Eläinsuojelulaki on vanha jo syntyessään

Kun eläinsuojelulakia seitsemän vuotta sitten alettiin uudistaa, toiveet sen suhteen olivat korkealla. Vähimmäisajatuksena oli päästä uuden lain myötä vähintään hyvälle eurooppalaiselle tasolle eläinsuojelussa. Toisin on käymässä. Lausuntokierroksella olevan lain pahimmat puutteet kohdistuvat tuotantoeläimiin.

Kuten lakiesityksessäkin sanotaan, nykytiedon mukaan eläinten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi eläimen mahdollisuus toteuttaa sille lajityypillistä käyttäytymistä. Eläimen tulisi voida toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeitaan siitä riippumatta, millaisessa ympäristössä sitä pidetään. Kääntyminen ja ylipäänsä liikkuminen ovat ilman selityksiä ja tekosyitä juuri tällaisia tarpeita. Siitä huolimatta lehmiä, hiehoja ja hevosia saa uudenkin lain mukaan pitää kytkettynä! Uusi laki ehdottaa myös, ettei eläimen liikkumista saisi jatkuvasti rajoittaa siten, ettei sillä ole mahdollisuutta kääntyä ympäri. Silti suuri osa emakoista joutuu jatkossakin olemaan ahtaassa porsitushäkissä jopa kaksi kuukautta vuodessa. Emakoiden ja ensikoiden tiineytyshäkitkin kielletään vasta 15 vuoden siirtymäajalla!

Uusi laki sallii myös kipua tuottavan lehmien nupoutuksen eli sarvien katkaisun sekä porsaiden kastraation eli sukupuolirauhasten toimintakyvyttömäksi tekemisen jatkossakin.

Uusi laki onkin uhkaavasti viemässä meitä eurooppalaisessa ajattelussa suoraan menneeseen aikaan. Vaikka varsinaista EU-kieltoa vielä odotellaan, moni Euroopan maa on luopumassa kastroinnista itsenäisesti. Esimerkiksi Hollannissa, Portugalissa ja Kreikassa porsaita ei enää kastroida lainkaan. Monessa muussa maassa kastrointi hoidetaan rokotuksella tai porsaat teurastetaan nuorempina, jolloin niihin jää vähemmän karjunhajua.

Harmillisesti esityksestä poistettiin myös vaatimus nisäkkäiden ja lintujen jatkuvan vedensaannin turvaamisesta, vaikka sitä ovat ajaneet etenkin eläinlääkärit. Ilman tiukempia säännöksiä ne ovat uudenkin lain mukaan elettäessä tuottajan sanan varassa. Se sana on yhtä luotettava kuin meidän muidenkin liittyen vaikka kypärän käyttöön polkupyöräilyssä tai suojatien ylitykseen punaisilla valoilla: Animalian mukaan esimerkiksi vuonna 2016 lähes 30 prosenttia sikatiloista sai huomautuksen eläinsuojelusäädösten rikkomisesta.

Tiukemmat säännökset olisivat paitsi eläinten myös etenkin niiden tuottajien etu, jotka hoitavat asiat hyvin ja moitteetta. Ja heitä on kuitenkin suurin osa kaikista!

Korjattavaa jää myös käsitykseemme eläimestä ja sen itseisarvosta. Monessa pohjoismaassa ja muuallakin Euroopassa eläimen itseisarvo ja arvokkuus tunnustetaan ja tunnistetaan, ja lakien tavoite on eläimen luonnollisen käyttäytymisen turvaaminen. Suomessa maininta itseisarvosta on tiputettu pois lakipykälistä vain niiden perusteluihin. Miksi? Vaikka kysymys saattaa olla vain periaatteellinen, olisi maininta itse pykälissä voinut edistää ajattelutapamme muutosta.

Jotain hyvääkin suomalaisessa lainsäädännössä on. Jo nyt - ennen monia muita - Suomi on muun muassa kieltänyt porsaiden saparoiden katkaisun. Uuden lain mukaan eläinten teurastusta koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että eläin olisi aina tainnutettava ennen teurastusta. Kiellettyä jatkossa on myös eläimen pysyvä luovuttaminen alle 16-vuotiaalle ilman huoltajan suostumusta. Tämä sääntö vähentää toivottavasti ainakin tulevien kesäkissojen määrää.