Miten käytämme metsiämme?

Keskustalainen Elsi Katainen syyttää metsähakkuiden lisäämisen vastustajia vastuuttomiksi ja väittää, että suomalainen kestävä metsätalous on parasta ilmastopolitiikkaa.

 

Kieltämättä se onkin osa sitä, mutta vain osa. Sen sijaan, että riitelemme hakkuumääristä, meidän pitäisi yhdessä ohjata ja kannustaa metsien ja puun käyttöä entistä pidemmälle. On totta, että isoa osaa suomalaismetsiä hoidetaan hyvin, mutta sen sijaan on käsittämätöntä, ettemme saa hienosta raaka-aineestamme aikaiseksi enempää pidemmälle kehitettyjä tuotteita. Siinä, missä Ruotsi vie maailmalle omasta puusta tehtyjä huonekaluja, terveysalan tuotteita sekä rakentaa moninkertaisesti puurakennuksia, me suomalaiset ohjaamme tuotantoa polttoon ja selluksi ja viemme maailmalle jopa sahatavaraa. Se ei tee metsätaloudestamme järin kestävää eikä etenkään parasta ilmastopolitiikkaa.

 

Tästä huolimatta Sipilän hallitus vastaa ilmastokriisiin lisäämällä puun energiakäyttöä ja sellun- ja paperintuotantoa. Suunnitelmasta pidetään kiinni, vaikka lukuisat tutkimusraportit osoittavat puun lisääntyvän käytön kiihdyttävän ilmastonmuutosta. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja kommentoi Euroopan unionin päätöstä tukea Suomen mahdollisuutta kasvattaa metsien hakkuita näin: ”Tässähän ei maailma parane.” Arvostan hänen rehellistä lausuntoaan, joka kyllä puolsi päätöstä metsäteollisuuden näkökulmasta, mutta samalla myönsi, että vastuullista ilmastopolitiikkaa se ei ole. 

 

Puuraaka-aine koetaan hiilineutraaliksi, koska käytössä vapautuva hiili sitoutuu takaisin uuteen kasvavaan metsään. Ongelmana on kuitenkin aikaikkuna: Esimerkiksi täysikasvuisen männyn poltosta vapautuvan hiilen sitoutuminen uuteen kasvavaan metsään kestää keskimäärin yli 50 vuotta. EU hakee taas tiukkoja päästövähennyksiä jo vuoteen 2030 mennessä. Jos emme saa tavoitteiden mukaisesti hiilipäästöjä nollattua 30 vuodessa, tarvitsemme muutoksen hillitsemiseksi paljon nykyistä järeämpiä toimia. Jos emme onnistu tavoitteessamme, etenkin maanviljelijöille on luvassa entistä ankeammat ajat, kun talvet leutonevat, pilvisyys ja sateet lisääntyvät ja auringonpaiste vähenee. Ilmastonmuutoksen myötä YK ennustaa maailmanlaajuisen pakolaismäärän kasvavan jopa 250 miljoonaan, mikä tarkoittaisi myös meille hyvin erilaista vastuuta ongelmasta. Nopean aikavälin päästöjen lisäämiseksi on yhteinen etumme kehittää vaihtoehtoisia uusiutuvia energiamuotoja ja jalostaa puuta polttoa ja sellua pidemmälle ja saada siitä samalla parempaa tuottoa myös kasvattajalle.

 

Heli Järvinen (Vihr.)

kansanedustaja