Helin blogi

Ilmastovaaleissa ratkaistaan Suomen suunta

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii maailmanlaajuisia toimia välittömästi. Päästöjä on vähennettävä ja hiiltä on sidottava ilmakehästä nykyistä enemmän. Toivoa kuitenkin on. Näin uskoo alan huippuosaamista edustava kansainvälinen IPCC-ilmastopaneeli.

Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun käyttö, metsien hakkaaminen ja kotieläintuotanto kasvattavat päästöjä. Maapallon ilmaston keskilämpötila on jo nyt 0,85 astetta korkeampi kuin 1800-luvun lopussa. Mikäli nykymeno jatkuu, uhkaa lämpötila kohota useamman asteen vuosisadan loppuun mennessä.

Moni miettii, mitä väliä minun teoillani on, kun Intiassa tehtaat saastuttavat ilmakehää paljon enemmän. Todellisuudessa länsimainen elämäntapa on kaikkein kuluttavinta maapallon kestävyyttä ajatellen. Keskiverto suomalainen tuottaa hiilidioksidia yli 10 000 kiloa vuodessa, mikä on kuusinkertainen määrä vaikkapa intialaisiin verrattuna. Meille koituu myös suoraa hyötyä ilmastoystävällisen teknologian kehittämisestä, sillä sille on maailmalla lähes loputtomat markkinat. Koko Euroopassa uusiutuvan energian alalle syntyy eniten uusia työpaikkoja.

IPCC-raportin mukaan lämpötilan nousu on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta se vaatii nopeita, laajoja ja ennennäkemättömiä muutoksia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Ruokailu, liikenne, energia ja asuminen ovat arkisia valintoja, joilla on helppoa vaikuttaa oman hiilijalanjäljen suuruuteen. Selvää kuitenkin on, ettei maapalloa pelasteta yksittäisten kuluttajien valinnoilla, vaan pallo on meillä päättäjillä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Oleellisinta muutoksen aikaansaamiseksi on luoda järjestelmä, jossa päästöistä pitää maksaa ja jossa ympäristöystävällinen vaihtoehto on aina kuluttajalle se helpompi ja halvempi.

Toistaiseksi yksikään hallitus ei ole tehnyt riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nykyinen hallitus on ottanut hyviä askelia mm. puurakentamisen ja kivihiilen kiellon osalta, mutta silti jopa hallituksen itse teettämän vaikutusarvioinnin mukaan sen politiikka ei ole onnistunut vähentämään päästöjä. Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportin mukaan päästöt ovat jopa kasvaneet. Myös kansalaisjärjestöt, jotka seuraavat Suomen suunnittelemien toimien käytäntöön panoa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, pitävät hallituksen suunnitelmia kunnianhimottomina ja lyhytnäköisinä.

Meidän pitää tarkastella ennakkoluulottomasti kaikkia elämän osa-alueita tavoitteiden toteutumiseksi. Emme voi jättää ulkopuolelle esimerkiksi maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiä, jotka eivät vielä riittävästi tue uusiutuvan teknologian käyttöönottoa tai hiilinielun kasvattamista, tai yritystukia, joista peräti 90 prosenttia on todettu tehottomiksi ja jopa kilpailua haittaaviksi. Toimiin on ryhdyttävä viipymättä. Suomessa käydään ilmastovaalit ensi huhtikuussa. Kansalaiset ansaitsevat tietää, kuinka kunnianhimoisiin käytännön ilmastotoimiin puolueet sitoutuvat.

Vihreät esittävät konkreettisia keinoja. Haluamme ajaa fossiilisten polttoaineiden käytön alas alle 20 vuodessa ja tehdä Suomesta hiilineutraalin valtion vuoteen 2030 mennessä. Haluamme panostaa uusiutuvaan energiaan, kuten maa- ja merilämpöön, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Ilmakehästä on kyettävä sitomaan hiiltä kasvattamalla metsien ja maaperän hiilinieluja. Haluamme palauttaa hallituksen leikkaamat varat koulutukselle, sillä vain panostamalla tulevaisuuden ammattilaisiin pystymme lisäämään puun jalostusta terveydenhuoltotuotteisiin, kankaisiin ja muovin korvikkeeksi ja kehittämään uutta teknologiaa entistä tehokkaampiin uusiutuvan energian talteenotto- ja varastointijärjestelmiin.

