Helin blogi

Työttömien kohtalo maakuntauudistuksessa on täysi mysteeri

Nykyisten te-toimistojen ja ely-keskusten lakkauttaminen tarkoittaa sitä, että työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyvät tulevien maakuntien vastuulle. Samalla työttömien ja yrittäjien palvelut yhdistetään ja niitä aletaan kutsua kasvupalveluiksi. Hallituksen esitys mahdollistaa sen, että yksityiset yritykset voivat jatkossa tuottaa kasvupalveluita, kuten ohjausta ja koulutusta työttömille. Vaarana on, että työttömien palvelut eriarvoistuvat.

Maakuntauudistus ei koske pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluita, vaan hallituksen suunnitelmissa on uudistaa myös työllisyys- ja yrityspalvelut. Tällä hetkellä työttömiä palvellaan 15 te-toimistossa 120 toimipaikalla ympäri Suomea. Nykyisten te-toimistojen lakkauttaminen tarkoittaa, että jatkossa palveluita tuottaa joko maakunta tai yksityinen palveluntuottaja. Hallitus siis avaa oven yksityisille toimijoille ilman minkäänlaista kokeilua.

Uudistuksessa on kolme suurta haastetta: työllisyyspalveluiden yksityistäminen, rahoitus ja tietosuoja. Yksityinen palveluntuottaja voisi ottaa vastuulleen työttömän koko asiointiprosessin ensimmäisestä kohtaamisesta työpaikan löytämiseen. Yritysten ensisijainen tehtävä on voiton tavoittelu, joten vaarana on, että työttömille tarjottaisiin jatkossa palveluita, joista yritys saisi eniten voittoa. Hallituksen esityksessä on todettu, että “palveluntuottajien näkökulmasta taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytyksenä on riittävän suuri asiakasmäärä”. Mitä käy palveluille pienissä maakunnissa? Saavatko työttömät enää ollenkaan henkilökohtaista, juuri heille kohdennettua palvelua? Toinen huolenaiheeni liittyy siihen, että meille syntyy kahden kerroksen työllisyyspalvelut, joissa koulutetut saavat tarkasti räätälöityjä palveluita samalla kun vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät unohdetaan. 

Rahoituksen kysymystä on mietittävä tarkkaan jo lain valmisteluvaiheessa. Maakunnat saavat valtiolta yleiskatteellista rahoitusta, joten maakunnat voivat itse päättää, miten kohdentavat rahoituksen. Yleiskatteellisuuden, eli terveydenhuollon ja työllisyysrahojen sijaitsemisen samassa pussissa, riskinä on, että sosiaali- ja terveyspalvelut nielaisevat myös työllisyyspalveluihin varattua rahaa. Suomalainen väestö ikääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi Etelä-Savossa arvioidaan jo seitsemän vuoden kuluttua kolmasosan väestöstä olevan yhtä kuntaa lukuun ottamatta yli 65-vuotiaita! Samaan aikaan sote-tavoitteena on 80 miljoonan euron säästöjen saaminen kustannusten noususta. Kysymys kuuluu, miten tässä tilanteessa maakunnalle turvataan riittävä rahoitus työllisyyspalveluihin ja työttömien työllistämiseen?

Työttömien tietosuojaan on kiinnitettävä huomiota, sillä esityksessä yksityisille toimijoille annettaisiin pääsy urajärjestelmään. Kaikkien työttömien tiedot julkaistaisiin automaattisesti verkkopalvelussa, jolloin rekisteriin päätyy myös hakijoita, jotka eivät edes pyri työmarkkinoille. Mitä perustuslakimme sanoo siitä, että yksityiset yritykset voivat tarkastella työttömien tietoja? Kaikista avoimista kysymyksistä huolimatta on todettava, että mikäli sote-uudistus ei toteudu, jää tämäkin uudistus toteuttamatta. Varmaa on se, että työttömien palveluiden laatua on parannettava tavalla tai toisella mahdollisimman pikaisesti.

Irtisanomissuojan heikentäminen ei ratkaise työllistämisen haasteita

Hallitus haluaa heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 10 hengen yrityksissä, vaikka esityksen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Vihreät eivät halua luoda kahden kerroksen työmarkkinoita. Koulutuksen lisääminen, ensimmäisen ja toisen työntekijän työllistämisen sivukulujen korvaaminen sekä palkkatuen määrän kasvattaminen ovat ratkaisuja, joilla Vihreät haluavat uudistaa työmarkkinoita.

