Helin blogi

Tapaamiset alkuvuodesta 2019

Kansanedustajana olen saanut valtavan paljon tapaamispyyntöjä edustajavuosieni aikana. Pyrin aina mahdollisimman laajalla skaalalla tapaamaan ihmisiä, jotta eri näkökulmat tulevat huomioiduksi päätöksenteossa. Avoimuuden nimissä olen listannut organisaatiot, joita olen tavannut alkuvuoden 2019 aikana. Aiemmasta blogipostauksestani löytyvät viime vuoden tapaamiset.

Suomessa valiokunnat kertovat jo nyt kirjallisesti lausunnoissaan ja mietinnöissään ne toimijat, joita ovat esityksen yhteydessä kuulleet. Euroopan unionissa rekisteröidään ammatikseen lobbaavat sekä edustajia tapaavat järjestöt ja yritykset. Me Vihreät kerromme myös avoimesti kaikista yrityksistä, järjestöistä ja muista tahoista, jotka tulevat ryhmäämme tapaamaan.

Avoimuuden nimissä olen listannut organisaatioita, joita olen tavannut alkuvuoden aikana. Lisäksi olen tavannut ison joukon yksittäisiä ihmisiä heidän omien huoliensa tiimoilta. Kunnioitan heidän yksityisyyttään, enkä siksi listaa heidän nimiään. Tämä listaus ei ole kronologinen, vaan organisaatiot ovat aakkosjärjestyksessä.

Akava

Alko

Attendo

Duunitori

Eduskunnan IKÄverkosto

Eduskunnan Rock Klubi

Eduskunnan Seutukaupunkiverkosto

Etelä-Savon nuoret vaikuttajat

FCG Koulutus Oy

Finanssiala ry

Helsingin kaupunki

Ilmarinen

JADE -toimintakeskus

Journalistiliitto

Jyväskylän yliopisto

Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Keva

Kuntaliitto

Käpyrinne ry

Nuori Yrittäjyys ry

Muotikuu

Ohjaamo (TE-palvelut)

Pompeu Fabra University (Espanja)

Rotaryklubi

Sitra

SOK

Suomen Kasvupalveluiden tuottajat ry

Suomen Yrittäjät

Svenska nu -verkosto

STM

Sydänliitto

Tela

TEM

Veikkaus

Yleisradio

Värikäs ja monipuolinen ruoka auttaa ihmistä ja ympäristöä

Monipuolinen ruoka on elämän iso nautinto, vaikka toisaalta nykyisen kaltainen ruoantuotanto ja kulutus rasittavat merkittävästi ilmastoa. Sen osuus ihmisen ilmastovaikutuksista on samaa luokkaa kuin liikenteen ja asumisen.

Ilmastonmuutoksen kannalta on ratkaisevaa, missä ja miten ruokaa tuotetaan ja minkä verran syömme eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Suurimmat ilmastopäästöt syntyvät liha- ja maitovalmisteiden tuotannosta. Voimme hidastaa ilmastonmuutosta lisäämällä kasviksia, vähentämällä ruokahävikkiä, suosimalla kotimaista luomu- ja lähiruokaa, parantamalla ruoantuotannon koko ketjun energiatehokkuutta sekä järkeistämällä ostosmatkojamme.

Eläinperäisistä tuotteista ilmaston kannalta parhaita ovat luonnonkalat ja riista. Tuotantoeläimistä broilerin liha on vähiten kuormittavaa, kun taas naudanlihan kuormitus on siihen nähden jopa nelinkertainen. Vertailuksi voi sanoa, että soijapavun kuormitus on vain 1/3 broilerista. Ilmastomyönteinen ruokavalio koostuu joko kokonaan tai suurimmalta osin kasvikunnan aineksista. Voisimmeko ajatella, että viikon kasvipäivän sijaan ottaisimmekin käyttöön viikon lihapäivän? Ruokailu voidaan suunnitella lautasmallin mukaisesti niin, että ravinto pysyy monipuolisena. Helpoin siirtymiskeino on korvata tuttujen ruokien lihaosuus kasviproteiinilla. Jos lihan vähentäminen tuntuu vaikealta, suosittelen kokeilemaan yhä enenevässä määrin kaupan hyllyiltä löytyviä ”lihamaisia” ja myös maukkaita kasvisvaihtoehtoja, kuten nyhtökaura, härkis ja soijatuotteet.

