Helin blogi

Värikäs ja monipuolinen ruoka auttaa ihmistä ja ympäristöä

Monipuolinen ruoka on elämän iso nautinto, vaikka toisaalta nykyisen kaltainen ruoantuotanto ja kulutus rasittavat merkittävästi ilmastoa. Sen osuus ihmisen ilmastovaikutuksista on samaa luokkaa kuin liikenteen ja asumisen.

Ilmastonmuutoksen kannalta on ratkaisevaa, missä ja miten ruokaa tuotetaan ja minkä verran syömme eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Suurimmat ilmastopäästöt syntyvät liha- ja maitovalmisteiden tuotannosta. Voimme hidastaa ilmastonmuutosta lisäämällä kasviksia, vähentämällä ruokahävikkiä, suosimalla kotimaista luomu- ja lähiruokaa, parantamalla ruoantuotannon koko ketjun energiatehokkuutta sekä järkeistämällä ostosmatkojamme.

Eläinperäisistä tuotteista ilmaston kannalta parhaita ovat luonnonkalat ja riista. Tuotantoeläimistä broilerin liha on vähiten kuormittavaa, kun taas naudanlihan kuormitus on siihen nähden jopa nelinkertainen. Vertailuksi voi sanoa, että soijapavun kuormitus on vain 1/3 broilerista. Ilmastomyönteinen ruokavalio koostuu joko kokonaan tai suurimmalta osin kasvikunnan aineksista. Voisimmeko ajatella, että viikon kasvipäivän sijaan ottaisimmekin käyttöön viikon lihapäivän? Ruokailu voidaan suunnitella lautasmallin mukaisesti niin, että ravinto pysyy monipuolisena. Helpoin siirtymiskeino on korvata tuttujen ruokien lihaosuus kasviproteiinilla. Jos lihan vähentäminen tuntuu vaikealta, suosittelen kokeilemaan yhä enenevässä määrin kaupan hyllyiltä löytyviä ”lihamaisia” ja myös maukkaita kasvisvaihtoehtoja, kuten nyhtökaura, härkis ja soijatuotteet.

Paitsi että tällainen ruokavalio on ilmastoystävällinen, se oikein koostettuna on myös paljon terveellisempää kuin runsaasti eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio.

Kasviksia kannattaa käyttää sesongin mukaan: talvella sopivimpia ovat juurekset, sipulit, marjat ja omenat (mieluiten kotimaiset), kesällä ja syksyllä löytyy monipuolinen valikoima Suomessa kasvatettuja vihanneksia ja hedelmiä, kuten tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, kaaleja, salaatteja, päärynöitä ja metsänantimina monenlaisia marjoja ja sieniä. Kotimaiset marjat luokitellaan peräti ”superfoodiksi”.

Olen itse kaikkiruokainen, mutta herkkulistaltani löytyy enimmäkseen värikkäitä kasviksia ja hedelmiä: ilman omenoita en eläisi, tuorepuolukkahillo pitää minut liikkeellä ympäri vuoden, herneet ja kantarellit ovat lähestulkoon pakkomielteeni, ja talvikauden suurin herkkuni ovat uunijuurekset, joiden tekoa välillä täytyy suorastaan rajoittaa. Helppoa, halpaa, hyvää ja terveellistä. Seuraavana kokeilulistalla ovat ne alkuperäisintä ruokaa olevat luonnon kasvit, kuten nokkonen, voikukka, maitohorsma, poimulehti ja lukemattomat muut, joita voi hyvin myös säilöä esim. kuivaamalla.

Ruokavinkkejä kanssani kokosi biologi Markku Varjo Mikkelistä.

 

Lämmitystä kannattaa miettiä

Vaikka ilmasto lämpenee, pohjoinen sijaintimme edellyttää asuntojemme lämmittämistä suurimman osan vuodesta. Arjen ilmastovaikutuksista kolmasosa syntyy asunnon lämmityksestä ja muusta kodin energiankäytöstä. Energian kulutusta hillitsemällä voimme säästää sekä kukkaroa että vähentää ilmastovaikutuksia.

Lämmityksen osuus kodin energiankäytöstä on tyypillisesti noin puolet tai enemmän, mutta vaihtelee kotitalouksittain erittäin paljon. Kulutukseen vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuus, sijainti ja energiankäyttötottumuksemme.

Energiankulutuksen hillitsemisessä suurimmat yksittäisillä toimilla saavutettavat säästöt syntyvät lämmityksessä. Kulutukseen voidaan vaikuttaa erityisesti rakennuksen energiaremonteilla ja LVI-järjestelmien säädöillä. Ilmalämpöpumput, maalämmitys ja aurinkopaneelit ovat erityisesti omakoti- ja rivitaloasukkaan tehokkaimpia välineitä energiankulutuksen minimoimiseksi.

