Helin blogi

Piiskan sijaan porkkanaa töihin

Työllisyyspolitiikka on ollut tällä hallituskaudella piiskaa ja pettymyksiä. Työttömyysturvan kestoa ja tasoa on leikattu, työntekijän työeläkemaksua korotettu, julkisen puolen työntekijöiden lomarahoja leikattu, irtisanotun takaisinottovelvollisuus puolitettu, starttirahan kestoa lyhennetty ja kulukorvaus evätty omaehtoisen opiskelun ajalta.

Aktiivimallin ykkösosa on osoittautunut todelliseksi leikkuriksi: peräti 90 prosentilla työttömistä turvaa on leikattu. Tilapäisiin töihin päässeiden määrä on ollut prikulleen sama kuin ennenkin, eli noin 10 prosenttia. Vastapainoksi työttömille tarjottavia työllisyyspalveluja piti lisätä niin, että jokaisen työttömän osaamista olisi tuettu haastatteluin kolmen kuukauden välein. Toisin kävi. Työllisyyspalvelujen rahoitusta leikattiin samaan aikaan niin paljon, että todellisuudessa kasvokkain tapahtuvia haastatteluja on tehty vähemmän kuin ennen lakia. Moni työtön ei ole päässyt haastatteluun kertaakaan!

Syksyksi suunniteltu aktiivimalli kaksi uhkaa velvoittaa työttömät hakemaan rangaistuksen uhalla vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa. Byrokratia kasvaisi mammuttimaiseksi, kun te-toimistoihin ja yrityksiin tulisi käsiteltäväksi jopa yli miljoona näennäistä työhakemusta kuukaudessa. Eikä tässä kaikki. Samalla hallitus aikoo vastuuttaa koko työnhaun työttömälle itselleen. Työllisyyssuunnitelman teossakaan ei enää auttaisi te-virkailija, vaan se tehtäisiin vastaisuudessa aina verkkopalvelussa. Työttömältä vietäisiin loputkin vähäisestä palvelusta. Työministeri Jari Lindströmin (sin.) mukaan lähtökohtana on ihmiseen luottaminen. Minun korviini koko malli kalskahtaa aivan päinvastaiselta. Eikö juuri luottamuksen puutteesta ole kyse, kun kontrolloidaan, onko työtön kirjoittanut vaadittavat neljä työhakemusta kuukaudessa?

Lannistavien aktiivimallien sijaan haluamme tarjota ihmisille palveluja, joiden avulla he voivat päivittää osaamistaan ja näin edistää työllistymistään. Te-toimiston ensisijainen tehtävä on tukea ihmistä hänen työnhaussaan: kartoittaa työnhakijan yksilöllinen tilanne, tunnistaa hänen palvelutarpeensa ja ohjata ihminen hänelle soveltuvien palvelujen piiriin. Kasvokkaisia kohtaamisia on lisättävä, ja työttömien kyykyttäminen näennäisten suoritteiden saamiseksi lopetettava. Palvelujen on oltava ennen kaikkea henkilökohtaisia ja kannustavia. Miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta. Toisella miljoonalla suomalaisella on puutteelliset it-taidot. Myös työmarkkinoilla olevien palkansaajien mahdollisuuksia kouluttautua tulisi parantaa joustavoittamalla aikuiskoulutustuen käyttöä. Työmarkkinat muuttuvat jatkuvasti, joten osaamisen päivittämisen on oltava joustavaa ja mutkatonta. Me haluamme työllisyyspolitiikkaan enemmän porkkanaa ja vähemmän piiskaa.

Tapaamiset vuonna 2018

Kansanedustajana olen saanut valtavan paljon tapaamispyyntöjä edustajavuosieni aikana. Pyrin aina mahdollisimman laajalla skaalalla tapaamaan ihmisiä, jotta eri näkökulmat tulevat huomioiduksi päätöksenteossa. Avoimuuden nimissä olen listannut organisaatiot, joita olen tavannut vuoden 2018 aikana.

