Helin blogi

Vastine: Ministeriö päättää koulutuspaikoista

Juha Kukkonen (ps.) syyttää (I-S 29.9.) minua valehtelusta ja pölhöpopulismista, kun väitän maan hallituksen olevan vastuussa opettajankoulutuspaikkojen siirrosta Savonlinnasta Joensuuhun. Aika kovia väitteitä etenkin, kun laki on puolellani.

Laki yliopistojen autonomiasta antaa yliopistoille mm. mahdollisuuden kerätä ulkopuolista rahaa. Yliopistoilla on myös mahdollisuus lakkauttaa koulutusta määrävuosien jälkeen. Jos se näin tekee, kuten Savonlinnassa nyt tapahtui, kyseisistä koulutuspaikoista ja niiden tulevaisuudesta päättää yksiselitteisesti opetusministeriö ja siten maan hallitus. Sillä ja vain sillä on valta päättää, mitä niille paikoille tapahtuu.

Yliopistolaki sanoo sanatarkasti näin:

"Opetusministeriö ja yliopisto sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Opetusministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Opetusministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia."

Täten ministeriö ohjaa koulutuksen toteuttamista kahdella tavalla: sekä päättämällä tutkinnonanto-oikeuksista, mutta myös niiden rahoituksesta. Näin sen pitää ollakin, tai muuten jokainen yliopisto kouluttaisi nuorisoamme miten huvittaa välittämättä siitä, minkä verran ammattilaisia kentällä tarvitaan. Nyt opetusministeriö eli viime kädessä maan hallitus päätti siirtää lakkautettavat opiskelijapaikat kokonaisuudessa Joensuuhun.

Samalla Kukkonen kysyy, mistä valtioneuvoston pöytäkirjasta päätös löytyy. No ei mistään, sillä ei niistä löydy ainutta muutakaan päätöstä maamme koulutuspaikoista. Hän sanoo myös olleensa yhteydessä yliopiston hallituksen jäseniin. Ihan kiva sinänsä, mutta yksikään heistä ei voi vaikuttaa opiskelijapaikkojen siirtoon muuten kuin sitä anomalla. Asia päätetään aina opetusministeriössä.

Juha Kukkonen, todentotta pölhöpopulismi ei koskaan toimi. Sen sijaan toivoisin kaikilta politiikassa mukana olevilta vastuuta tekemistään päätöksistä. Politiikassa joutuu aina välillä tekemään huonoja ja vääriäkin päätöksiä. Savonlinnan opettajankoulutuspaikkojen siirto Joensuuhun on eittämättä yksi niistä suurimmista tätä maakuntaa koskevista vääristä päätöksistä. Tässä kysymyksessä sinunkin kannattaisi ottaa nöyrästi peili käteesi, eikä syyttää meitä, jotka omana hallitusaikanamme onnistuimme säilyttämään hyvälaatuisen koulutuksen ja sen myötä sadat työpaikat Savonlinnassa.

Erityisen kurjaa on se, että paitsi että perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan hallitus hyväksyi paikkojen siirron, se myös söi lupauksensa kompensaatiorahoista alueelle. Siksi olen erityisen ilahtunut oman ryhmäni päätöksestä esittää tätä kompensaatiorahaa. Ilokseni voin kertoa aloitteen saaneen myönteisen vastaanoton myös sosiaalidemokraattien ja kristillisten parissa.

Heli Järvinen (vihr.)

kansanedustaja

Kerimäki

Irtisanomisen helpottamiselle on vaihtoehtoja

Syksyn yksi kuuma peruna politiikassa on irtisanomissuojan alentaminen pienissä, alle 20 työntekijän, yrityksissä. Kyse on näkökulmasta riippuen siitä, että yritys voisi potkia pois hankalan työntekijän entistä helpommin tai siitä, ettei asennevaivainen työntekijä pystyisi jatkossa pilaamaan yrityksen hyvää tulosta tai asiakassuhteita. Ammattiliitot näkevät keinossa enemmän merkkejä ensimmäisestä ja yrittäjäjärjestöt jälkimmäisestä vaihtoehdosta. Kyse on myös siitä, mikä on pieni yritys. Suomen mittakaavassa 20 henkilöä työllistävä yritys kuuluu suurten yritysten joukkoon, sillä yli 95 prosenttia maamme yrityksistä on tätä pienempiä.

Riippumatta näkökulmasta oikeaan osuneen työntekijän palkkaaminen on aito haaste etenkin pienille yrityksille. Toinen kysymys sen sijaan on se, kannattaako ongelmaa ratkoa keinolla, joka saa puolet ihmisistä takajaloilleen etenkin, kun irtisanomisen helpottamista ei ole todettu kovinkaan tehokkaaksi keinoksi ongelmaan.

Meillä on hallituksen esityksen sijaan monia parempia keinoja pienten yritysten työllistämisen helpottamiseksi.

Ensinnäkin sosiaaliturvakuluja osittain korvaamalla 1–2 työntekijän yrityksissä kannustaisimme niitä palkkaamaan entistä rohkeammin sen ensimmäisen työntekijän. Toiseksi nykyistä kattavammalla palkkatuella houkuttelisimme yrityksiä palkkaamaan niitäkin työnhakijoita, joilla on tarjottavana hieman vaillinaista osaamista tai vain ajoittaista työkykyä.

