Ruotsi, venäjä vai joku muu?

Keskusta ja kokoomus haluavat väkisin vähentää suomalaisten ruotsin kielen taitoa. Sitä varten 2000 oppilasta aiotaan vapauttaa ruotsin opinnoista. Perusteena on se, ettei ruotsia enää tarvita ja että hyötyä on enemmän muista kielistä, kuten venäjästä.

Ajatus pakkoruotsista vapautumisesta saattaa Itä-Suomessa kuulostaa houkuttelevalta, mutta nuorten vanhempien ei kannata mennä halpaan.

Jo nyt, kun ruotsi on ollut 10 vuotta vapaaehtoinen aine yo-kirjoituksissa, moni opiskelija on helisemässä ruotsin opintojen kanssa yliopistoissa. Kuitenkin valtion virkamiespätevyyden saavuttamiseksi ruotsin koe on suoritettava. Haluatteko todella tilanteen, jossa lastenne on vaikeampi päästä näihin virkoihin?

Vapautusta toisesta kotimaisesta kielestämme on rummutettu tehokkaasti puhumalla pakkoruotsista. Kannattaa muistaa, että kouluissa on myös pakkomatematiikkaa, pakkoyhteiskuntaoppia ja pakkoliikuntaa. Ruotsi ei ole yhtään sen pakollisempi kuin biologiakaan! Monipuolisella ainevalikoimalla on tarkoitus tuottaa paitsi päteviä ihmisiä työelämään myös laaja-alaisesti elämää, luontoa ja kulttuureja ymmärtäviä nuoria. Kannattaa myös muistaa, että senkään oppilaan kohdalla, jolla ruotsin kanssa on hankaluuksia, tilanne ei helpotu. Jatkossa hankaluudet siirtyvät vain koskemaan venäjää tai jotain muuta vaihtoehtoista kieltä.

Suomalaisten nuorten kielitaito on mennyt jo vuosia alaspäin kuin lehmän häntä. Englantia osataan yhä paremmin, mutta muita kieliä entistä huonommin. Tähän ongelmaan ei auta ruotsin vähentäminen vaan muiden kielten lisääminen. Ja kun osaa yhtä vierasta kieltä, on yleensä helpompi oppia seuraavia.

Kannatan lämpimästi niin venäjän kuin muidenkin kielien opiskelua. Itse valitsin aikanaan pitkän matematiikan, joka toi tullessaan kemian ja fysiikan, mutta karsi samalla kielimahdollisuuksia. Saksan onnistuin onneksi pitämään, ja venäjän kirjoitin omaksi ilokseni aikuisena, kun venäläisiä alkoi muuttaa kesämökkinaapureiksi. Silti tai sen lisäksi siitä ”pakkoruotsista” on ollut ja on valtava hyöty. Kaikissa kansainvälisissä seminaareissa työkielenä on yleensä englanti, mutta heti virallisien osuuksien jälkeen kokoontuvat pohjoismaiset kollegat porisemaan ruotsiksi. Koska meillä on eniten yhteistä niin yhteiskuntajärjestelmien, kaupan, tasa-arvon, työelämäongelmien ja monien muiden asioiden puolesta juuri läntisten naapurimaidemme kanssa, on hyöty mahdollisuudesta osallistua keskusteluihin ollut todellinen.

Itä-Suomen haasteena on enemmänkin pienet koulut, jossa koko oppilasjoukon pitäisi valita yksimielisesti joku ylimääräinen kieli, jotta se saataisiin mukaan opetukseen ja lukujärjestykseen. Jatkossa eri oppilaitosten: ammattiopistojen, lukioiden ja erilaisten kansalaisopistojen kannattaa tehdä entistä enemmän yhteistyötä kielivalikoiman laajentamiseksi.

Hallitusohjelmassa luvataan lisätä ja monipuolistaa kielten opiskelua. Sitä ei tehdä kielitaitoamme entistään heikentämälle vaan tuomalla ruotsin ja englannin rinnalle lisää vaihtoehtoja.