Suomessa valiokunnat kertovat jo nyt kirjallisesti lausunnoissaan ja mietinnöissään ne toimijat, joita ovat esityksen yhteydessä kuulleet. Euroopan unionissa rekisteröidään ammatikseen lobbaavat sekä edustajia tapaavat järjestöt ja yritykset. Me Vihreät kerromme myös avoimesti kaikista yrityksistä, järjestöistä ja muista tahoista, jotka tulevat ryhmäämme tapaamaan.

Avoimuuden nimissä olen listannut organisaatioita, joita olen tavannut kuluvan vuoden aikana. Lisäksi olen tavannut ison joukon yksittäisiä ihmisiä heidän omien huoliensa tiimoilta. Kunnioitan heidän yksityisyyttään, enkä siksi listaa heidän nimiään. Tämä listaus ei ole kronologinen, vaan organisaatiot ovat aakkosjärjestyksessä. Kerron huhtikuussa vuoden 2019 tapaamiset.

 

Adoptioperheet ry

Akava

Ammattiliitto Pro

Eduskunnan Espanja-ystävyysryhmä

Eduskunnan ikäverkosto

Eduskunnan Kolumbia-ystävyysryhmä

Eduskunnan Love Saimaa -verkosto

Eduskunnan naisverkosto

Eduskunnan Taiwan-ystävyysryhmä

Espanjan suurlähettiläs

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Fazer Food Services Suomi

Fida

Finanssiala ry

Hanasaari - ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Haminan nuorisovaltuusto

Helsingin Diakonissalaitos

Helsingin yrittäjänaiset

HY:n lääketieteellinen tiedekunta

Hyvinvointialan liitto

Into Kustannus Oy

Invalidiliitto ry

Islannin sosiaali- ja tasa-arvoministeri

Itä-Suomen aluehallintovirasto

Itä-Suomen yliopisto

Japanilaisen Tokyo Bar Associationin delegaatio

Kaakon Viestintä Oy

Kalevi Sorsa -säätiö

Kansalaisareena

Kaupan liitto

Kauppapuutarhaliitto ry 

Kela

Kemianteollisuus ry

Keva

Kopiosto

Kouvolan kaupunki

Kouvolan kauppakamarin logistiikkavaliokunta

Linnalan Nuoret ry

LUKE

Lukiolaisten liitto

Maanmittauslaitos

Maaseutupolitiikan verkosto

Medialiitto

Metsähallitus

Metsäteollisuus

Mexicon-suurlähetystö

Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Mikkelin yliopistokeskus

Mothers in Business -verkosto

MTK

OECD

Oxford Research Oy

Palkansaajien tutkimuslaitos

Perheyritysten liitto

ProAgria Etelä-Savo

Punkaharjun yrittäjät

Pääkanta-Säätiö

Saaristoasiain neuvottelukunta

Sanomalehtien Liitto

Sato

SAK

Savonlinnan seudun yrittäjät

Savonlinnan teatteri

Seutukaupunkiverkosto

Sitra

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Sosteri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri

Suomen Akateemiset Naiset

Suomen Freelance-journalistit

Suomen Journalistiliitto

Suomen kylät ry

Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomen Senioriliike - Arvokkaan vanhenemisen puolesta ry

Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta

Suomen Yrittäjät

Suomen Yrittäjänaiset

Taku ry

Talentia

Talouden puolustuskurssi

Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut

Teatteri- ja mediatyöntekijät

Teknologiateollisuus ry

Tela

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tieteentekijöiden liitto

Tšekin Suomen suurlähetystö

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työterveyslaitos

Työttömyysvakuutusrahasto

Ulkoministeriö

USA:n suurlähettiläs

Uusi työ ry

Valtioneuvoston kanslia

Valtiovarainministeriö

Varma

VATT

Veikkaus

Viitostie ry

Yleisradio

Yliopistokeskus

 

Lisäksi Järvinen on osallistunut eduskunnan ulkopuolisille matkoille eduskuntaryhmänsä edustajana vaalitarkkailijana Kataloniassa ja eläkeseminaarissa Ahvenanmaalla.

