
Toisin kuin Martti Laine (L-S 7.3.) väittää, vihreät ovat ammattikalastajien puolella. Me puolustamme uhanalaista ammattikalastusta kuten norppaakin, sillä Saimaalle mahtuvat molemmat, ja molempia myös tarvitaan. Uusi kalastuslaki helpottaa molempia, sillä sen tavoitteena on huolehtia kalakantojen vahvuudesta ja lisääntymisestä, jotta ne kestävät myös tehokkaan pyynnin. Sen turvin voidaan hyödyntää kalavaroja ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. 

Kalastusoikeus kuuluu jatkossakin lähtökohtaisesti vesien omistajille ja kalastusta voidaan säännellä myös omistajien määrittelemillä lupaehdoilla. Vesialueen omistajat ovat myös keskeisessä asemassa kalavarojen alueellisia käyttö- ja hoitosuunnitelmia laadittaessa, mutta jatkossa näiden suunnitelmien noudattamista valvotaan. 

Uuden lain myötä kalastuksen sääntelyn perusteeksi tulee kestävä kalakantojen hoito ja kalojen luontainen lisääntyminen. Lakia tulkitaan jatkossakin paikallisista lähtökohdista. Koska kalat liikkuvat osakasalueilta toisille, uusi laki luo pelisäännöt valtakunnalliselle kalakantojen hoidolle ja kalastukselle, mikä on vahvojen kalakantojen ja siten myös kalastajien etu. Uudessa laissa alueelliset ja maakunnalliset seikat kalakantojen hoidossa voidaan ottaa paljon entistä paremmin huomioon.

Nyt ammattikalastajien suuri ongelma on saada lupia kalastaa riittävän isoilla yhtenäisillä alueilla. Uuden lain myötä tähän ongelmaan on mahdollista saada helpotusta.

Vapaa-ajan kalastajia lakiuudistus palvelee yksinkertaistamalla kalastuslupajärjestelmää, jossa siirrytään yhden valtakunnallisen luvan malliin. Kalastuksenhoito- ja viehekalastusmaksu yhdistetään yhdeksi kalastonhoitomaksuksi, jonka maksavat kaikki 18–64-vuotiaat kalastajat, jotka harjoittavat muuta kalastusta kuin ongintaa ja pilkintää. Kalastusmaksun yksinkertaistaminen helpottaa uusien harrastajien hakeutumista kalastuksen pariin. Uuden lain myötä voi yhdellä luvalla kalastaa joka puolella Suomea. 

Tavoite on yksinkertaisesti vahvistaa kalakantoja ja pitää huoli siitä, että kaloja riittää erilaisissa vesistöissä niin ammatti-, harrastaja- kuin kotitarvekalastajillekin. Vahvat kalakannat ovat sekä kalastajien että norppien etu. 

 

Sote kaipaa nyt aikaa

Sote kaipaa nyt aikaa

Sote-päätös on liian suuri runnottavaksi läpi eduskunnassa vajaassa kahdessa viikossa. On kaikkien etu ja monia perusteita, että päätöksen teko siirretään uudelle hallitukselle vaalien jälkeen.

Ensinnäkin kaikki puolueet ovat sitoutuneet sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnon uudistamiseen, eli myös uusi hallitus on sitoutunut saattamaan työn loppuun.

Toiseksi on kyse niin suuresta uudistuksesta, ettei sitä kannata pilata kiireellä. Koska perustuslakivaliokunta aivan oikein totesi alkuperäisen ehdotuksen saattavan kunnat maksuissa eriarvoiseen asemaan, kannattaa uusi ehdotus työstää maksujen osalta huolellisesti tasapuolisemmaksi. Perustuslakivaliokunta arvioi, että ratkaisun taloudelliset vaikutukset pitää arvioida kattavasti. Ne ovat kuitenkin täysin tekemättä, mikä on pitkäjänteisen ratkaisun kannalta kestämätöntä.

Kun alkuperäinen viiden järjestämisalueen malli olisi nostanut kuntien väliset erot kuntaveroprosenteissa 11 prosenttiin, ovat uudenkin 19 vastuualueen esityksen erot 9 prosenttiyksikköä, mikä sekin on liikaa.

Myös kunnat ansaitsevat tulla aidosti kuulluksi. Näistä syistä on fiksuinta jättää päätös tehtäväksi vaalien jälkeen, jolloin voidaan suoraan aloittaa myös koko terveydenhuoltojärjestelmän rahoituksen yksinkertaistaminen, mikä on vähintään yhtä tärkeää.

Nyt kannattaa keskittyä siihen, että paikallisin päätöksin jokainen asukas saa riittävää hoitoa ja palvelua, kunnes sote-ratkaisu saadaan hiottua ansaitsemaansa malliin.

Sivu 29 / 31

Miksi Heli?