Lämmitystä kannattaa miettiä

Vaikka ilmasto lämpenee, pohjoinen sijaintimme edellyttää asuntojemme lämmittämistä suurimman osan vuodesta. Arjen ilmastovaikutuksista kolmasosa syntyy asunnon lämmityksestä ja muusta kodin energiankäytöstä. Energian kulutusta hillitsemällä voimme säästää sekä kukkaroa että vähentää ilmastovaikutuksia.

Lämmityksen osuus kodin energiankäytöstä on tyypillisesti noin puolet tai enemmän, mutta vaihtelee kotitalouksittain erittäin paljon. Kulutukseen vaikuttavat rakennuksen energiatehokkuus, sijainti ja energiankäyttötottumuksemme.

Energiankulutuksen hillitsemisessä suurimmat yksittäisillä toimilla saavutettavat säästöt syntyvät lämmityksessä. Kulutukseen voidaan vaikuttaa erityisesti rakennuksen energiaremonteilla ja LVI-järjestelmien säädöillä. Ilmalämpöpumput, maalämmitys ja aurinkopaneelit ovat erityisesti omakoti- ja rivitaloasukkaan tehokkaimpia välineitä energiankulutuksen minimoimiseksi.

Meillä on kuitenkin vielä noin 200 000 öljy- ja peräti 700 000 sähkölämmitystaloa, joiden omistajista iso osa haluaisi vaihtaa uusiutuvaan energiaan, elleivät perustamiskustannukset olisi niin suuret. Siksi kaivataan pikaisesti valtion takausjärjestelmää lainoille, joiden turvin talojen omistajat voisivat tehdä energiaremontin kannattavasti. Jos lainaa voisi maksaa takaisin pitkällä aikavälillä pienempien käyttökustannusten aikaan vanhan energialaskun mukaisella erotuksella, moni uskaltautuisi tekemään remontin. Työntekijät eri puolella Suomea saisivat töitä, talojen arvo paranisi, sähköä riittäisi vaikka autoihin ja ilmasto kiittäisi.

Myös asumistottumuksia muuttaen voi saada tuloksia aikaan. 20-22 asteen lämpötila huoneissa on useimmille riittävä ja miellyttävä. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää lämmityskustannuksia yli 5 %. On ekoteko alentaa huonelämpötilaa ja pukeutua hieman lämpimämmin.

Suoran sähkölämmityksen muuttaminen maalämpöön voi tuoda energiasäästöä jopa lähes 50 %, ilmalämpöpumppu jopa noin neljänneksen, aurinkopaneelit saman verran ja tulevaisuudessa paljon enemmänkin.

Jotta sähkön säästäminen olisi kannustavaa, meidän on saatava sähkönsiirtohinnoittelu aisoihin. Ei ole kestävää selittää käsittämättömiä, kulutukseen verrattuna jopa kymmenkertaisia, siirtomaksuja vain sähköjohtojen maakaapeloinnilla, kun sähköyhtiöt tekevät lähes historiansa parhaita tuloksia ja jakavat ennätysmäisiä osinkoja.

Suurin osa suomalaisista kuluttaa vuorokaudessa reilut 150 litraa vettä. Heikentämättä hygieniatasoamme voimme jokainen vähentää veden kulutusta helposti 50 litraa vuorokaudessa vain muuttamalla omia käyttötottumuksiamme. Samalla säästämme energiaa, sillä veden lämmityksen osuus kodin energiankulutuksesta voi olla lähes kolmannes.

Suihku on yleensä perheen suurin vesisyöppö. Suihkun käytöstä saattaa kertyä yli puolet kaikesta vedenkulutuksesta. Suihkussa seisoskelu tulee kalliiksi myös siksi, että tuolloin käytetään paljon lämmintä vettä. Jos nelihenkinen perhe pudottaa päivittäisen 15 minuutin suihkun ja peseytymisen 6 minuuttiin, vettä säästyy jopa 200 000 litraa vuodessa ja samalla jää jopa 2000 euroa muuhun käyttöön.

Yksinkertainen tapa pienentää veden kulutusta on hanojen ja suihkujen virtaamien pienentäminen. Usein hanoista tulee vettä huomattavasti kovemmalla paineella kuin olisi tarpeen. Sopivilla virtausventtiileillä voi säästää jopa puolet tavanomaisesta vedenkulutuksesta niin suihkussa kuin muissakin vesihanoissa.

Taloyhtiöissä vedensäästöä voi edistää myös huoneistokohtaisilla vesimittareilla sekä siihen perustuvalla vesimaksulla. Oman mittarin seuranta auttaa todetusti hillitsemään veden käyttöä. Ekotehokkaan astian- ja pyykinpesukoneen valitsemalla ja pesemällä vain täysiä koneellisia on osa järkevää vedenkäyttöä.

Suoran kulutuksen lisäksi me suomalaiset kulutamme päivittäin välillisesti lähes 4 000 litraa vettä tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Tämä vesimäärä on useimmiten valtavan suuri verrattuna itse tuotteiden sisältämän veden määrään. Pelkästään yhden kahvikupillisen kahvimäärän tuottamiseen kulutetaan vettä 140 litraa, pihvin 3 200 litraa ja farkkujen jopa yli 10 000 litraa.

Piiloveden määrään jokainen voi vaikuttaa kulutusvalinnoillaan. Kohtuullinen kuluttaminen ja kierrättäminen ovat avainasemassa.

Lämmitysenergian lisäksi kotona kuluu sähköä valaistukseen ja erilaisiin laitteisiin. Vaikka markkinoille tulee jatkuvasti entistä energiatehokkaampaa tekniikkaa, laitteiden kasvava määrä ja käyttö käytännössä lisäävät energian kulutusta. syövät säästöjä. Siksi kannattaa kiinnittää huomiota myös käyttötottumuksiin.

Valaistuksen muuttaminen led-tyypin lamppuihin ja automaattinen ohjaus säästävät merkittävästi sähkön kulutusta. Tietokoneet ja muut elektroniset laitteet kannattaa sulkea käytön jälkeen. Mikroaaltouuni ja vedenkeitin ovat ruoanlaiton energiansäästäjiä.

Ajatuksia kokosi kanssani biologi Markku Varjo.