Helin blogi

Irtisanomissuojan heikentäminen ei ratkaise työllistämisen haasteita

Hallitus haluaa heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 10 hengen yrityksissä, vaikka esityksen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Vihreät eivät halua luoda kahden kerroksen työmarkkinoita. Koulutuksen lisääminen, ensimmäisen ja toisen työntekijän työllistämisen sivukulujen korvaaminen sekä palkkatuen määrän kasvattaminen ovat ratkaisuja, joilla Vihreät haluavat uudistaa työmarkkinoita.

Työttömät ovat useaan otteeseen joutuneet hallituksen silmätikuiksi. Koeaikaa on pidennetty, takaisinottovelvollisuutta lyhennetty, työttömyyspäivärahan kestoa on lisätty, minkä lisäksi aktiivimalli nöyryytti työttömiä ennennäkemättömällä tavalla. Peräti yhdeksälle työttömälle kymmenestä se on ollut puhdas leikkuri. Samaan aikaan te-toimistoissa työttömien kasvokkaisten kohtaamisten määrä on vähentynyt, ja yhä vain reilut puolet työttömistä on kolmen kuukauden välein toteutettavien määräaikaishaastatteluiden piirissä. Helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Suunniteltu aktiivimalli kakkonen uhkaa vastuuttaa koko työnhaun työttömälle itselleen, vaikka työllisyyskokeilujen perusteella juuri kasvokkaisella kohtaamisella on suuri merkitys työllistymiseen. Kirsikkana kakun päällä hallitus haluaa runnoa läpi kiistellyn irtisanomislain, joka toteutuessaan loisi maahamme kahden kerroksen työllisyysmarkkinat, sillä irtisanomissuoja olisi heikompi alle 10 hengen yrityksissä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työmarkkinoille pyritään tekemään rakenteellisia uudistuksia, jotta vuoropuhelu työelämän eri osapuolten kanssa olisi sujuvampaa. Päinvastoin kävi, ay-liikkeen ja hallituksen välit ovat pahasti tulehtuneet. Hallitus on kerta toisensa jälkeen kurittanut työttömiä. Piruetteja ja kuperkeikkoja on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Nyt on korkea aika suunnata katseet kohti toimia, joilla voimme aidosti parantaa työttömien asemaa.

Vihreät haluavat panostaa koulutukseen, koska arvioiden mukaan peräti miljoonalla suomalaisella on tarvetta kehittää osaamistaan. Haluamme lisätä koulutusta toiselle asteelle, työpaikalle ja työttömyysjaksoille. Vihreät haluavat kannustaa yrittäjiä palkkaamaan ensimmäisen ja toisen työntekijän maksamalla osan työllistymisen sivukuluista. Palkkatuen määrän kasvattamisella voidaan luoda työllistymismahdollisuuksia yhdistyksiin ja järjestöihin. Niin sanottujen välityömarkkinoiden laajentaminen helpottaa työllistymistä ja antaa pitkäaikaistyöttömille arjen hallintaa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tärkeintä on taata työttömille laadukkaat ja aidot palvelut – kasvokkaisen kohtaamisen on oltava kaiken toiminnan lähtökohtana.

Vastine: Ministeriö päättää koulutuspaikoista

Juha Kukkonen (ps.) syyttää (I-S 29.9.) minua valehtelusta ja pölhöpopulismista, kun väitän maan hallituksen olevan vastuussa opettajankoulutuspaikkojen siirrosta Savonlinnasta Joensuuhun. Aika kovia väitteitä etenkin, kun laki on puolellani.

Laki yliopistojen autonomiasta antaa yliopistoille mm. mahdollisuuden kerätä ulkopuolista rahaa. Yliopistoilla on myös mahdollisuus lakkauttaa koulutusta määrävuosien jälkeen. Jos se näin tekee, kuten Savonlinnassa nyt tapahtui, kyseisistä koulutuspaikoista ja niiden tulevaisuudesta päättää yksiselitteisesti opetusministeriö ja siten maan hallitus. Sillä ja vain sillä on valta päättää, mitä niille paikoille tapahtuu.

Yliopistolaki sanoo sanatarkasti näin:

"Opetusministeriö ja yliopisto sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Opetusministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Opetusministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia."

Täten ministeriö ohjaa koulutuksen toteuttamista kahdella tavalla: sekä päättämällä tutkinnonanto-oikeuksista, mutta myös niiden rahoituksesta. Näin sen pitää ollakin, tai muuten jokainen yliopisto kouluttaisi nuorisoamme miten huvittaa välittämättä siitä, minkä verran ammattilaisia kentällä tarvitaan. Nyt opetusministeriö eli viime kädessä maan hallitus päätti siirtää lakkautettavat opiskelijapaikat kokonaisuudessa Joensuuhun.

Samalla Kukkonen kysyy, mistä valtioneuvoston pöytäkirjasta päätös löytyy. No ei mistään, sillä ei niistä löydy ainutta muutakaan päätöstä maamme koulutuspaikoista. Hän sanoo myös olleensa yhteydessä yliopiston hallituksen jäseniin. Ihan kiva sinänsä, mutta yksikään heistä ei voi vaikuttaa opiskelijapaikkojen siirtoon muuten kuin sitä anomalla. Asia päätetään aina opetusministeriössä.