Paitsi että tällainen ruokavalio on ilmastoystävällinen, se oikein koostettuna on myös paljon terveellisempää kuin runsaasti eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio.

Kasviksia kannattaa käyttää sesongin mukaan: talvella sopivimpia ovat juurekset, sipulit, marjat ja omenat (mieluiten kotimaiset), kesällä ja syksyllä löytyy monipuolinen valikoima Suomessa kasvatettuja vihanneksia ja hedelmiä, kuten tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, kaaleja, salaatteja, päärynöitä ja metsänantimina monenlaisia marjoja ja sieniä. Kotimaiset marjat luokitellaan peräti ”superfoodiksi”.

Olen itse kaikkiruokainen, mutta herkkulistaltani löytyy enimmäkseen värikkäitä kasviksia ja hedelmiä: ilman omenoita en eläisi, tuorepuolukkahillo pitää minut liikkeellä ympäri vuoden, herneet ja kantarellit ovat lähestulkoon pakkomielteeni, ja talvikauden suurin herkkuni ovat uunijuurekset, joiden tekoa välillä täytyy suorastaan rajoittaa. Helppoa, halpaa, hyvää ja terveellistä. Seuraavana kokeilulistalla ovat ne alkuperäisintä ruokaa olevat luonnon kasvit, kuten nokkonen, voikukka, maitohorsma, poimulehti ja lukemattomat muut, joita voi hyvin myös säilöä esim. kuivaamalla.

Ruokavinkkejä kanssani kokosi biologi Markku Varjo Mikkelistä.

 

Lämmitystä kannattaa miettiä

Vaikka ilmasto lämpenee, pohjoinen sijaintimme edellyttää asuntojemme lämmittämistä suurimman osan vuodesta. Arjen ilmastovaikutuksista kolmasosa syntyy asunnon lämmityksestä ja muusta kodin energiankäytöstä. Energian kulutusta hillitsemällä voimme säästää sekä kukkaroa että vähentää ilmastovaikutuksia.

Lämmityksen osuus kodin energiankäytöstä on tyypillisesti noin puolet tai enemmän, mutta vaihtelee kotitalouksittain erittäin paljon. Kulutukseen vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuus, sijainti ja energiankäyttötottumuksemme.

Energiankulutuksen hillitsemisessä suurimmat yksittäisillä toimilla saavutettavat säästöt syntyvät lämmityksessä. Kulutukseen voidaan vaikuttaa erityisesti rakennuksen energiaremonteilla ja LVI-järjestelmien säädöillä. Ilmalämpöpumput, maalämmitys ja aurinkopaneelit ovat erityisesti omakoti- ja rivitaloasukkaan tehokkaimpia välineitä energiankulutuksen minimoimiseksi.

Meillä on kuitenkin vielä noin 200 000 öljy- ja peräti 700 000 sähkölämmitystaloa, joiden omistajista iso osa haluaisi vaihtaa uusiutuvaan energiaan, elleivät perustamiskustannukset olisi niin suuret. Siksi kaivataan pikaisesti valtion takausjärjestelmää lainoille, joiden turvin talojen omistajat voisivat tehdä energiaremontin kannattavasti. Jos lainaa voisi maksaa takaisin pitkällä aikavälillä pienempien käyttökustannusten aikaan vanhan energialaskun mukaisella erotuksella, moni uskaltautuisi tekemään remontin. Työntekijät eri puolella Suomea saisivat töitä, talojen arvo paranisi, sähköä riittäisi vaikka autoihin ja ilmasto kiittäisi.

Myös asumistottumuksia muuttaen voi saada tuloksia aikaan. 20-22 asteen lämpötila huoneissa on useimmille riittävä ja miellyttävä. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää lämmityskustannuksia yli 5 %. On ekoteko alentaa huonelämpötilaa ja pukeutua hieman lämpimämmin.

