Mitä, jos ruvettaisiin töihin?

 

Poliitikot pohtivat kovalla sutinalla, miten Suomi saadaan uuteen nousuun: elvyttämällä vai porukkaa ulos pistämällä. Mutta mitä, jos ruvettaisiin ihan vaan tekemään töitä?

Suomessa on tällä hetkellä lähes 600 000 työkykyistä ja –ikäistä ihmistä työelämän ulkopuolella. Näistä reilut 300 000 on työttömänä, 100 000 erilaisten työllistämistoimien parissa, 50 000 syrjäytyneenä järjestelmän ulkopuolella ja lähes 150 000 passiivisesti työtöntä, eli opintojaan jatkamassa, lapsiaan hoitamassa tai ikänsä takia sivuun jääneinä. Maalaisjärkikin sanoo, ettei pienellä 5,4 miljoonan asukkaan kansalla ole tähän varaa.

Inhimillisin ja helpoin säästö valtiolle olisi kannustaa työttömiä itse lähtemään yrittäjiksi. Tällä hetkellä tämä rohkea porukka, eli itselleen työpaikan luovat ja yrittäjäksi ryhtyvät jäävät liian usein täysin ilman työntekijälle luonnostaan kuuluvia oikeuksia. Aloittavista yrittäjistä on syntynyt uusi proletariaatti, joka ajautuu työttömyys-, sosiaali-, ja eläketurvan sekä lomien ulkopuolelle, eli työkentällä kaikkein heikoimpaan asemaan, joka ei helpolla houkuta. Eikö olisi yhteinen etu mataloittaa kynnystä?

Työpaikkoja saadaan jo olemassa oleviin yrityksiin parhaiten aikaiseksi, kun tasataan työllistämisen esteitä, kuten äitien työnantajille kertyviä vanhemmuuden kustannuksia. Millä kannustat työnantajaa palkkaamaan nuoren naisen niin kauan, kuin hän joutuu työntekijänsä jokaisen lapsen kohdalla varautumaan yli kymppitonnin laskuun?

Ruotsissa ongelma on ratkaistu vuosia sitten. Siellä maksut kerätään jokaiselta tuloveroa maksavalta eli niin työntekijältä kuin työnantajaltakin.  Varat rahastoidaan yhteiseen pottiin, josta kulut maksetaan 100-prosenttisesti niille firmoille, joiden työntekijät vauvoja saavat. Ja kaikki ovat myös järjestelyyn tyytyväisiä!  Siksi meilläkään ei ole varaa hidastella. Me tarvitsemme joka ainoan mahdollisen työpaikan, ja yhteisesti hoidettuna lasku vanhemmuuden kuluista tulee paljon halvemmaksi kuin nyt, kun lasku koituu suurimmalta osaltaan naisien työnantajille sekä nuorille tytöille, jotka eivät työllisty, joiden urat ei kehity ja joiden euro ei ikinä lähesty kokonaista kolikkoa.

Tuloksia talkoista voisi syntyä nopeastikin: Jo vajaat 90 000 uutta työpaikkaa tuo valtiolle kolmen miljardin säästöt.