Työttömät ovat useaan otteeseen joutuneet hallituksen silmätikuiksi. Koeaikaa on pidennetty, takaisinottovelvollisuutta lyhennetty, työttömyyspäivärahan kestoa on lisätty, minkä lisäksi aktiivimalli nöyryytti työttömiä ennennäkemättömällä tavalla. Peräti yhdeksälle työttömälle kymmenestä se on ollut puhdas leikkuri. Samaan aikaan te-toimistoissa työttömien kasvokkaisten kohtaamisten määrä on vähentynyt, ja yhä vain reilut puolet työttömistä on kolmen kuukauden välein toteutettavien määräaikaishaastatteluiden piirissä. Helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Suunniteltu aktiivimalli kakkonen uhkaa vastuuttaa koko työnhaun työttömälle itselleen, vaikka työllisyyskokeilujen perusteella juuri kasvokkaisella kohtaamisella on suuri merkitys työllistymiseen. Kirsikkana kakun päällä hallitus haluaa runnoa läpi kiistellyn irtisanomislain, joka toteutuessaan loisi maahamme kahden kerroksen työllisyysmarkkinat, sillä irtisanomissuoja olisi heikompi alle 10 hengen yrityksissä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työmarkkinoille pyritään tekemään rakenteellisia uudistuksia, jotta vuoropuhelu työelämän eri osapuolten kanssa olisi sujuvampaa. Päinvastoin kävi, ay-liikkeen ja hallituksen välit ovat pahasti tulehtuneet. Hallitus on kerta toisensa jälkeen kurittanut työttömiä. Piruetteja ja kuperkeikkoja on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Nyt on korkea aika suunnata katseet kohti toimia, joilla voimme aidosti parantaa työttömien asemaa.

Vihreät haluavat panostaa koulutukseen, koska arvioiden mukaan peräti miljoonalla suomalaisella on tarvetta kehittää osaamistaan. Haluamme lisätä koulutusta toiselle asteelle, työpaikalle ja työttömyysjaksoille. Vihreät haluavat kannustaa yrittäjiä palkkaamaan ensimmäisen ja toisen työntekijän maksamalla osan työllistymisen sivukuluista. Palkkatuen määrän kasvattamisella voidaan luoda työllistymismahdollisuuksia yhdistyksiin ja järjestöihin. Niin sanottujen välityömarkkinoiden laajentaminen helpottaa työllistymistä ja antaa pitkäaikaistyöttömille arjen hallintaa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tärkeintä on taata työttömille laadukkaat ja aidot palvelut – kasvokkaisen kohtaamisen on oltava kaiken toiminnan lähtökohtana.

Vastine: Ministeriö päättää koulutuspaikoista

Juha Kukkonen (ps.) syyttää (I-S 29.9.) minua valehtelusta ja pölhöpopulismista, kun väitän maan hallituksen olevan vastuussa opettajankoulutuspaikkojen siirrosta Savonlinnasta Joensuuhun. Aika kovia väitteitä etenkin, kun laki on puolellani.

Laki yliopistojen autonomiasta antaa yliopistoille mm. mahdollisuuden kerätä ulkopuolista rahaa. Yliopistoilla on myös mahdollisuus lakkauttaa koulutusta määrävuosien jälkeen. Jos se näin tekee, kuten Savonlinnassa nyt tapahtui, kyseisistä koulutuspaikoista ja niiden tulevaisuudesta päättää yksiselitteisesti opetusministeriö ja siten maan hallitus. Sillä ja vain sillä on valta päättää, mitä niille paikoille tapahtuu.

Yliopistolaki sanoo sanatarkasti näin:

"Opetusministeriö ja yliopisto sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Opetusministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Opetusministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia."

Täten ministeriö ohjaa koulutuksen toteuttamista kahdella tavalla: sekä päättämällä tutkinnonanto-oikeuksista, mutta myös niiden rahoituksesta. Näin sen pitää ollakin, tai muuten jokainen yliopisto kouluttaisi nuorisoamme miten huvittaa välittämättä siitä, minkä verran ammattilaisia kentällä tarvitaan. Nyt opetusministeriö eli viime kädessä maan hallitus päätti siirtää lakkautettavat opiskelijapaikat kokonaisuudessa Joensuuhun.

Samalla Kukkonen kysyy, mistä valtioneuvoston pöytäkirjasta päätös löytyy. No ei mistään, sillä ei niistä löydy ainutta muutakaan päätöstä maamme koulutuspaikoista. Hän sanoo myös olleensa yhteydessä yliopiston hallituksen jäseniin. Ihan kiva sinänsä, mutta yksikään heistä ei voi vaikuttaa opiskelijapaikkojen siirtoon muuten kuin sitä anomalla. Asia päätetään aina opetusministeriössä.

Juha Kukkonen, todentotta pölhöpopulismi ei koskaan toimi. Sen sijaan toivoisin kaikilta politiikassa mukana olevilta vastuuta tekemistään päätöksistä. Politiikassa joutuu aina välillä tekemään huonoja ja vääriäkin päätöksiä. Savonlinnan opettajankoulutuspaikkojen siirto Joensuuhun on eittämättä yksi niistä suurimmista tätä maakuntaa koskevista vääristä päätöksistä. Tässä kysymyksessä sinunkin kannattaisi ottaa nöyrästi peili käteesi, eikä syyttää meitä, jotka omana hallitusaikanamme onnistuimme säilyttämään hyvälaatuisen koulutuksen ja sen myötä sadat työpaikat Savonlinnassa.

Erityisen kurjaa on se, että paitsi että perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan hallitus hyväksyi paikkojen siirron, se myös söi lupauksensa kompensaatiorahoista alueelle. Siksi olen erityisen ilahtunut oman ryhmäni päätöksestä esittää tätä kompensaatiorahaa. Ilokseni voin kertoa aloitteen saaneen myönteisen vastaanoton myös sosiaalidemokraattien ja kristillisten parissa.

Heli Järvinen (vihr.)

kansanedustaja

Kerimäki

Sivu 6 / 30

Miksi Heli?