Eduskunnassa on luvassa värikäs syksy

Eduskunta aloitti syyskautensa viime viikolla käsittelemällä heti syksyn yhtä kuumaa perunaa, ansiosidonnaisen työttömyysturvan kiristämisestä. Hallituksen esitys on lyhentää turvaa 500 päivästä 400 päivään. Kukaan ei pystyne esittämään todistusaineistoa siitä, että 500 päivän ansiosidonnainen on juuri se ainoa oikea tai paras mahdollinen, etenkin kun uudelleentyöllistymiseen mahdollisuudet ovat parhaat työttömyyden alkupuolella.

Ansiosidonnaisen lyhentäminen vaatii kuitenkin aktiivisempia ja tehokkaampia toimia töiden saamiseksi ja työttömän ja työn kohtaamiseksi. Se on myös hallituksen tavoite, mutta toimet johtavat toiseen suuntaan. Kun jo nyt te-toimistoon ajan on saattanut saada vasta 4 kuukauden päähän, kaipaisi työnvälitys paljon lisäresursseja, jotta työttömät saataisiin paremmin haltuun ja eteenpäin. Hallitus kuitenkin leikkasi työllisyyden hoidon kustannuksia 50 miljoonaa jo tälle vuodelle. Nyt tehty talousarvio ensi vuodellekaan ei tuo tähän kuin osittaista parannusta.

Te-toimijat itse ilmaisevat asian selkein sanoin: Suomessa ja Ruotsissa on yhtä paljon työttömiä, noin 370 000, mutta kun Suomessa heidän apunaan on 2200 virkailijaa, on Ruotsissa vastaava määrä 14 100. Kun hallitus nyt vielä suunnittelee, että kaikkien työttömien pitää alkaa ilmoittautua henkilökohtaisesti 3 kuukauden välein, joka on hyvä asia, mutta nykyisillä resursseilla henkilökunta ei ehdi sanoa kävijöille muuta kuin päivää.

Kun hallitus alkaa vielä samaan aikaan neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa työttömyysturvan tason porrastuksesta siten, että työttömyyden pidentyessä ansioturva heikkenee, on helppo ennustaa, että eduskunnassa on luvassa värikäs syksy.

Toinen iso aihe syksyssä on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus sekä siihen liittyvä maakuntauudistus. Niihin liittyvät lakiluonnokset ovat nyt lausuntokierroksella, vaikka palvelujen valinnanvapaudesta ei ole selvyyttä vielä edes hallituksella.

Oman sävynsä syksyyn tuovat myös kansalaisaloitteet, joilla yritetään kieltää työpaikkojen nollatuntisopimuksia sekä eläkealoite, jolla tähdätään työeläkeindeksin palauttamiseen palkkatasoindeksiksi.

Nollatuntisopimusaloitteen tarkoituksena on parantaa työntekijän turvaa ja oikeuksia. Eduskunta ja työelämävaliokunta ovat aloitetta käsitellessään kuitenkin tiukan paikan edessä. Toisaalta kukaan meistä ei halua tehdä mahdottomaksi ottaa vastaan lyhyitäkin – vaikkapa kahden tunnin tai päivän –töitä tilanteessa, jossa työttömyys on yksi suurimpia ongelmia. Toisaalta moni meistä haluaa aidosti parantaa tilannetta siten, ettei nollatuntisopimus sido ketään vastentahtoisesti ja sulje tätä sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Eläkealoite työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi ansaitsee myös laajan ja monipuolisen käsittelyn. Sen yhteydessä kaivattuun keskusteluun pääsevät niin eläkeläisten talousmurheet, yksinäisyys kuin hallituksen toimet näissä asioissa. Kuten kaikessa muussakin, oma lähtökohtani on eläkekeskustelussa se, että tärkeintä on pitää huolta pienituloisimpien toimeentulosta. Syksyn keskustelussa saamme varmasti parhaat keinot siihen.