Helin blogi

Edistetään eettistä ruoantuotantoa yhdessä!

MTK-Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio (I-S 27.6. ja L-S 25.6.) vetää kirjoituksessaan mutkia suoriksi ja väittää osan puolueista olevan sitä mieltä, ettei suomalaista ruokaa tarvita. On ilo kertoa, ettei hän voisi olla enempää väärässä.

Kyseenalaiseen tulokseen hän tuli puoluekokoukseemme tulleesta ehdotuksesta. Ihan luottamuksella voin kertoa, että kaikkien puolueiden ehdotusten lukeminen on sopivaa vaikka kesäpuuhaksi. Vai mitä tuumaatte siitä, että keskustalaiset esittävät ehdotuksissaan vaikkapa verovähennysoikeutta linnunpöntöille tai lain suojaa bordelleille. Kokoomuslaiset taas esittävät, että koko hyvin toimiva suomalainen eläkejärjestelmä puretaan ja asunnoille otetaan käyttöön romutuspalkkio. Ei kai kukaan, Vesa, tältä pohjalta väitä, että keskustalaiset haluavat kaiken seksin bordelleihin tai kokoomuslaiset eläkkeet romukoppaan? Silti on demokratian kannalta tärkeää, että jokainen ehdotus käydään kussakin puolueessa läpi sille kuuluvalla arvostuksella.

Niin mekin teimme. Lopputuloksen kanssa on helppo elää: haluamme maatalouden tuet eettiselle ja kestävälle pohjalle vähäpäästöistä ruoantuotantoa suosien. Haluamme tukea uusia keinoja maatalouden ravinteiden kierrättämiseksi sekä vähentää ruokahävikkiä. 

Me Vihreät ehdotimme myös tänään käsitellyssä lisätalousarviossa, että hallitus valmistelisi uuden esityksen maatalouden harjoittajille maksettavasta satovahinkojen kompensaatiosta. Ja jos et vieläkään usko, voisit kirjoittaa seuraavan juttusi vaikka siitä, miten Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on kuinka ollakaan valinnut juuri meidän, Vihreiden, maatalouspoliittinen ohjelman puolueista parhaaksi. Edistetään eettistä kotimaista maataloutta ja sen kannattavuutta yhdessä!

Aktiivimalli 2 uhkaa viedä työttömältä viimeisenkin avun

Hallituksen piiskalla työttömiä kohtaan ei ole rajaa. Tuoreiden tietojen mukaan hallitus aikoo laajasta vastustuksesta huolimatta sittenkin toteuttaa aktiivimalli kakkosen ja velvoittaa työttömät hakemaan rangaistuksen uhalla vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Byrokratia uhkaa kasvaa mammuttimaiseksi, kun käsittelyyn te-toimistoihin ja yrityksiin tulee jopa yli miljoona näennäistä työhakemusta kuukaudessa.

Eikä tässä kaikki, vaan samalla hallitus aikoo vastuuttaa koko työnhaun työttömälle itselleen. Työllisyyssuunnitelman teossakaan ei enää auttaisi elävä ja aito ammattilainen, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa. Eli työttömältä vietäisiin loputkin siitä vähäisestä palvelusta, jota on vielä tarjolla, jos nyt sattuu kasvokkain palveluun pääsemään.

”Lähtökohta tässä on se, että luotetaan ihmiseen”, sanoi työministeri Jari Lindström HS-haastattelussaan viime perjantaina. Miten minun korviini koko malli kalskahtaa aivan päinvastaiselta? Eikö juuri siitä luottamuksen puutteesta ole kyse, kun työtön pakotetaan kirjoittamaan jopa perusteettomia ja oman pätevyyden vastaisia hakemuksia vain sen takia, että saadaan täyttymään neljän hakemuksen kuukausitavoite?

Vuoden alusta voimassa ollut aktiivimalli on leikannut työttömän tuloista 4,65 prosenttia 65 päiväksi, jos tämä ei työllisty vähintään 18 tunniksi tai tienaa yrittäjänä vähintään 241 euroa tai pääse vähintään viikon työllisyyspalveluihin jakson aikana. Nyt päälle on siis tulossa uusi malli, joka leikkaisi koko korvauksen 30 tai jopa 60 päiväksi kerrallaan. Kun jo nyt suuri osa työttömistä on joutunut hakemaan työkyvyttömyyseläkettä tai toimeentulotukea täyttymättä jääneiden ehtojen vuoksi, tarkoittaa tämä kakkosmalli näiden tapausten isoa kasvua. Käytännössä merkittävä osa työttömistä uhkaa jäädä täysin oman onnensa varaan, jos oma osaaminen ei ylety verkkopalveluihin.

Ajassa, jossa arvioidaan miljoonan suomalaisen kaipaavan täydennyskoulutusta ja samoin miljoonan ihmisen tarvitsevan tietokoneen käytön lisäoppia, hallituksen valinta on omituinen. Meidän valintamme on toinen: haluamme lisää koulutusta, lisää henkilökohtaista palvelua ja lisää kannusteita yrittää itse parantaa elämisensä tasoa. Vihreät eivät haluta rangaista työttömiä passiivisuudesta, vaan palkita aktiivisuudesta. Meidän ratkaisumme on tarjota kasvokkaisia, ihmisläheisiä palveluita jokaiselle työttömälle.

