Helin blogi

Velkaelvytys voi myös hyödyttää taloutta, asukasta sekä ilmastoa

 
Velkaelvytyksellä tuntuu olevan kirosanan maine. Se pitää paikkansa siinä tapauksessa, että elvytyksen vaikutukset jäävät sijoitusta pienemmäksi, mutta vaihtoehtojakin on. Yksi sellainen on Vihreiden ehdottama energiarahasto.
 
Tässä esimerkki: Suomessa on noin 700 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa, joissa sähkölaskut ovat isoja. Nyt, kun valtio saa lainaa lähes miinuskorolla, se voisi ottaa sitä ja lainata edelleen asukkaille. Koska perustamiskustannukset sähkölämmityksen vaihtamisessa uusiutuviin energioihin ovat korkeat, asukkaat mahdollistaisivat lainalla lämmityksen vaihtamiseen maalämpöön, pelletteihin tai vaikkapa aurinkopaneeleihin. Remontin jälkeen asukas maksaisi entisen suuruista eli todellisuutta kovempaa sähkölaskua, kunnes laina korkoineen on kuoletettu. Sen jälkeen lasku pienenisi todellisen kulutuksen mukaiseksi. 
 
Kaikki hyötyisivät: valtio saisi omat rahansa korkoineen takaisin, moni rakennusmies ympäri Suomea työllistyisi, asukas saisi lainan takaisinmaksun jälkeen entistä edullisempaa ja ympäristöystävällisempää energiaa, talon arvo paranisi, teollisuus saisi lisää kaipaamaansa sähköä ja ilmasto kiittäisi. 
 
Heli Järvinen
kansanedustajaehdokas (vihr.)

Lähetetty iPadista

Rakentamisessa on taattava prosentti taiteelle

Monessa Kaakkois-Suomen kaupungissa on tekeillä isoja keskustamuutoksia ja rakennustöitä, jotka vaikuttavat monen asukkaan jokapäiväiseen elämään.

Usein kuitenkin taiteen merkitys töissä jää huomiotta. Kankaan alueella Jyväskylässä on päätetty ottaa käyttöön prosenttikulttuuri, joka merkitsee lähivuosina miljoonien eurojen käyttämistä kulttuurihankintoihin. Siellä noin prosentti rakentamisen kustannuksista ohjataan kulttuuriin. Seuraavan 15 vuoden aikana se tarkoittaa yli viittä miljoonaa euroa. Prosenttikulttuuri edistää paikallisten taiteilijoiden työllistymistä ja lisää taiteen näkymistä ja kokemista. Jokainen voi miettiä, miten se vaikuttaisi omaan elämään.

Kun miettii vaikkapa mieleen painuneita kuvia pääkaupungista, usein ne ovat juuri patsaita, tilateoksia tai vaikkapa luotua äänimaailmaa, kuten linnunlaulua, yllättävissä paikoissa. Asioita, joita on helppo pitää vähäpätöisinä, mutta joiden myönteiset vaikutukset ihmisen hyvinvointiin ovat todistettuja. Kannustan prosenttikulttuurin käyttöönottoa joka kaupungissa.

Valtion tulisi näyttää asiassa mallia omalla toiminnallaan.

 

Tasa-arvon matka Minna Canthista tähän päivään

Minna Canth (1844-1897) oli suomalaisen tasa-arvon uranuurtaja. Hän ei suostunut tavoittelemaan vienoutta ja tottelevaisuutta, vaikka hänen isänsä näihin omasta mielestään hyvän vaimon ominaisuuksiin tytärtään kovasti patisteli. Sen sijaan Minna lähti itsepäisesti seminaariin lukemaan opettajaksi. Kesken opintojen hän kuitenkin rakastui eikä koskaan valmistunut. Onneksi mies oli aikansa vapaamielinen kuten Minnakin, ja salli tälle työnteon kodin ulkopuolella 7 lapsesta huolimatta. 
Minna Canthista kehkeytyi merkittävä sanomalehtimies ja kirjailija, mutta vielä suurempi hänenmerkityksensä on ollut tasa-arvon edistämiselle esimerkiksi naisen asemaa koulutusmarkkinoilla parantamalla. Minna Canthin kunniaksi listasin asioita, joita me pidämme jo itsestäänselvinä, mutta joiden eteen meitä aiemmat naiset ovat tehneet kovasti töitä. Minna itse harmillisesti kuoli neljä vuotta aiemmin, ennen kuin hänen voimakkaasti ajamat naisten täydet opinto-oikeudet yliopistoissa tulivat voimaan.
 
Tasa-arvon askeleet:
 
1864 naimattomien naisten täysivaltaisuus
1878 perintö- ja naimaosuuksien tasoitus
1901 täydet opinto-oikeudet yliopistossa (erillisvapaus alkaen 1870)
1906 äänioikeus ja vaalikelpoisuus
1917 äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa
1919 oikeus tehdä työtä ilman miehen lupaa
1926 oikeus tulla nimitetyksi valtion virkoihin
1929 avioliittolaki: naiselle oikeus omaisuuteen ja yhtäläiseen vanhemmuuteen
1937 äitiysavustus
1944 äitiysneuvolat
1962 periaate samapalkkaisuudesta (ja edelleenkin siis naisen euro on vain 83 senttiä)
1967 leskeneläke (miehille 1990)
1970 laki raskauden keskeyttämisestä
1972 ehkäisypalvelut
1972 tasa-arvoasiain neuvottelukunta
1973 laki lasten päivähoidosta
1985 sukunimilaki: naiselle oikeus omaan nimeen
1985 subjektiivinen päivähoito-oikeus
1986 laki tasa-arvosta
1994 avioliitossa tapahtuvan raiskauksen kriminalisointi
2005 tasa-arvolain kokonaisuudistus
...
2016 vanhemmuuden kustannusten tasaaminen. Jokohan tämä voisi olla seuraava?
 
 
Sivu 22 / 25

Miksi Heli?