Helin blogi

Reilumpaa työelämää

Työn puute on yksi akuuteimmista ongelmistamme. Kaikkiaan työelämän ulkopuolella on noin 600 000 työikäistä ja –kykyistä suomalaista. Monelle heistä se on iso tragedia, kuten se oli aikanaan itsellenikin.

Oma ratkaisuni oli perustaa yritys, vaikka ansiot putosivat alussa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta reilusti. Se oli riski, joka kannatti ottaa. Yrittäjyys pelasti itsetuntoni, parisuhteeni ja perheeni, mutta silti se ei sovi jokaiselle. Siksi meillä pitää olla erilaisia polkuja ja kannustimia ulos epätoivosta.

Kuten omallakin kohdallani, raha ei aina ratkaise. Uuden tutkimuksen mukaan työtöntä 18-29-vuotiasta houkuttelee jo reilun 1300 euron ansiot kuukaudessa. Saman selvityksen mukaan heistä 85 prosenttia etsii aktiivisesti töitä ja peräti 93 prosenttia haluaa työllistyä seuraavan vuoden aikana.

Juuri tähän joukkoon – siis eri-ikäisiin työttömiin, joilla on työhaluja - työllistämistoimet kannattaa keskittää. Hallitus on miettinyt työttömille sekä raippaa että ruusuja. Uhkana on, että töitä joutuisi ottamaan vastaan jopa 150 kilometrin päästä ja jopa työttömyysturvaa pienemmällä palkalla. Näissä rankaisutoimissa on unohdettu yksi keskeinen asia, ja se on työnantajan näkökulma. Nuo keinot eivät motivoi ketään, enkä tunne ainoatakaan työnantajaa, jota kiinnostaisi palkata huonosti motivoitunut työntekijä.

Se on syy, jonka vuoksi kannatan enemmän niitä ruusuja. Hienoa, jos jatkossa työttömyysturvaa voi käyttää starttirahana ja työllistymisen tukena. Vielä hienompaa, jos sen käyttö ulotetaan myös nykyistä laajemmin jatko-opintoihin.

Monelle työttömälle ratkaisu löytyy palkkatyön sijasta jostakin itsensä työllistämisen ja yrittämisen välimaastosta. Jo nyt meillä on 170 000 yksinyrittäjää, jotka ovat hatunnoston arvoisesti luoneet työpaikan itselleen. Lisäksi erilaisissa hankkeissa, projekteissa ja toimeksiannoissa itsensä työllistäjien määrä on viime vuosina kaksinkertaistunut. Nämä kaikki ovat ihmisiä, jotka ovat liian usein ulkoistaneet itsensä sosiaali-, sairaus- ja eläketurvasta sekä lomista. He ovat niitä ihmisiä, joiden ääni ei työmarkkinaneuvotteluissa kuulu.

Vihdoin myös työmarkkinajärjestöt ovat heränneet tilanteeseen. Akava esittää yksinyrittäjien ja itsensätyöllistäjien työttömyysturvan kehittämiseksi uutta mallia, jossa nämä voivat vakuuttaa yhdistelmävakuutuksella itsensä yhtä aikaa yrittäjänä sekä palkansaajana tekemänsä työn lisäksi työttömyyden varalta. Tämä ehdotus vastaa todelliseen tarpeeseen.

Akavan esittämän yhdistelmävakuutuksen avulla yksinyrittäjät ja itsensätyöllistäjät voisivat vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta sekä palkansaaja- että toimeksiantotyöstä. Työssäoloehtoa kerryttäisi palkansaajien 18 viikkotyötunnin työssäoloehdon rinnalla vähintään reilun 270 euron viikkotulo yrittäjä- tai toimeksiantotyöstä.

Tämä on hyvä avaus, joka kannattaa ottaa vakavasti ja jota kannattaa kehittää, sillä me tarvitsemme töihin jokaisen, joka sinne haluaa.

Haluatko yrittäjäksi vai töitä ilman palkkaa?

Suomalainen graafinen suunnittelija sai viime viikolla sähköpostiinsa erikoisen työtarjouksen. Hänelle tarjottiin kahden päivän livepiirroskeikkaa kansainvälisessä lehdistönvapausseminaarissa. Seminaarin järjestivät Suomen valtio ja Unesco.

Palkkioksi työstä luvattiin näkyvyyttä ja ateriat. Tarjouksen lähetti opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija, eli taho, jonka pitäisi erityisesti huolehtia lakisääteisistä maksuista ja palkoista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kiirehti vakuuttamaan, että asia korjataan.

Seuraavana päivänä hallitus tuli kuitenkin ulos yrittäjyyspaketillaan, jossa hallitus esitti ns. työnäytekokeilua. Sen ideana on, että työtön menee vapaaehtoisesti lyhyeksi aikaa töihin työnantajalle ilman työsuhdetta ja ilman palkkaa. Siis aivan samalla tyylillä kuin graafisen suunnittelijan kutsussa tarjottiin!

