Työuria täytyy pidentää monilla tavoilla

Työmarkkinajärjestöt ovat parhaillaan koolla pohtimassa työurien pidennystä. Itse asiasta lienemme kaikki yhtä mieltä? Sosiaali- ja terveysministeriön laskujen mukaan nykyinen hyvinvointivaltiomme perustuu sen varaan, että työurat kestäisivät 40 vuotta. Todellisuudessa näin käy vain noin 40 prosentilla työntekijöistä, kun loppujen työurat päättyvät lyhyempään. Kun ihmiset vielä elävät koko ajan edellistä sukupolvea pidempään, on tavoite luonnollinen.

Silti keinoista voimme olla montaa mieltä. Julkisuudessa rummutettu eläkeiän nosto on yksi tehottomimmista ja kaavamaisimmista. Kaikkia koskeva yksioikoinen eläkeiän nosto eli numeromuutos ei itsessään tuo päivääkään lisää työuriin. Ratkaisu on erityisen ongelmallinen raskaissa vaativissa ammateissa toimiville, kuten kolmivuorotyötä tekeville sairaanhoitajille, palomiehille tai vaikkapa teurastajille.

Työuria pidennettäessä tarvitaan paljon monimuotoisempia ratkaisuja, joista tässä joitakin. Suomessa on tällä hetkellä 350 000 työtöntä. Heidän lisäkseen työllistämisen tukitoimien piirissä on 100 000 ihmistä. Tämän suuren joukon työllistäminen hyödyttäisi rahapulassa rimpuilevaa maata kahdella tavalla: toisaalta heille ei enää tarvitsisi suunnata korvauksia ja lisäksi he alkaisivat tuottaa verotuloja. 27 000 uuden työpaikan on laskettu tarkoittavan valtiolle miljardin euron lisätuloja. Valitettavasti suunta on nyt toinen:  27 000 työtöntä tarkoittaa vastaavasti miljardin euron lisämenoja!

Lisäksi työmarkkinoiden ulkopuolella elää 150 000 työikäistä ja -kykyistä aikuista, jotka eivät ole edes ilmoittautuneet työttömiksi. Myös kymmenet tuhannet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat haluaisivat kyselyjen mukaan tehdä töitä ainakin osa-aikaisesti. Eikö olisi kaikille inhimillisempi ratkaisu työllistää työtä haluavia ihmisiä ja päästää pitkän työuran tehneet kunniakkaasti eläkkeelle?

Toiseksi kaikki ne yritykset ja yhteisöt, jotka ovat ottaneet käyttöön työkykyä ja -hyvinvointia parantavat ohjelmat, ovat onnistuneet pidentämään työuria jopa yli vuodella! Erilaiset työaikajoustot, vuorottelut, tehtävän tarkistelut, jumppaohjelmat jne. ovat parantaneet työmotivaatiota tavalla, johon ainoakaan numeromuutos ei pysty. Miksi työmarkkinaosapuolet eivät neuvottele tämänkaltaisten ohjelmien vakinaistamisesta, sillä niistä hyötyisivät sekä työntekijä että työnantaja?

Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työurat pitenisivät lisäksi

  • 1,5 kk, jos työtapaturmien määrä olisi nolla

  • 0,5 v, jos mielenterveyden häiriöihin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puolittuisivat nykyisestä

  • 0,3 v, jos tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin perustuvat työkyvyttömyyseläkkeet puolittuisivat nykyisestä

  • 2-3 v, jos sairauspoissaolot vähenisivät 11:stä 4 päivään.

Työurien pidentämiseen on siis monia eläkeiän nostoa inhimillisempiä keinoja, ja ne onnistuvat vain sekä työntekijän että työnantajan panoksella.