Te-toimiston ensisijainen tehtävä on tukea ihmistä työnhaussaan: kartoittaa palvelujen tarve ja ohjata työtön näiden palveluiden sekä vapaiden työpaikkojen piiriin. Esimerkiksi väestömäärältään samankokoisessa Tanskassa yhtä työtöntä kohti on lähes 20-kertainen määrä te-virkailijoita Suomeen verrattuna. Jotta voimme tukea työttömiämme entistä paremmin, meidän on syytä ottaa mallia Tanskasta. Lisäksi palveluiden laatuun on kiinnitettävä huomiota. Hyödyllisiä, laadukkaita ja työllistymistä tukevia palveluita on oltava tarjolla riittävästi kautta maan. Onnistunut työvoimapolitiikka maksaa itsensä lopulta takaisin korkeampana työllisyytenä.

Ei enää työttömille yhtään lisää raippaa eikä näennäistoimia, joilla ei hyödynnetä muuta kuin demokratian alamäkeä.

Päivähoitoon kannattaa satsata

Varhaiskasvatuslain uudistus on saanut tunteet valloilleen päiväkodeissa, joissa aiotaan erottaa ammattikorkeakoulu- ja yliopistotaustaisten lastentarhanopettajien työnimikkeet. Samassa hötäkässä lastenhoitajien määrää aiotaan vähentää tulevaisuudessa noin puoleen nykyisestä.  Koska aiheesta on tullut satoja viestejä ja kysymyksiä puolesta ja vastaan, avaan omaa näkökulmaani.

Suomalainen varhaiskasvatus on tuloksellista, vaikuttavaa ja kansainvälisesti erittäin arvostettua – päivähoitojärjestelmäämme ei syyttä pidetä maailman parhaana. Subjektiivinen eli jokaisen lapsen oikeus päivähoitoon on jotain sellaista, mistä maailmalla yleensä voidaan vain unelmoida. Henkilökunta on hyvin koulutettua ja lasten saama varhaiskasvatus pyritään pitämään helposti saavutettavana ja tasa-arvoisena lapsen ja perheen taustasta riippumatta.

Suomessa vallitsee myös suuri yksituumaisuus siitä, että päivähoitoon ja sen laatuun kannattaa satsata. Siitä huolimatta hallitus on tehnyt siihen isoja heikennyksiä: subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattu ja ryhmäkokoja kasvatettu. Monet ammattilaiset ovat kertoneet, miten hankala on koota viikkoja ja suunnitella pitkäjänteistä toimintaa, kun osa lapsista saa olla hoidossa vain alku- tai loppuviikosta tai vain osan päivää puhumattakaan hoitajien jaksamista, kun ryhmässä saattaa iltapäivän viimeisinä tunteina olla jopa yli 20 lasta yhdellä kasvattajalla.

Jos ja kun varhaiskasvatuksen laatua halutaan parantaa, mihin uudellakin esityksellä pyritään, lähtisin liikkeelle ensimmäisenä näiden ongelmien ratkaisusta. Palauttaisin laajan subjektiivisen hoito-oikeuden ja pienentäisin ryhmäkoot ennalleen.

Kolmanneksi varmistaisin kolmiportaisen tuen huomioinnin jo laissa. Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki takaavat lapselle parhaat mahdolliset kasvun ja oppimisen edellytykset. Yleinen tuki kuuluu kaikille lapsille. Tarvittaessa lapsi kuuluu tehostetun tai erityisen tuen piiriin, jolloin hän voi saada esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan käyttöönsä. Kolmiportaista tukea ei kuitenkaan mainita lakiluonnoksessa.

Neljänneksi muuttaisin tilasuosituksen sitovaksi ohjeeksi, sillä meillä löytyy useita päiväkoteja, joissa lapsilla on huomattavasti vähemmän tilaa kuin suositeltu 7 neliömetriä lasta kohden.

Omat lapseni ovat olleet niin perhepäivähoidossa kuin päiväkodissakin. Molemmissa ratkaisuissa he ovat saaneet olla välittävien, syliä tarjoavien ja osaavien aikuisten keskellä – näiden koulutuksesta riippumatta. Mitä pienempiä lapset ovat, sitä enemmän he kaipaavat syliä ja kurapukuja vaihtavia käsiä. Siksi peräänkuulutan kiireellisempänä noiden ylläolevien asioiden korjaamista ennen henkilökunnan koulutustason parantamisvaatimuksia.

Mieluusti soisin myös lapsiamme eli tulevaisuuttamme hoitaville ammattilaisille nykyistä parempia ansioita. Jos nostamme koulutusvaatimuksia, tulee pelkästään se maksamaan Kuntaliiton mukaan yli 50 miljoonaa. Samalla palkankorotushaaveet karkaavat yhä kauemmaksi.

Näistä syistä suhtaudun lakiesitykseen kriittisesti ja arvioin, että varhaiskasvatuksen tasoa pystytään nostamaan helpommin muilla luettelemillani keinoilla.

Koska päivähoito tavoittaa valitettavasti liian huonosti etenkin niitä lapsia, jotka siitä eniten hyötyisivät, pitäisi esikouluikää alentaa 5 vuoteen. Hallitus on hienosti muuttanut päivähoitoa maksuttomaksi jo kaikkien pienituloisimpien perheiden osalta. Lisäksi parhaillaan on käynnissä kokeiluja 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Me Vihreät haluamme jatkaa tätä työtä, sillä tavoitteena on saada mahdollisimman moni lapsi varhaiskasvatuksen piiriin. Näin annamme lapsille yhtäläiset ja tasa-arvoiset eväät koulupolulle.

Sivu 2 / 23

Miksi Heli?