Helin blogi

Savonlinna jätettiin yksin

Pitkään odotetusta Okl:n menetyksen kompensaatiopaketista tiedettiin odottaa surkeaa jo silloin, kun sen julkistus jätettiin paikallisvaalien jälkeiseen aikaan. Nyt tiedämme lopputuloksen, joka on vielä odotuksiakin surkeampi: uusia opiskelupaikkoja saatiin vain puurakentamisen insinööreille 30 ja biotuoteinsinööreille 30, vaikka kaupunki oli laskenut tarvittavan kaikkiaan 400 uutta opiskelupaikkaa ja ammattikorkeakoulun neuvotteluissakin oli sovittu 230 opiskelupaikan tavoittelusta Savonlinnaan.

 

Ainoa uusi toiminto, joka saadaan, on oikeusavun ja velkaneuvonnan etäpalveluyksikkö, joka työllistää kymmenkunta ihmistä. Siis 300 työpaikkaa menetettiin ja 10 saatiin!? Tosin ne kymmenenkin työpaikkaa menetettiin käräjäoikeuden myötä…

 

Ja siinä se paljon puhuttu reilu kompensaatiopaketti olikin. Kokonaisuudessaan puoliväliriihen tulos on kuin märkä -ja kallis -rätti savonlinnalaisille.

 

Suuret olivat keskustalaisen pääministerin puheet vuosi sitten: "Nyt pitäisi vain tämän ikävän päätöksen keskellä jaksaa kääntää katsetta tulevaisuuteen ja lähteä hakemaan sellaista ratkaisua, joka pitkässä juoksussa olisi myöskin alueen elinvoimaa nykyisestä kasvattava ratkaisu. Hallitus on valmis sellaisen ratkaisun synnyttämiseen.”

 

OKL:n menetys vie yli 800 opiskelijaa, suoraan ja välillisesti 300 työpaikkaa ja noin 13 miljoonaa euroa alueen ostovoimasta. Opiskelija-asuntoyhtiön konkurssi aiheuttaa kaupungille miljoonien eurojen tappion puhumattakaan yksityisten ihmisten asuntojen arvon romahtamisesta. 700-800 asuntoa tyhjenee!!

 

Hallitus laskee kompensaatioksi ikivanhat asiat, kuten osasaaristolisän korotuksen sekä Tanhuvaaran urheiluopiston asuntolaan ja harjoitusjäähallin rakentamiseen annetun avustuksen. Yhtälö on niin ala-arvoinen, että voi vain kysyä, mihin laskuista jäi vuosien takaiset panostukset ohikulkutiehen tai Laitaatsalmen siltaan!?

 

Mihin jäivät 40 koulutuspaikkaa teollisuuden internet-insinöörikoulutukseen, 40 kuntoutusalan, 30 turvallisuusalan ja 30 kuraattorikoulutukseen tai työryhmän vaatimus 50 paikan lisäyksestä toisen asteen koulutukseen Tanhuvaaraan?

 

Mihin jäi 20 miljoonan euron biotuotetekniikan osaamiskeskittymä Lypsyniemeen, mihin reilun 3 miljoonan euron Saimaan luonto-ja kulttuurikeskus ja mihin vuokrataloyhtiöitten talouden tervehdyttäminen ja niiden rahoitusjärjestelyt.

 

Jos vuosi sitten koimme politiikan historian synkimmän päivän Savonlinnalle, nyt koimme toiseksi synkimmän. Molemmista kiitos keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitukselle. Olo on petetty. Nyt meidät savonlinnalaiset jätettiin selviämään yksin.

 

Terveyttä rahaa säästäen

Terveydenhuoltomenot kasvavat vuosi vuodelta. Jo toissa vuonna kunnissa käytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen asukasta kohden keskimäärin yli 3000 euroa. Erot kuntien välillä olivat isot: 2200 eurosta 5500 euroon.

 

Rakennetaan sote-järjestelmästä millainen tahansa, säästötarpeet eivät häviä. Helpointa säästöjen aikaansaaminen on hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä, ennakoimalla ja ehkäisemällä. Sydän- diabetes- ja aivoliitto ovat yhdessä muuntaneet toimintaehdotukset rahaksi, jonka kieltä päättäjätkin ymmärtävät.