Taksiuudistuksen kiemurat pitää suoristaa

Taksiuudistus on aiheuttanut liian suuria ongelmia niin taksin käyttäjille kuin taksiautoilijoille itselleenkin etenkin Kela-kyytien osalta. Monella paikkakunnalla asiakas on joutunut odottamaan tilaamaansa kyytiä jopa turhaan ja taksiyrittäjien saamat maksut Kela-kyydeistä ovat laahanneet jopa kuukausia perässä puutteellisesti toimivien maksupäätteiden vuoksi. Nyt kun suurimmat vaikeudet näistä on ylitetty, jää jäljelle vielä Kela-kyytien järjetön korvauskäytäntö.

Ennen liikenteen palveluista annetun lain voimaan tuloa taksi peri esimerkiksi viedessään asiakkaan Savonlinnasta dialyysihoitoon Kuopioon 300 euron maksun menomatkasta ja noin 50 euron maksun odottamisajasta. Autoilija ei voinut periä asiakkaaltaan uutta maksua perusmaksualueen soveltamisalueen ulkopuolella palatessaan asiakkaan kanssa samaa reittiä takaisin, eli edestakaisen kyydin kokonaishinnaksi tuli 350 euroa. Pelkästään vuositasolla käytäntö tuotti jopa 16 miljoonan euron säästöt!

Uuden lain tullessa voimaan Kela ehdotti entistä käytäntöä, mutta liikenneministeriö eväsi sen. Nyt siis taksi veloittaa 300 euroa viedessään asiakkaan Kuopioon ja ajaa tyhjänä takaisin. Kuopiosta taas toinen taksi tuo asiakkaan kotiin, veloittaa siitä 300 euroa ja ajaa tyhjänä takaisin. Kulut yhdestä edestakaisesta matkasta ovat siis 600 euroa entisen 350 euron sijaan.

Käytännöstä maksavat siis niin yhteiskunta, ilmasto kuin asiakaskin, jolle hankalassa terveystilanteessa tuttu kuski olisi helpotus. Tilanteessa, jossa Kela-kyyteihin jo lähtökohtaisesti menee rahaa lähes 300 miljoonaa euroa, olisi ehdottomasti tarpeen kehittää yhteiskyytejä ja muita käytäntöjä, jotka säästävät eivätkä aiheuta lisämenoja, kuten nyt tapahtuu.

Olen kysynyt asiaa ministeriöltä kirjallisessa kysymyksessä. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mukaan ongelma on siinä, ettei Kela ole ohjeistanut tilausvälityskeskuksia oikein. Kela on eri mieltä. Se ei kertomansa mukaan voi velvoittaa palveluntuottajia antamaan paluumatkaa menomatkan tehneelle autoilijalle, mutta Kelan ja palveluntuottajan välinen sopimus ei tätä myöskään estä. Kela on hankkinut tilausvälitysyhtiöiltä kokonaisvaltaisen palvelun, jossa palveluntuottajalla on, sopimusvelvoitteidensa puitteissa, mahdollisuus hoitaa kuljetukset parhaaksi katsomallaan tavalla – kustannuksista välittämättä.

Tilausvälitysyhtiö on eri mieltä. Se ei kertomansa mukaan voi kohdistaa paluumatkaa menomatkan hoitaneelle kuljettajalle, vaan sen täytyy olla oikeudenmukainen kyytejä jonottaville takseille ja siten ohjata asiakas ensimmäiselle vapaalle autolle.

Aiemman edullisemman korvauskäytännön palauttaminen vaatisi sekä Kelan että tilausvälitysyhtiön arvion mukaan lainsäädännön korjaamista etenkin asemapaikkavelvoitteen osalta. Kun velvoitetta ei ole, ei kyytejäkään voi yhdistää.

Ennen kuin aiheutamme yhteiskunnalle lisää aivan turhia kustannuksia, tämä ongelma on korjattava muuttamalla lakia. Siksi tein myös liikenneministeriölle uuden kysymyksen siitä, eikö lainsäädäntöä voisi pikaisesti korjata edes tältä osin.

Heli Järvinen

kansanedustaja (vihr.)

Kerimäki

Sivu 5 / 30

Miksi Heli?