Värikäs ja monipuolinen ruoka auttaa ihmistä ja ympäristöä

Monipuolinen ruoka on elämän iso nautinto, vaikka toisaalta nykyisen kaltainen ruoantuotanto ja kulutus rasittavat merkittävästi ilmastoa. Sen osuus ihmisen ilmastovaikutuksista on samaa luokkaa kuin liikenteen ja asumisen.

Ilmastonmuutoksen kannalta on ratkaisevaa, missä ja miten ruokaa tuotetaan ja minkä verran syömme eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita. Suurimmat ilmastopäästöt syntyvät liha- ja maitovalmisteiden tuotannosta. Voimme hidastaa ilmastonmuutosta lisäämällä kasviksia, vähentämällä ruokahävikkiä, suosimalla kotimaista luomu- ja lähiruokaa, parantamalla ruoantuotannon koko ketjun energiatehokkuutta sekä järkeistämällä ostosmatkojamme.

Eläinperäisistä tuotteista ilmaston kannalta parhaita ovat luonnonkalat ja riista. Tuotantoeläimistä broilerin liha on vähiten kuormittavaa, kun taas naudanlihan kuormitus on siihen nähden jopa nelinkertainen. Vertailuksi voi sanoa, että soijapavun kuormitus on vain 1/3 broilerista. Ilmastomyönteinen ruokavalio koostuu joko kokonaan tai suurimmalta osin kasvikunnan aineksista. Voisimmeko ajatella, että viikon kasvipäivän sijaan ottaisimmekin käyttöön viikon lihapäivän? Ruokailu voidaan suunnitella lautasmallin mukaisesti niin, että ravinto pysyy monipuolisena. Helpoin siirtymiskeino on korvata tuttujen ruokien lihaosuus kasviproteiinilla. Jos lihan vähentäminen tuntuu vaikealta, suosittelen kokeilemaan yhä enenevässä määrin kaupan hyllyiltä löytyviä ”lihamaisia” ja myös maukkaita kasvisvaihtoehtoja, kuten nyhtökaura, härkis ja soijatuotteet.

Paitsi että tällainen ruokavalio on ilmastoystävällinen, se oikein koostettuna on myös paljon terveellisempää kuin runsaasti eläinkunnan tuotteita sisältävä ruokavalio.

Kasviksia kannattaa käyttää sesongin mukaan: talvella sopivimpia ovat juurekset, sipulit, marjat ja omenat (mieluiten kotimaiset), kesällä ja syksyllä löytyy monipuolinen valikoima Suomessa kasvatettuja vihanneksia ja hedelmiä, kuten tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, kaaleja, salaatteja, päärynöitä ja metsänantimina monenlaisia marjoja ja sieniä. Kotimaiset marjat luokitellaan peräti ”superfoodiksi”.

Olen itse kaikkiruokainen, mutta herkkulistaltani löytyy enimmäkseen värikkäitä kasviksia ja hedelmiä: ilman omenoita en eläisi, tuorepuolukkahillo pitää minut liikkeellä ympäri vuoden, herneet ja kantarellit ovat lähestulkoon pakkomielteeni, ja talvikauden suurin herkkuni ovat uunijuurekset, joiden tekoa välillä täytyy suorastaan rajoittaa. Helppoa, halpaa, hyvää ja terveellistä. Seuraavana kokeilulistalla ovat ne alkuperäisintä ruokaa olevat luonnon kasvit, kuten nokkonen, voikukka, maitohorsma, poimulehti ja lukemattomat muut, joita voi hyvin myös säilöä esim. kuivaamalla.

Ruokavinkkejä kanssani kokosi biologi Markku Varjo Mikkelistä.