Juha Kukkonen, todentotta pölhöpopulismi ei koskaan toimi. Sen sijaan toivoisin kaikilta politiikassa mukana olevilta vastuuta tekemistään päätöksistä. Politiikassa joutuu aina välillä tekemään huonoja ja vääriäkin päätöksiä. Savonlinnan opettajankoulutuspaikkojen siirto Joensuuhun on eittämättä yksi niistä suurimmista tätä maakuntaa koskevista vääristä päätöksistä. Tässä kysymyksessä sinunkin kannattaisi ottaa nöyrästi peili käteesi, eikä syyttää meitä, jotka omana hallitusaikanamme onnistuimme säilyttämään hyvälaatuisen koulutuksen ja sen myötä sadat työpaikat Savonlinnassa.

Erityisen kurjaa on se, että paitsi että perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan hallitus hyväksyi paikkojen siirron, se myös söi lupauksensa kompensaatiorahoista alueelle. Siksi olen erityisen ilahtunut oman ryhmäni päätöksestä esittää tätä kompensaatiorahaa. Ilokseni voin kertoa aloitteen saaneen myönteisen vastaanoton myös sosiaalidemokraattien ja kristillisten parissa.

Heli Järvinen (vihr.)

kansanedustaja

Kerimäki

Irtisanomisen helpottamiselle on vaihtoehtoja

Syksyn yksi kuuma peruna politiikassa on irtisanomissuojan alentaminen pienissä, alle 20 työntekijän, yrityksissä. Kyse on näkökulmasta riippuen siitä, että yritys voisi potkia pois hankalan työntekijän entistä helpommin tai siitä, ettei asennevaivainen työntekijä pystyisi jatkossa pilaamaan yrityksen hyvää tulosta tai asiakassuhteita. Ammattiliitot näkevät keinossa enemmän merkkejä ensimmäisestä ja yrittäjäjärjestöt jälkimmäisestä vaihtoehdosta. Kyse on myös siitä, mikä on pieni yritys. Suomen mittakaavassa 20 henkilöä työllistävä yritys kuuluu suurten yritysten joukkoon, sillä yli 95 prosenttia maamme yrityksistä on tätä pienempiä.

Riippumatta näkökulmasta oikeaan osuneen työntekijän palkkaaminen on aito haaste etenkin pienille yrityksille. Toinen kysymys sen sijaan on se, kannattaako ongelmaa ratkoa keinolla, joka saa puolet ihmisistä takajaloilleen etenkin, kun irtisanomisen helpottamista ei ole todettu kovinkaan tehokkaaksi keinoksi ongelmaan.

Meillä on hallituksen esityksen sijaan monia parempia keinoja pienten yritysten työllistämisen helpottamiseksi.

Ensinnäkin sosiaaliturvakuluja osittain korvaamalla 1–2 työntekijän yrityksissä kannustaisimme niitä palkkaamaan entistä rohkeammin sen ensimmäisen työntekijän. Toiseksi nykyistä kattavammalla palkkatuella houkuttelisimme yrityksiä palkkaamaan niitäkin työnhakijoita, joilla on tarjottavana hieman vaillinaista osaamista tai vain ajoittaista työkykyä.

Nykyisessä tilanteessa, jossa miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan puutteellinen tai väärä koulutus ja miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan puutteita tietokonetaidoissa, myös yritysten tulisi panostaa työntekijöiden jatkokurssituksiin ja -koulutuksiin paljon nykyistä hanakammin. Koulutus voisi tuoda myös yrittäjän näkökulmasta juuri sitä sen kaipaamaa osaamista vanhan työntekijän irtisanomisen ja uuden palkkaamisen sijaan. Samalla se voisi lisätä työntekijän motivaatiota ja tehdä tästä entistäkin paremman. Tätä suuntausta pitää tukea!

Jos käy niin, että palkkaus osoittautuu kerta kaikkiaan epäonnistuneeksi, voi aina turvautua koeaikaan, jonka aikana voi irtisanoa työntekijän ilman perusteita. Koeaikaa pidennettiin ja yhtenäistettiin jo 6 kuukauteen, joka useimmiten riittää työntekijän mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien arviointiin. Irtisanomisten helpottamisen sijaan voisi nopeuttaa niiden käsittelyä sekä madaltaa niistä koituvia sanktioita, jotka nyt pahimmillaan voivat olla jopa 2 vuoden palkan kokoisia.

Pienille asiantuntijayrityksille, kuten viestintä- ja konsulttitoimistoille, suosittelen työllistämisen vaihtoehtona myös töiden tilaamista alihankkijalta, jolloin yrittäjällä säilyy aina oikeus arvioida ja päättää tilausten määrästä.

Keinoja irtisanomisen helpottamisen sijaan on siis monia, ja niitä kannattaa myös hyödyntää yhteisuntarauhan säilyttämiseksi.

Heli Järvinen

kansanedustaja (vihr.)

Kerimäki

Sivu 7 / 30

Miksi Heli?