Nykyisessä tilanteessa, jossa miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan puutteellinen tai väärä koulutus ja miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan puutteita tietokonetaidoissa, myös yritysten tulisi panostaa työntekijöiden jatkokurssituksiin ja -koulutuksiin paljon nykyistä hanakammin. Koulutus voisi tuoda myös yrittäjän näkökulmasta juuri sitä sen kaipaamaa osaamista vanhan työntekijän irtisanomisen ja uuden palkkaamisen sijaan. Samalla se voisi lisätä työntekijän motivaatiota ja tehdä tästä entistäkin paremman. Tätä suuntausta pitää tukea!

Jos käy niin, että palkkaus osoittautuu kerta kaikkiaan epäonnistuneeksi, voi aina turvautua koeaikaan, jonka aikana voi irtisanoa työntekijän ilman perusteita. Koeaikaa pidennettiin ja yhtenäistettiin jo 6 kuukauteen, joka useimmiten riittää työntekijän mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien arviointiin. Irtisanomisten helpottamisen sijaan voisi nopeuttaa niiden käsittelyä sekä madaltaa niistä koituvia sanktioita, jotka nyt pahimmillaan voivat olla jopa 2 vuoden palkan kokoisia.

Pienille asiantuntijayrityksille, kuten viestintä- ja konsulttitoimistoille, suosittelen työllistämisen vaihtoehtona myös töiden tilaamista alihankkijalta, jolloin yrittäjällä säilyy aina oikeus arvioida ja päättää tilausten määrästä.

Keinoja irtisanomisen helpottamisen sijaan on siis monia, ja niitä kannattaa myös hyödyntää yhteisuntarauhan säilyttämiseksi.

Heli Järvinen

kansanedustaja (vihr.)

Kerimäki

Ylikulutukseen on puututtava nyt

Maailman ylikulutuspäivää vietettiin elokuun alussa. Se tarkoittaa laskennallisesti hetkeä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Asiat ovat Suomessa vieläkin huonommalla tolalla. Meidän kansallinen ylikulutuspäivämme oli jo huhtikuun puolivälissä. Käytimme siis reilussa kolmessa kuukaudessa loppuun luonnonvarat, joiden olisi pitänyt riittää koko vuodeksi.

Mikäli kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat suomalaisten tahtiin, tarvitsisimme 3,6 maapalloa, jotta kulutus olisi kestävää. Selvää on, ettei kulutuksemme voi jatkua tällä tolalla. Asumiseen ja liikkumiseen käytetyn energian lisäksi eläinperäisen ruuantuotannon vaatima maapinta-ala ovat suurimpia syitä ylikulutukseen. Maailmanlaajuisesti lähes 80 prosenttia viljeltävästä maasta käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruuan tuotantoon. Tässä onkin yksi syy lisätä kasvisruokapäiviä omaan ruokavalioon.

Suomessa ylikulutus köyhdyttää metsien monimuotoisuutta, lisää uhanalaisia kalakantoja ja vähentää arvokkaiden luontotyyppien määrää. Eri puolilla maailmaa fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen, tuotanto tuhoaa elinympäristöjä. Fossiilisten polttoaineiden päästöt nopeuttavat ilmastonmuutosta ja näin sulattavat arktista aluetta. Tutkijat ovat arvioineet, että tämän kesän poikkeuksellisia hellejaksoja on tulevaisuudessa yhä useammin.

Ylikulutus on ajanut maapallomme hätätilaan, ja tarvitsemmekin välittömästi toimia ylikulutuksen hillitsemiseksi. Vihreät kannattavat liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen karsimista. Suomen on sitouduttava kunnianhimoisiin kotimaisiin päästövähennystavoitteisiin, jotta voimme olla hiilineutraali valtio 2030-luvulla. Metsien ja maaperän hiilinieluja on kasvatettava. Kannatamme ennen kaikkea uusiutuvan energian, kuten tuuli- tai aurinkovoiman, käytön lisäämistä.

Suomalaisten kulutuksella on valitettavia vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Kulutamme päivittäin tuotteita, joiden raaka-aineiden käyttö ei ole kestävällä pohjalla. Merten muovilautat ovat herättäneet monet siihen, että tulevaisuudessa merissä on enemmän muovia kuin kalaa. Ylikulutus näkyy maailman köyhimpien ihmisten ympäristöissä metsäkatoina, kuivuutena, maaperän eroosiona ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisenä. Arvioiden mukaan miljoonien ihmisten on muutettava kotiseuduiltaan elinympäristön heikkenemisen takia.

Uskon vahvasti, että me suomalaiset voimme muuttaa kulutustottumuksiamme. Kiertotalouden edistäminen on konkreettinen esimerkki ylikulutuksen hillitsemisestä. Kiertotalouden perusidea on, että tuotteita käytetään nykyistä pidempään, materiaalit kiertävät tehokkaasti ja tavaroiden sekä palveluiden tuotannosta aiheutuu selkeästi vähemmän päästöjä. Näin ajateltuna kulutus perustuu omistamisen sijaan jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Jos tarvitset painepesuimuria vain muutaman kerran vuodessa, voisitko jakaa sen naapureidesi kanssa? Pienistä teoista syntyy puro, joka pikkuhiljaa muuttaa kulutustottumuksiamme.

Sivu 2 / 25

Miksi Heli?