Keinoja on lukuisia, mutta nyt tarvitsemme yhteistä tahtotilaa. Löytyykö meiltä rohkeutta muuttaa Suomi aidosti ilmastoystävälliseksi valtioksi silloinkin, kun se vaatii leikkauksia ja uhrauksia työpaikkoihin? Ilmastonmuutos ei odota, emmekä voi jättää sitä laskua pelkästään lastemme maksettavaksi. Yhdessä voimme tehdä suunnanmuutoksen, joka tarvitaan jo nyt.

Heli Järvinen

kansanedustaja (vihr.)

Kerimäki

Piiskan sijaan porkkanaa töihin

Työllisyyspolitiikka on ollut tällä hallituskaudella piiskaa ja pettymyksiä. Työttömyysturvan kestoa ja tasoa on leikattu, työntekijän työeläkemaksua korotettu, julkisen puolen työntekijöiden lomarahoja leikattu, irtisanotun takaisinottovelvollisuus puolitettu, starttirahan kestoa lyhennetty ja kulukorvaus evätty omaehtoisen opiskelun ajalta.

Aktiivimallin ykkösosa on osoittautunut todelliseksi leikkuriksi: peräti 90 prosentilla työttömistä turvaa on leikattu. Tilapäisiin töihin päässeiden määrä on ollut prikulleen sama kuin ennenkin, eli noin 10 prosenttia. Vastapainoksi työttömille tarjottavia työllisyyspalveluja piti lisätä niin, että jokaisen työttömän osaamista olisi tuettu haastatteluin kolmen kuukauden välein. Toisin kävi. Työllisyyspalvelujen rahoitusta leikattiin samaan aikaan niin paljon, että todellisuudessa kasvokkain tapahtuvia haastatteluja on tehty vähemmän kuin ennen lakia. Moni työtön ei ole päässyt haastatteluun kertaakaan!

Syksyksi suunniteltu aktiivimalli kaksi uhkaa velvoittaa työttömät hakemaan rangaistuksen uhalla vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Byrokratia kasvaisi mammuttimaiseksi, kun te-toimistoihin ja yrityksiin tulisi käsiteltäväksi jopa yli miljoona näennäistä työhakemusta kuukaudessa. Eikä tässä kaikki. Samalla hallitus aikoo vastuuttaa koko työnhaun työttömälle itselleen. Työllisyyssuunnitelman teossakaan ei enää auttaisi te-virkailija, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa. Työttömältä vietäisiin loputkin vähäisestä palvelusta. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan lähtökohtana on ihmiseen luottaminen. Minun korviini koko malli kalskahtaa aivan päinvastaiselta. Eikö juuri luottamuksen puutteesta ole kyse, kun kontrolloidaan, onko työtön kirjoittanut vaadittavat neljä työhakemusta kuukaudessa?

Lannistavien aktiivimallien sijaan haluamme tarjota ihmisille palveluja, joiden avulla he voivat päivittää osaamistaan ja näin edistää työllistymistään. Te-toimiston ensisijainen tehtävä on tukea ihmistä hänen työnhaussaan: kartoittaa työnhakijan yksilöllinen tilanne, tunnistaa hänen palvelutarpeensa ja ohjata ihminen hänelle soveltuvien palvelujen piiriin. Kasvokkaisia kohtaamisia on lisättävä, ja työttömien kyykyttäminen näennäisten suoritteiden saamiseksi lopetettava. Palvelujen on oltava ennen kaikkea henkilökohtaisia ja kannustavia. Miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta. Toisella miljoonalla suomalaisella on puutteelliset it-taidot. Myös työmarkkinoilla olevien palkansaajien mahdollisuuksia kouluttautua tulisi parantaa joustavoittamalla aikuiskoulutustuen käyttöä. Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, joten osaamisen päivittämisen on oltava joustavaa ja mutkatonta. Me haluamme työllisyyspolitiikkaan enemmän porkkanaa ja vähemmän piiskaa.

