Taksiuudistuksen kiemurat pitää suoristaa

Taksiuudistus on aiheuttanut liian suuria ongelmia niin taksin käyttäjille kuin taksiautoilijoille itselleenkin etenkin Kela-kyytien osalta. Monella paikkakunnalla asiakas on joutunut odottamaan tilaamaansa kyytiä jopa turhaan ja taksiyrittäjien saamat maksut Kela-kyydeistä ovat laahanneet jopa kuukausia perässä puutteellisesti toimivien maksupäätteiden vuoksi. Nyt kun suurimmat vaikeudet näistä on ylitetty, jää jäljelle vielä Kela-kyytien järjetön korvauskäytäntö.

Ennen liikenteen palveluista annetun lain voimaan tuloa taksi peri esimerkiksi viedessään asiakkaan Savonlinnasta dialyysihoitoon Kuopioon 300 euron maksun menomatkasta ja noin 50 euron maksun odottamisajasta. Autoilija ei voinut periä asiakkaaltaan uutta maksua perusmaksualueen soveltamisalueen ulkopuolella palatessaan asiakkaan kanssa samaa reittiä takaisin, eli edestakaisen kyydin kokonaishinnaksi tuli 350 euroa. Pelkästään vuositasolla käytäntö tuotti jopa 16 miljoonan euron säästöt!

Uuden lain tullessa voimaan Kela ehdotti entistä käytäntöä, mutta liikenneministeriö eväsi sen. Nyt siis taksi veloittaa 300 euroa viedessään asiakkaan Kuopioon ja ajaa tyhjänä takaisin. Kuopiosta taas toinen taksi tuo asiakkaan kotiin, veloittaa siitä 300 euroa ja ajaa tyhjänä takaisin. Kulut yhdestä edestakaisesta matkasta ovat siis 600 euroa entisen 350 euron sijaan.

Käytännöstä maksavat siis niin yhteiskunta, ilmasto kuin asiakaskin, jolle hankalassa terveystilanteessa tuttu kuski olisi helpotus. Tilanteessa, jossa Kela-kyyteihin jo lähtökohtaisesti menee rahaa lähes 300 miljoonaa euroa, olisi ehdottomasti tarpeen kehittää yhteiskyytejä ja muita käytäntöjä, jotka säästävät eivätkä aiheuta lisämenoja, kuten nyt tapahtuu.

Olen kysynyt asiaa ministeriöltä kirjallisessa kysymyksessä. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mukaan ongelma on siinä, ettei Kela ole ohjeistanut tilausvälityskeskuksia oikein. Kela on eri mieltä. Se ei kertomansa mukaan voi velvoittaa palveluntuottajia antamaan paluumatkaa menomatkan tehneelle autoilijalle, mutta Kelan ja palveluntuottajan välinen sopimus ei tätä myöskään estä. Kela on hankkinut tilausvälitysyhtiöiltä kokonaisvaltaisen palvelun, jossa palveluntuottajalla on, sopimusvelvoitteidensa puitteissa, mahdollisuus hoitaa kuljetukset parhaaksi katsomallaan tavalla – kustannuksista välittämättä.

Tilausvälitysyhtiö on eri mieltä. Se ei kertomansa mukaan voi kohdistaa paluumatkaa menomatkan hoitaneelle kuljettajalle, vaan sen täytyy olla oikeudenmukainen kyytejä jonottaville takseille ja siten ohjata asiakas ensimmäiselle vapaalle autolle.

Aiemman edullisemman korvauskäytännön palauttaminen vaatisi sekä Kelan että tilausvälitysyhtiön arvion mukaan lainsäädännön korjaamista etenkin asemapaikkavelvoitteen osalta. Kun velvoitetta ei ole, ei kyytejäkään voi yhdistää.

Ennen kuin aiheutamme yhteiskunnalle lisää aivan turhia kustannuksia, tämä ongelma on korjattava muuttamalla lakia. Siksi tein myös liikenneministeriölle uuden kysymyksen siitä, eikö lainsäädäntöä voisi pikaisesti korjata edes tältä osin.

Heli Järvinen

kansanedustaja (vihr.)

Kerimäki