Helin blogi

Työuria täytyy pidentää monilla tavoilla

Työuria täytyy pidentää monilla tavoilla

Työmarkkinajärjestöt ovat parhaillaan koolla pohtimassa työurien pidennystä. Itse asiasta lienemme kaikki yhtä mieltä? Sosiaali- ja terveysministeriön laskujen mukaan nykyinen hyvinvointivaltiomme perustuu sen varaan, että työurat kestäisivät 40 vuotta. Todellisuudessa näin käy vain noin 40 prosentilla työntekijöistä, kun loppujen työurat päättyvät lyhyempään. Kun ihmiset vielä elävät koko ajan edellistä sukupolvea pidempään, on tavoite luonnollinen.

Silti keinoista voimme olla montaa mieltä. Julkisuudessa rummutettu eläkeiän nosto on yksi tehottomimmista ja kaavamaisimmista. Kaikkia koskeva yksioikoinen eläkeiän nosto eli numeromuutos ei itsessään tuo päivääkään lisää työuriin. Ratkaisu on erityisen ongelmallinen raskaissa vaativissa ammateissa toimiville, kuten kolmivuorotyötä tekeville sairaanhoitajille, palomiehille tai vaikkapa teurastajille.

Työuria pidennettäessä tarvitaan paljon monimuotoisempia ratkaisuja, joista tässä joitakin. Suomessa on tällä hetkellä 350 000 työtöntä. Heidän lisäkseen työllistämisen tukitoimien piirissä on 100 000 ihmistä. Tämän suuren joukon työllistäminen hyödyttäisi rahapulassa rimpuilevaa maata kahdella tavalla: toisaalta heille ei enää tarvitsisi suunnata korvauksia ja lisäksi he alkaisivat tuottaa verotuloja. 27 000 uuden työpaikan on laskettu tarkoittavan valtiolle miljardin euron lisätuloja. Valitettavasti suunta on nyt toinen:  27 000 työtöntä tarkoittaa vastaavasti miljardin euron lisämenoja!

Lisäksi työmarkkinoiden ulkopuolella elää 150 000 työikäistä ja -kykyistä aikuista, jotka eivät ole edes ilmoittautuneet työttömiksi. Myös kymmenet tuhannet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat haluaisivat kyselyjen mukaan tehdä töitä ainakin osa-aikaisesti. Eikö olisi kaikille inhimillisempi ratkaisu työllistää työtä haluavia ihmisiä ja päästää pitkän työuran tehneet kunniakkaasti eläkkeelle?

Toiseksi kaikki ne yritykset ja yhteisöt, jotka ovat ottaneet käyttöön työkykyä ja -hyvinvointia parantavat ohjelmat, ovat onnistuneet pidentämään työuria jopa yli vuodella! Erilaiset työaikajoustot, vuorottelut, tehtävän tarkistelut, jumppaohjelmat jne. ovat parantaneet työmotivaatiota tavalla, johon ainoakaan numeromuutos ei pysty. Miksi työmarkkinaosapuolet eivät neuvottele tämänkaltaisten ohjelmien vakinaistamisesta, sillä niistä hyötyisivät sekä työntekijä että työnantaja?

Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työurat pitenisivät lisäksi

  • 1,5 kk, jos työtapaturmien määrä olisi nolla

  • 0,5 v, jos mielenterveyden häiriöihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puolittuisivat nykyisestä

  • 0,3 v, jos tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puolittuisivat nykyisestä

  • 2-3 v, jos sairauspoissaolot vähenisivät 11:stä 4 päivään.

Työurien pidentämiseen on siis monia eläkeiän nostoa inhimillisempiä keinoja, ja ne onnistuvat vain sekä työntekijän että työnantajan panoksella.

 

Vaaleja ei onneksi voiteta rahalla

Vaaleja ei onneksi voiteta rahalla

Eteläsavolaisten kansanedustajaehdokkaiden vaalibudjetit ovat kasvaneet (IS ja LS 15.2.). Minulta ei asiaa kysytty. Koska pidän vaalien läpinäkyvyttä ja reiluutta yhtenä tärkeimmistä arvoistani, haluan kertoa, että vaalibudjettini on 20 000 euroa.

Onneksi vaaleja ei voiteta rahalla vaan ajatuksilla ja arvoilla. Haluan tehdä vaaleista työvaalit, sillä töitä Suomi kipeimmin tarvitsee. Siinä missä keskusta haluaa vähentää valtion ja kuntien töistä Juha Sipilän sanoin "kymmeniä tuhansia ihmisiä", minä ja koko puolueemme haluamme luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Niitä syntyy satsaamalla ulkomaalaisia työllistävän ydinvoiman sijaan aidosti uusiutuvaan energiaan, joka kaiken lisäksi tarjoaa työpaikat juuri meille maakuntiin. Niitä syntyy tasaamalla vanhemmuuden kulut ja tukemalla ensimmäisen työntekijän palkkausta verohuojennuksin. 27 000 työtöntä tarkoittaa Suomelle yhden miljardin lisälaskua ja sama määrä uusia työpaikkoja siis yhden miljardin säästöjä Nyt on ruvettava töihin!

Vaaleissa on kyse arvoista. Luonnon- ja eläintensuojelua ei voi eikä saa asettaa vastakkain taloudenpidon kanssa nyt eikä parempina aikoina. Jos äänestäjä haluaa olla varma, että omalla äänellä ei kannateta ydinvoimaa eikä sorsita ihmisiä sukupuolen perusteella avioituessa, meidän ehdokkaamme sekä eduskuntaryhmämme lienevät ainoat, jotka kokonaisuudessaan ovat näiden arvojen takana?

Tulevat vaalit ovat äänestäjälle ensi kertaa merkitykselliset myös siitä näkökulmasta, että nyt äänikynnyksen laskettua 14:sta 4:ään prosenttiin annetulla äänellä on todella merkitystä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että myös vihreille annettu ääni todella nostaa vähintään yhden ehdokkaista eduskuntaan. Älkää siis menkö suurien näyttävien ilmoitusten ja soppatykkien luomaan harhaan, vaan kuunnelkaa ajatuksia ja arvoja.

Heli Järvinen
veteraanikansanedustaja
eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Sivu 19 / 19

Miksi Heli?