Tapaamiset vuonna 2018

Kansanedustajana olen saanut valtavan paljon tapaamispyyntöjä edustajavuosieni aikana. Pyrin aina mahdollisimman laajalla skaalalla tapaamaan ihmisiä, jotta eri näkökulmat tulevat huomioiduksi päätöksenteossa. Avoimuuden nimissä olen listannut organisaatiot, joita olen tavannut vuoden 2018 aikana.

Suomessa valiokunnat kertovat jo nyt kirjallisesti lausunnoissaan ja mietinnöissään ne toimijat, joita ovat esityksen yhteydessä kuulleet. Euroopan unionissa rekisteröidään ammatikseen lobbaavat sekä edustajia tapaavat järjestöt ja yritykset. Me Vihreät kerromme myös avoimesti kaikista yrityksistä, järjestöistä ja muista tahoista, jotka tulevat ryhmäämme tapaamaan.

Avoimuuden nimissä olen listannut organisaatioita, joita olen tavannut kuluvan vuoden aikana. Lisäksi olen tavannut ison joukon yksittäisiä ihmisiä heidän omien huoliensa tiimoilta. Kunnioitan heidän yksityisyyttään, enkä siksi listaa heidän nimiään. Tämä listaus ei ole kronologinen, vaan organisaatiot ovat aakkosjärjestyksessä. Kerron huhtikuussa vuoden 2019 tapaamiset.

 

Adoptioperheet ry

Akava

Ammattiliitto Pro

Eduskunnan Espanja-ystävyysryhmä

Eduskunnan ikäverkosto

Eduskunnan Kolumbia-ystävyysryhmä

Eduskunnan Love Saimaa -verkosto

Eduskunnan naisverkosto

Eduskunnan Taiwan-ystävyysryhmä

Espanjan suurlähettiläs

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Fazer Food Services Suomi

Fida

Finanssiala ry

Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Haminan nuorisovaltuusto

Helsingin Diakonissalaitos

Helsingin yrittäjänaiset

HY:n lääketieteellinen tiedekunta

Hyvinvointialan liitto

Into Kustannus Oy

Invalidiliitto ry

Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministeri

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Itä-Suomen yliopisto

Japanilaisen Tokyo Bar Associationin delegaatio

Kaakon Viestintä Oy

Kalevi Sorsa -säätiö

Kansalaisareena

Kaupan liitto

Kauppapuutarhaliitto ry 

Kela

Kemianteollisuus ry

Keva

Kopiosto

Kouvolan kaupunki

Kouvolan kauppakamarin logistiikkavaliokunta

Linnalan Nuoret ry

LUKE

Lukiolaisten liitto

Maanmittauslaitos

Maaseutupolitiikan verkosto

Medialiitto

Metsähallitus

Metsäteollisuus

Mexicon-suurlähetystö

Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Mikkelin yliopistokeskus

Mothers in Business -verkosto

MTK

OECD

Oxford Research Oy

Palkansaajien tutkimuslaitos

Perheyritysten liitto

ProAgria Etelä-Savo

Punkaharjun yrittäjät

Pääkanta-Säätiö

Saaristoasiain neuvottelukunta

Sanomalehtien Liitto

Sato

SAK

Savonlinnan seudun yrittäjät

Savonlinnan teatteri

Seutukaupunkiverkosto

Sitra

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Suomen Akateemiset Naiset

Suomen Freelance-journalistit

Suomen Journalistiliitto

Suomen kylät ry

Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen Senioriliike - Arvokkaan vanhenemisen puolesta ry

Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta

Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjänaiset

Taku ry

Talentia

Talouden puolustuskurssi

Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut

Teatteri- ja mediatyöntekijät

Teknologiateollisuus ry

Tela

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tieteentekijöiden liitto

Tšekin Suomen suurlähetystö

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työterveyslaitos

Työttömyysvakuutusrahasto

Ulkoministeriö

USA:n suurlähettiläs

Uusi työ ry

Valtioneuvoston kanslia

Valtiovarainministeriö

Varma

VATT

Veikkaus

Viitostie ry

Yleisradio

Yliopistokeskus

 

Lisäksi Järvinen on osallistunut eduskunnan ulkopuolisille matkoille eduskuntaryhmänsä edustajana vaalitarkkailijana Kataloniassa ja eläkeseminaarissa Ahvenanmaalla.

Sivu 6 / 31

Miksi Heli?