Meillä on kuitenkin vielä noin 200 000 öljy- ja peräti 700 000 sähkölämmitystaloa, joiden omistajista iso osa haluaisi vaihtaa uusiutuvaan energiaan, elleivät perustamiskustannukset olisi niin suuret. Siksi kaivataan pikaisesti valtion takausjärjestelmää lainoille, joiden turvin talojen omistajat voisivat tehdä energiaremontin kannattavasti. Jos lainaa voisi maksaa takaisin pitkällä aikavälillä pienempien käyttökustannusten aikaan vanhan energialaskun mukaisella erotuksella, moni uskaltautuisi tekemään remontin. Työntekijät eri puolella Suomea saisivat töitä, talojen arvo paranisi, sähköä riittäisi vaikka autoihin ja ilmasto kiittäisi.

Myös asumistottumuksia muuttaen voi saada tuloksia aikaan. 20-22 asteen lämpötila huoneissa on useimmille riittävä ja miellyttävä. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää lämmityskustannuksia yli 5 %. On ekoteko alentaa huonelämpötilaa ja pukeutua hieman lämpimämmin.

Suoran sähkölämmityksen muuttaminen maalämpöön voi tuoda energiasäästöä jopa lähes 50 %, ilmalämpöpumppu jopa noin neljänneksen, aurinkopaneelit saman verran ja tulevaisuudessa paljon enemmänkin.

Jotta sähkön säästäminen olisi kannustavaa, meidän on saatava sähkönsiirtohinnoittelu aisoihin. Ei ole kestävää selittää käsittämättömiä, kulutukseen verrattuna jopa kymmenkertaisia, siirtomaksuja vain sähköjohtojen maakaapeloinnilla, kun sähköyhtiöt tekevät lähes historiansa parhaita tuloksia ja jakavat ennätysmäisiä osinkoja.

Suurin osa suomalaisista kuluttaa vuorokaudessa reilut 150 litraa vettä. Heikentämättä hygieniatasoamme voimme jokainen vähentää veden kulutusta helposti 50 litraa vuorokaudessa vain muuttamalla omia käyttötottumuksiamme. Samalla säästämme energiaa, sillä veden lämmityksen osuus kodin energiankulutuksesta voi olla lähes kolmannes.

Suihku on yleensä perheen suurin vesisyöppö. Suihkun käytöstä saattaa kertyä yli puolet kaikesta vedenkulutuksesta. Suihkussa seisoskelu tulee kalliiksi myös siksi, että tuolloin käytetään paljon lämmintä vettä. Jos nelihenkinen perhe pudottaa päivittäisen 15 minuutin suihkun ja peseytymisen 6 minuuttiin, vettä säästyy jopa 200 000 litraa vuodessa ja samalla jää jopa 2000 euroa muuhun käyttöön.

Yksinkertainen tapa pienentää veden kulutusta on hanojen ja suihkujen virtaamien pienentäminen. Usein hanoista tulee vettä huomattavasti kovemmalla paineella kuin olisi tarpeen. Sopivilla virtausventtiileillä voi säästää jopa puolet tavanomaisesta vedenkulutuksesta niin suihkussa kuin muissakin vesihanoissa.

Taloyhtiöissä vedensäästöä voi edistää myös huoneistokohtaisilla vesimittareilla sekä siihen perustuvalla vesimaksulla. Oman mittarin seuranta auttaa todetusti hillitsemään veden käyttöä. Ekotehokkaan astian- ja pyykinpesukoneen valitsemalla ja pesemällä vain täysiä koneellisia on osa järkevää vedenkäyttöä.

Suoran kulutuksen lisäksi me suomalaiset kulutamme päivittäin välillisesti lähes 4 000 litraa vettä tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Tämä vesimäärä on useimmiten valtavan suuri verrattuna itse tuotteiden sisältämän veden määrään. Pelkästään yhden kahvikupillisen kahvimäärän tuottamiseen kulutetaan vettä 140 litraa, pihvin 3 200 litraa ja farkkujen jopa yli 10 000 litraa.

Piiloveden määrään jokainen voi vaikuttaa kulutusvalinnoillaan. Kohtuullinen kuluttaminen ja kierrättäminen ovat avainasemassa.

Lämmitysenergian lisäksi kotona kuluu sähköä valaistukseen ja erilaisiin laitteisiin. Vaikka markkinoille tulee jatkuvasti entistä energiatehokkaampaa tekniikkaa, laitteiden kasvava määrä ja käyttö käytännössä lisäävät energian kulutusta. syövät säästöjä. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota myös käyttötottumuksiin.