Jos esimerkiksi kaupassa tai metallifirmassa on ruuhkahuippu, voisi työnäytepätkää tarjota vaikka 10 työnhakijalle, kunnes työ on tehty. Sen jälkeen työntekijöille voisi ilmoittaa, että kiitoksia käynnistä, emme nyt kuitenkaan palkkaa teitä.

Toivottavasti kyseessä on lapsus, sillä toteutuessaan malli tarjoaisi mahdollisuuden isoihin väärinkäytöksiin. Toivottavasti se on lapsus myös sen takia, että meillä on jo vastaavan toiminnan mahdollistama käytäntö ja sitä kutsutaan koeajaksi. Sen ajalta tosin työntekijälle maksetaan palkkaa, kuten oikein onkin. Toivottavasti se on lapsus myös sen takia, että yrittäjyysohjelmassa on paljon hyviäkin ideoita, jotka eivät ansaitse jäädä tällaisen puolivillaisen ehdotuksen varjoon.

Me Vihreät olemme pitkään vaatineet, että ensimmäisen työntekijän palkkausta helpotetaan. Niinikään olemme pitkään ajaneet yhdistelmävakuutusta, joka mahdollistaisi joustavan työnteon ja yrittäjyyden samaan aikaan ilman pelkoa sosiaaliturvasta tipahtamisesta. Kannatamme myös sitä, että ansiosidonnaista päivärahaa voi ainakin perusosansa verran hyödyntää starttirahana omaan yritystoimintaan. Nyt nämä kaikki ovat toteutumassa.

Vielä yhden toiveen hallitukselle pienyrittäjyyden edistämiseksi esitän: Helpottakaa palkka.fi-palvelua ja järjestäkää valtakunnallinen puhelinneuvonta kaikkia kotitalouksia ja yksinyrittäjiä varten, sillä usein työntekijän palkkauksessa suurin kompastuskivi on se paperien ja lomakkeiden oikeaoppinen täyttäminen – etenkin, kun sitä ei tee työkseen. Mitä helpompaa työllistäminen on kotitaloudelle, eläkeläiselle tai kiireiselle yrittäjälle, sitä pienempi on kiusaus maksaa naapurille avusta pimeästi ja sitä enemmän saamme töitä ja veroeuroja myös haja-asutusalueille. Tällainen neuvontapalvelu ei maksaisi paljon ja se tuottaisi taatusti kulunsa nopeasti takaisin.

Mitä alun työnäytekokeilun toteutukseen tulee, kannattaa muistaa, että palkaksi luvattu näkyvyys kelpaa huonosti maksuvälineeksi kaupassa.

Sotelta ei voi vaatia liikoja

Lehdet ovat puussa, mutta Sote-ratkaisuista ei kuulu vielä mitään. Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) toivoo silti työrauhaa ratkaisuille.

-Ymmärrän ammattilaisten tuskan pitkässä odottelussa, mutta sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksessa on kyse niin monimutkaisista ja isoista asioista, että on parempi tutkia kuin hutkia. Samasta syystä nyt kannattaa keskittyä ensisijaisesti juuri sote-asioiden ratkaisuihin ja tuoda maakuntien muut tehtävät käsittelyyn vasta myöhemmin, parlamentaarisessa itsehallintotyöryhmässä toimiva Järvinen toteaa.

Hän pitää soteratkaisuja välttämättöminä.

-Tällä hetkellä saamasi terveyspalvelut riippuvat täysin siitä, oletko työelämässä ja siten työterveyshuollon piirissä, vai sitten työttömänä, pienten lasten hoitajana tai eläkeläisenä näiden palvelujen ulkopuolella. Jatkossa hoitomahdollisuudet yhtenäistyvät, vaikka maaseudulle on turha odottaa toimijoiden ruuhkaa valinnanvapaudesta huolimatta.

Toinen iso kysymys on rahoituksen selkeyttäminen.

-Niin kauan kuin on monta rahoituskanavaa, on aina jonkun etu pompotella asiakasta eteenpäin. Jatkossa tarkoitus on selkiyttää rahoitusta ja samalla pitää huolta paremmin siitä, että kukin potilas saa nopeammin tarvitsemansa hoidon.

-Silti emme voi vaatia sotesta pysyvää ratkaisua kaikkeen. Sitä tullaan viilaamaan vuosien aikana vielä moneen otteeseen. Ratkaisevaa on esimerkiksi se, miten palveluiden järjestämisessä saadaan pienet kotimaiset terveydenhuollon toimijat mukaan mahdollisimman hyvin, etteivät pelkästään 20 miljardin euron arvoisen terveydenhuollon voitot valu ulkomaille ja ettei liiallisella yhtiöittämisellä vaikeuteta demokratian toteutumista

Järvinen puhui aiheesta perjantaina SAS- ja kotiutushoitajapäivillä Savonlinnassa.

Sivu 10 / 20

Miksi Heli?