 

Esimerkiksi joka kolmas ikääntyneiden kaatuminen ja kaatumisvamma sekä joka neljäs kaatumisen aiheuttama murtuma voidaan ehkäistä ennaltaehkäisevällä toiminnalla, kuten ravitsemusneuvonnalla, näön tarkistuksella tai liukuesteillä. Yksi lonkkamurtuma maksaa reilut 20 000 euroa. Ennaltaehkäisevään työhön sijoittamalla voimme nelinkertaistaa taloudellisen hyödyn, jos saamme vaikka yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumat vähenemään vuosittain viidenneksellä.

 

Toisen esimerkin saa suomalaisten kansantaudiksi muuntuneesta kakkostyypin diabeteksesta. Kymmenen riskiryhmään kuuluvan henkilön ohjauspaketti ruokavalioon, liikuntaan ja painonpudotukseen eli terveellisempään elämään maksaa noin 1200 euroa, mutta pelkästään yhden vältetyn diabetestapauksen säästöt ovat jo 6000 euroa.

 

Myös pelkän pyöräilyn vaikutukset ovat fyysisen aktiivisuuden kautta suuret terveydenhuollon kustannuksiin, kaupunkikuvaan, liikenteen tilantarpeeseen, ilmanlaatuun sekä meluun. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laskenut, että 1 euron investointi pyöräilyn edistämiseen tuo säästöinä 8 euron hyödyn!

Miten saamme työikäiset jaksamaan ja kykenemään töissä pidempään? Pelkästään työurien pidentäminen työkykyä ja -hyvinvointia parantavilla ohjelmilla, ovat onnistuneet pidentämään työuria jopa yli vuodella. Erilaiset työaikajoustot, vuorottelut, tehtävän tarkistelut, jumppaohjelmat jne. ovat parantaneet työmotivaatiota sekä -hyvinvointia.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työurat pitenisivät lisäksi

-1,5 kk, jos työtapaturmista päästäisiin eroon

-6 kk, jos mielenterveyden häiriöihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puolittuisivat nykyisestä

-4 kk, jos tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puolittuisivat nykyisestä ja

-2-3 vuotta, jos sairauspoissaolot vähenisivät 11:stä 4 päivään.

 

Asia on erityisen tarpeellinen jatkossa niin kunta- kuin maakuntapäättäjillekin, kun sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on maakuntien vastuulla, mutta hyvinvoinnista huolehtiminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen taas kuntien työlistalla.

 

Ennaltaehkäisevällä suunnittelulla, kuntoutuksella sekä investoinnilla tulevaisuuden hyvinvointiin saamme suomalaiset ja kuntalaisemme terveemmiksi, lisää hyvinvointia sekä säästöön rahaa.

Ei heitetä hyvää ruokaa pois

Elintarvikkeita menee hukkaan maailmanlaajuisesti vuosittain jopa 30 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun jokaisella askelmalla alkutuotannosta kotitalouksiin, ja siksi kaipaamme tehostusta myös niille kaikille. Viime vuonna yli 100 kansanedustajaa allekirjoitti lakialoitteen, jolla tuotteita myyvät velvoitettaisiin luovuttamaan syötäväksi kelpaava ruoka voittoa tavoittelemattomaan jatkokäyttöön. Mutta keinoja hävikin vähentämiseen on monia jo nyt. Monella paikkakunnalla asiaan on myös tartuttu. Esimerkiksi Porissa keskuskeittiöiltä yli jäänyt ruoka jaetaan järjestelmällisesti kuntalaisille ja kaupat luovuttavat myymättä jääneet elintarvikkeena hyväntekeväisyysjärjestöille. Monella muulla paikkakunnalla kuntalaiset voivat ruokailla kouluilla oppilasruokailun jälkeen.

Meidän kuluttajien ja kotitalouksien osuus hävikistä on kaikkein suurin: Jokainen suomalainen heittää keskimäärin 100 kiloa syömäkelpoista ruokaa pois vuodessa. Ongelma ei ole pieni.  Ruoan aiheuttama ympäristökuormitus on suurin kaikesta kulutuksestamme! Nelihenkinen perhe voisi käydä hukkaan heitetyn ruoan hinnalla 8 kertaa elokuvissa tai kerran yhteisellä kylpylälomalla.

Kestävän kehityksen tavoite on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Meillä on asiasta yhteinen vastuu. Ostetaan harkiten, syödään vanhimmat ruoat ensin ja säilötään ja hyödynnetään ylijäämä muissa ruoissa. Mutta otetaan Porista mallia ja järjestetään yhdessä kaupan, koulujen, järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa syömäkelpoinen ruoka myös paremmin kiertoon. Eiköhän hoideta yhdessä hyvä hävikkiruoka kiertämään myös Savonlinnan seudulla?

Sivu 3 / 19

Miksi Heli?