Aika-arkkitehtuuri haltuun

Kiireellä on omituinen kyky imeä meidät mukaansa. Täytämme päivämme erilaisella ohjelmalla. Ja jos emme täytä, niin se täyttää meidät. Lomallakin huomaa päivien täyttyvän helposti sinänsä mukavista kulttuurielämyksistä, ystävien tapaamisista ja muista aikataulutetuista suunnitelmista, jotka valtaavat huomaamattamme luppoaikamme.

Myös ajanlaskumme on muuttunut. Kun ennen ehkä ajattelimme aikoja "tänä kesänä" tai "tulevalla viikolla", on etenkin kännykkä saanut meidät pilkkomaan aikamme jopa minuutteihin ja sekunteihin. Yhtäkkiä meistä kaikista on tullut niin huipputärkeitä, että meidät on välttämättä saatava kiinni hetkellä millä hyvänsä.

Yrittäjänaisilla ongelma on vielä moninkertainen, sillä yrittäjän - ja ehkä naisenkin -moraalinen velvollisuus on olla aina tavoitettavissa. Ennen kuin huomaammekaan, kiire on imenyt meidät mukaansa silloinkin, kun elimistöllä olisi tarve rentoutua ja jopa terveellisesti tylsistyä.

Tunnustan ajautuneeni itsekin täysillä karikkoon. Päivät ovat pilkottuja ja kännykkä tuntuu välttämättömältä lähes tauotta. Mutta ihan kokonaan tähän mustaan aukkoon en ole ollut valmis hyppäämään. Siksi mietinkin pari vuotta sitten omia kipupisteitäni ja kehitin itselleni neljän L:n ohjelman. Siihen kuuluvat lempi, lepo, liikunta ja lounas. Kun kerran laskin ehtineeni puolen vuoden aikana vain muutaman kerran lounaalle, tajusin, ettei niin voi jatkua. Nyt olenkin päättäväisesti lapponut suuhuni ainakin minuutin pikasopan sellaisenakin päivänä, kun aikaa ei ole yhtään. Säännöllinen liikunta auttaa jaksamaan pitkiä päiviä ja liiallista istumista niin toimistossa, junissa kuin kokouksissakin. Ja vaikka pimeinä iltoina kotiin töistä tullessa oma sohva on lähes magneettisen vetovoimainen, lupaan, että vähintään yhtä vetovoimainen ja palkitseva se on myös juoksulenkin jälkeen!

Riittävä yöuni pitää pään kunnossa, mutta vaatii sitä, että valot sammutetaan työaikana vaikka väkisin viimeistään iltakymmeneltä. Ja mikä tärkeintä, parisuhteesta tai muista läheisistä ihmissuhteista huolehtiminen auttaa jaksamaan, vaikka päivät olisivat yhtä kuperkeikkaa.

Tänä syksynä olen lisännyt ohjelmaani viidennen L:n. Ja se on te, hyvät Ladyt! Kun näen joukon energisiä naisia yhteen kokoontuneina ylipitkien työpäivien ja matkojen keskelläkin, sydämessä läikähtää lämpimästi. Niin paljon teistä kimpoaa energiaa takaisinpäin.

Voi olla, ettei neljän tai viiden L:n ohjelma ole lainkaan sopiva teille muille, mutta pysähtyminen tavalla tai toisella on. Siksi toivon jokaisen miettivän itselleen juuri sopivasti räätälöidyn ohjelman, jolla aika-arkkitehtuurin saa vähän entistä paremmin haltuun. Nyt joulunpyhinä sitä on hyvä harjoitella. Ansaittua taukoa teille kaikille ja iloista mieltä ensi vuoteen!