Helin blogi

Norpan tulevaisuus riippuu entistä enemmän meistä

Norppapesien laskeminen hiihtäen Pihlajavedellä huhtikuisessa tuulessa ja pakkasessa oli iso pettymys: 30 kilometrin matkalla ei näkynyt yhtään luonnonpesää eikä oikeastaan edes yhtään kinosta. Talvi vähälumisuudessaan oli norpalle haastavin nais- ja miesmuistiin.

 

Siihen suhteutettuna äskettäin julkaistut tulokset olivat jopa yllättävien hyviä. Kevään pesälaskennoissa havaittiin 82 kuuttia, kun viime vuonna kuutteja syntyi ennätykselliset 86.

 

Suurin syy näinkin hyvään syntyvyyteen oli vapaaehtoisten aktiivisuus. He urakoivat yhteensä 270 apukinosta, ja työ tuotti myös tulosta: yli 90 % kuuteista syntyi juuri näihin kinoksiin. Silti talvien vaikeutuessa haasteita ja tekemistä riittää. Pesimäaikaisia häiriöitä pitää vähentää viestinnällä ja kalastuksen valvontaan ja neuvontaan keskittyvää henkilöstöä ja suojelun kannustimia lisätä.

 

Norppakannan kehitykseen vaikuttavista epävarmuustekijöistä merkittävin on ilmastonmuutos. Sen myötä kuutit joutuvat alttiiksi kylmettymiselle, veden korkeuden vaihteluille ja pedoille erityisesti lauhoina ja vähälumisina talvina, jolloin niillä ei ole lumikinosten antamaa suojaa.

 

Onneksi apukinosten rakentaminen osoittautui tänäkin vuonna hyväksi keinoksi parantaa pesinnän onnistumista. Apukinokset pitää saada osaksi järjestelmällistä suojelutoimintaa, sillä jatkossa vähälumisten talvien todennäköisyys kasvaa. Orastavaa onnistumista saatiin myös kokeilussa olleesta olkipesästä, josta löytyi merkkejä norpasta.

 

Harmillista on se, että jälleen metsähallituksen erävalvonta on löytänyt saimaannorpan elinalueilta poikkeuksellisen paljon kiellettyjä pyydyksiä. Esimerkiksi yhdellä kolmen päivän valvontajaksolla vesistä löytyi seitsemät laittomat kalaverkot ja useita kuuteille vaarallisia väljänieluisia katiskoita. Jo kaksi norppaa on menehtynyt kuhaverkkoihin.

 

Tämänkaltaiseen piittaamattomuuteen ei ole varaa meillä ihmisillä, eikä etenkään norpalla.

 

Vihreitä huolestuttaa: Pitkäaikaistyöttömyys uhkaa jäädä hoitamatta

Kaakkois-Suomen Vihreät kokoontuivat Kouvolassa. Vihreitä huolestuttaa pitkäaikaistyöttömien kohtalo sote- ja maakuntauudistuksessa. 

-Tällä hetkellä vastuun heistä kantavat kunnat, jotka saavat myös työllistämiseen suunnattua rahaa. Maakuntauudistuksen myötä vastuu siirtyy maakunnille, jotka eivät kuitenkaan tunne alueen pitkäaikaistyöttömiä ja joilla ei ole korvamerkittyä rahaa pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Se johtaa helposti siihen, että lonkkaleikkauksia ja muita terveysoperaatioita tarvitsevat menevät jonossa edelle, eikä pitkäaikaistyöttömistä kanna vastuuta kukaan, kansanedustaja Heli Järvinen varoittaa.

Pitkäaikaistyöttömyyden kulut ovat kovat.

-Esimerkiksi meillä Kouvolassa maksetaan vuosittain useiden miljoonien KELA-sakkoja siitä, ettei asiaa ole kyetty nykyisilläkään resursseilla hoitamaan, toteaa Kaakkois-Suomen Vihreiden kevätkokousta johtanut Juha Huhtala.

Paitsi rahoituksen muuttuminen yleiskatteelliseksi pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa uhkaa myös maakuntauudistuksen yhteydessä järjestöiltä vaadittu yhtiöittäminen. 

Järjestöt ja kunnat kantavat suurimman vastuun nimenomaan pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä, ja niistä vain harvalla on mahdollisuus yhtiöittää toimintaansa. 

- Kaikkein vaikeimmin työllistyvien työllistämistoimintaa Kouvolassa toteuttaa esimerkiksi Monikulttuurikeskus Saaga, joka työllistää heikolla kielitaidolla varustettuja maahanmuuttajia. Järjestöillä on muutenkin vaikeaa, eikä lisävaikeuksia toivota, Juha Huhtala kertoo. Moni tukityöllistetty uhkaa jäädä ilman paikkaa tulevaisuudessa, kun tarve olisi pikemminkin helpottaa heidän työllistymistään, Vihreät muistuttavat. 

Kaakkois-Suomen Vihreät valitsivat kevätkokouksessaan myös puoluekokousehdokkaita. Puolueen varapuheenjohtajaksi on ehdolla mikkeliläinen Veli Liikanen ja puoluehallituksen jäseneksi kouvolalainen Juha Huhtala.

 

Juha Huhtala, Kouvolan vihreät, puheenjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., Heli Järvinen, kansanedustaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.  ja Katja Andrejev, Kaakkois-Suomen Vihreät, puheenjohtaja, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Terveysjätit saavat etumatkaa

Nyt julkistettu sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauslaki on tarkoitettu saattamaan käyttäjät ja palveluiden tarjoajat mahdollisimman joustavasti yhteen ja samalle viivalle.

 

Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) pitää tavoitetta oikeana, mutta pelkää tuoreen ratkaisun jättävän ison porsaanreiän palveluihin ja eriarvoistavan niiden tarjoajia.

 

-Jokaisen suomalaisen, joka työnsä, perheensä tai harrastustensa takia liikkuu eri maakunnissa Suomessa, kannattaa valita sellainen sote-keskus, jolla on toimipaikkoja useassa paikassa. Valitettavasti vain tällaisia verkostoja ei ole tarjottavana julkisilla toimijoilla eikä niillä pienimmillä yrityksillä, joiden toimeentulosta kaikki ainakin sanovat olevansa huolissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 4 suurinta toimijaa ovat jo lähtöasemissa aivan valtavan harppauksen edellä muita ja uhkaavat siten kaapata ison osan markkinoista, Järvinen ennustaa.

 

Neljällä isolla Järvinen tarkoittaa yksityisiä suuria terveysalan toimijoita Attendoa, Terveystaloa, Mehiläistä ja Aavaa.

 

-Aavalla on yli 40 toimipaikkaa eri puolilla Suomea ja muilla kolmella yhteensä satoja. On selvää, että ne pystyvät heti sote-uudistuksen starttaushetkellä tarjoamaan ainutlaatuisen verkoston, jota muilla ei ole. Käytännössä toimijat eivät siis todellakaan ole samalla viivalla, Järvinen muistuttaa.

 

Sote-uudistus muuttaa työnantajan yli 200 000 työntekijän kohdalla ja käsittää 20 miljardin euron palvelut.

 

-Se on historiamme suurin yksittäinen työelämän – etenkin naisten työelämän – mullistus. Koska rahavirrat ovat lähes puolet valtion budjetista, huoli muutoksista on aiheellinen.

 

Sivu 2 / 19

Miksi Heli?