Valaistuksen muuttaminen led-tyypin lamppuihin ja automaattinen ohjaus säästävät merkittävästi sähkön kulutusta. Tietokoneet ja muut elektroniset laitteet kannattaa sulkea käytön jälkeen. Mikroaaltouuni ja vedenkeitin ovat ruoanlaiton energiansäästäjiä.

Ajatuksia kokosi kanssani biologi Markku Varjo.

Vastine: Ilmastovaaleissa on tavoiteltava kestävää tulevaisuutta

Poliittisilta päättäjiltä vaaditaan kunnianhimoisia ilmastotoimia, jotta myös lapsenlapsemme voivat tulevaisuudessa nauttia neljästä vuodenajasta. Energiaa on tuotettava ilmastoystävällisemmin. Mauri Pekkarinen väitti virheellisesti (I-S 22.1.), että vihreät sanovat ei lähes kaikille päästöttömille energiaratkaisuille. Vihreiden kansanedustajana torppaan nämä perättömät väitteet.

Vihreät tavoittelevat hiilineutraalia Suomea 2030-luvulla. Tämä tarkoittaa, että silloin hiiltä sidotaan ilmakehästä vähintään yhtä paljon kuin sinne päästetään. Tavoitteen saavuttamiseksifossiilisten polttoaineiden käytöstä on luovuttava asteittain sekä lämmön- että sähköntuotannossa. Tähtäimessä on, että kivihiilen, polttoturpeen ja polttoöljyn käyttö loppuisi 2020-luvun aikana ja maakaasun 2030-luvulla. Kestäviä vaihtoehtoja on olemassa.

Aurinko- ja tuulienergian käyttöä on lisättävä. Vihreiden energiavisiossa talvipakkasilla omakotitaloa lämmitetään lämpöpumpulla ja kerrostalon kaukolämpö tuotetaan muun muassa haketta ja biokaasua polttamalla, hukkalämpöä hyödyntämällä sekä suuren kokoluokan lämpöpumpuilla. 2030-luvulla energiatehokkuus on parantunut, minkä ansiosta lämmitystä tarvitaan entistä vähemmän.

Suomen tulee kulkea maailman kärkijoukossa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, koska näin voidaan tarjota työtä suomalaisille sekä suomalaisen teknologian viennissä että ulkomaisen fossiilisen tuontienergian korvaamisessa puhtaalla kotimaisella.

Hiilineutraalisuuden tavoittamisen kannalta on välttämätöntä kasvattaa hiilinieluamme. Se tarkoittaa, että peltojen, soiden, vesistöjen ja metsien muodostamaa kokonaisuutta hiilivarastona pitää kasvattaa. Pelkästään metsien nostaminen tikun nokkaan antaa asiasta turhan mustavalkoisen kuvan.

Mutta kokonaisuuden kannalta on kestämätöntä, että Pekkarisen keskustan edustama hallitus on sekä kasvattanut metsien hakkuutavoitteita että keventänyt turvetuotannon verotusta. Tässä tilanteessa vähintäänkin turpeen verotus pitää saada järjestelmällisellä ohjelmalla sen aiheuttamien päästöjen tasolle. Lisäksi etenkin suomaisten alueiden hakkuut pitää lopettaa, sillä niiden aiheuttamat päästöt ovat keskimääräistä korkeammat.

Hallitus on kehunut moneen kertaan omaa ilmastotyötään, vaikka sen toimet ovat isosti ristiriitaisia. Toisaalta puurakentamista on edistetty ja tuontiöljyn puolitukseen pyritään vuoteen 2030 mennessä, Pariisin ilmastotavoitteiden mukaisesti, mutta toisella kädellä on alennettu autoilun ja turvetuotannon verotusta. Hallitus on jatkanut ja jopa lisännyt rahan pumppaamista fossiilisen energian tukiin, vaikka kyseiset yritystuet lisäävät ilmastotaakkaa.

Emme yllä vihreiden tai edes keskustan toivomiin ilmastotavoitteisiin ennen kuin saamme ympäristöystävälliset vaihtoehdot kuluttajille aidosti helpommiksi ja halvemmiksi kuin saastuttavat vaihtoehdot. Tulevaisuudessa tarvitsemme ristiriitaisuuksien sijaan johdonmukaisuutta. Siksi me vihreät ajamme niin lento- kuin muoviveroa, mutta myös parempia taloudellisia kannustimia vaihtaa esimerkiksi sähkölämmitys uusiutuvaan energiaan.

Huhtikuun puolivälissä käydään ilmastovaalit. Aikaa ei ole hukattavana. Suuntana on oltava kestävä energiatulevaisuus.

Sivu 3 / 31

Miksi Heli?