Terveyttä rahaa säästäen

Terveydenhuoltomenot kasvavat vuosi vuodelta. Jo toissa vuonna kunnissa käytettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen asukasta kohden keskimäärin yli 3000 euroa. Erot kuntien välillä olivat isot: 2200 eurosta 5500 euroon.

 

Rakennetaan sote-järjestelmästä millainen tahansa, säästötarpeet eivät häviä. Helpointa säästöjen aikaansaaminen on hyvinvointia ja terveyttä lisäämällä, ennakoimalla ja ehkäisemällä. Sydän- diabetes- ja aivoliitto ovat yhdessä muuntaneet toimintaehdotukset rahaksi, jonka kieltä päättäjätkin ymmärtävät.

 

Esimerkiksi joka kolmas ikääntyneiden kaatuminen ja kaatumisvamma sekä joka neljäs kaatumisen aiheuttama murtuma voidaan ehkäistä ennaltaehkäisevällä toiminnalla, kuten ravitsemusneuvonnalla, näön tarkistuksella tai liukuesteillä. Yksi lonkkamurtuma maksaa reilut 20 000 euroa. Ennaltaehkäisevään työhön sijoittamalla voimme nelinkertaistaa taloudellisen hyödyn, jos saamme vaikka yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumat vähenemään vuosittain viidenneksellä.

 

Toisen esimerkin saa suomalaisten kansantaudiksi muuntuneesta kakkostyypin diabeteksesta. Kymmenen riskiryhmään kuuluvan henkilön ohjauspaketti ruokavalioon, liikuntaan ja painonpudotukseen eli terveellisempään elämään maksaa noin 1200 euroa, mutta pelkästään yhden vältetyn diabetestapauksen säästöt ovat jo 6000 euroa.

 

Myös pelkän pyöräilyn vaikutukset ovat fyysisen aktiivisuuden kautta suuret terveydenhuollon kustannuksiin, kaupunkikuvaan, liikenteen tilantarpeeseen, ilmanlaatuun sekä meluun. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on laskenut, että 1 euron investointi pyöräilyn edistämiseen tuo säästöinä 8 euron hyödyn!

Miten saamme työikäiset jaksamaan ja kykenemään töissä pidempään? Pelkästään työurien pidentäminen työkykyä ja -hyvinvointia parantavilla ohjelmilla, ovat onnistuneet pidentämään työuria jopa yli vuodella. Erilaiset työaikajoustot, vuorottelut, tehtävän tarkistelut, jumppaohjelmat jne. ovat parantaneet työmotivaatiota sekä -hyvinvointia.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työurat pitenisivät lisäksi

-1,5 kk, jos työtapaturmista päästäisiin eroon

-6 kk, jos mielenterveyden häiriöihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puolittuisivat nykyisestä

-4 kk, jos tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puolittuisivat nykyisestä ja

-2-3 vuotta, jos sairauspoissaolot vähenisivät 11:stä 4 päivään.

 

Asia on erityisen tarpeellinen jatkossa niin kunta- kuin maakuntapäättäjillekin, kun sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on maakuntien vastuulla, mutta hyvinvoinnista huolehtiminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen taas kuntien työlistalla.

 

Ennaltaehkäisevällä suunnittelulla, kuntoutuksella sekä investoinnilla tulevaisuuden hyvinvointiin saamme suomalaiset ja kuntalaisemme terveemmiksi, lisää hyvinvointia sekä säästöön rahaa.