Suoran sähkölämmityksen muuttaminen maalämpöön voi tuoda energiasäästöä jopa lähes 50 %, ilmalämpöpumppu jopa noin neljänneksen, aurinkopaneelit saman verran ja tulevaisuudessa paljon enemmänkin.

Jotta sähkön säästäminen olisi kannustavaa, meidän on saatava sähkönsiirtohinnoittelu aisoihin. Ei ole kestävää selittää käsittämättömiä, kulutukseen verrattuna jopa kymmenkertaisia, siirtomaksuja vain sähköjohtojen maakaapeloinnilla, kun sähköyhtiöt tekevät lähes historiansa parhaita tuloksia ja jakavat ennätysmäisiä osinkoja.

Suurin osa suomalaisista kuluttaa vuorokaudessa reilut 150 litraa vettä. Heikentämättä hygieniatasoamme voimme jokainen vähentää veden kulutusta helposti 50 litraa vuorokaudessa vain muuttamalla omia käyttötottumuksiamme. Samalla säästämme energiaa, sillä veden lämmityksen osuus kodin energiankulutuksesta voi olla lähes kolmannes.

Suihku on yleensä perheen suurin vesisyöppö. Suihkun käytöstä saattaa kertyä yli puolet kaikesta vedenkulutuksesta. Suihkussa seisoskelu tulee kalliiksi myös siksi, että tuolloin käytetään paljon lämmintä vettä. Jos nelihenkinen perhe pudottaa päivittäisen 15 minuutin suihkun ja peseytymisen 6 minuuttiin, vettä säästyy jopa 200 000 litraa vuodessa ja samalla jää jopa 2000 euroa muuhun käyttöön.

Yksinkertainen tapa pienentää veden kulutusta on hanojen ja suihkujen virtaamien pienentäminen. Usein hanoista tulee vettä huomattavasti kovemmalla paineella kuin olisi tarpeen. Sopivilla virtausventtiileillä voi säästää jopa puolet tavanomaisesta vedenkulutuksesta niin suihkussa kuin muissakin vesihanoissa.

Taloyhtiöissä vedensäästöä voi edistää myös huoneistokohtaisilla vesimittareilla sekä siihen perustuvalla vesimaksulla. Oman mittarin seuranta auttaa todetusti hillitsemään veden käyttöä. Ekotehokkaan astian- ja pyykinpesukoneen valitsemalla ja pesemällä vain täysiä koneellisia on osa järkevää vedenkäyttöä.

Suoran kulutuksen lisäksi me suomalaiset kulutamme päivittäin välillisesti lähes 4 000 litraa vettä tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Tämä vesimäärä on useimmiten valtavan suuri verrattuna itse tuotteiden sisältämän veden määrään. Pelkästään yhden kahvikupillisen kahvimäärän tuottamiseen kulutetaan vettä 140 litraa, pihvin 3 200 litraa ja farkkujen jopa yli 10 000 litraa.

Piiloveden määrään jokainen voi vaikuttaa kulutusvalinnoillaan. Kohtuullinen kuluttaminen ja kierrättäminen ovat avainasemassa.

Lämmitysenergian lisäksi kotona kuluu sähköä valaistukseen ja erilaisiin laitteisiin. Vaikka markkinoille tulee jatkuvasti entistä energiatehokkaampaa tekniikkaa, laitteiden kasvava määrä ja käyttö käytännössä lisäävät energian kulutusta. syövät säästöjä. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota myös käyttötottumuksiin.

Valaistuksen muuttaminen led-tyypin lamppuihin ja automaattinen ohjaus säästävät merkittävästi sähkön kulutusta. Tietokoneet ja muut elektroniset laitteet kannattaa sulkea käytön jälkeen. Mikroaaltouuni ja vedenkeitin ovat ruoanlaiton energiansäästäjiä.

Ajatuksia kokosi kanssani biologi Markku Varjo.

Sivu 3 / 31

Miksi Heli?