Helin blogi

Taksiuudistuksen kiemurat pitää suoristaa

Taksiuudistus on aiheuttanut liian suuria ongelmia niin taksin käyttäjille kuin taksiautoilijoille itselleenkin etenkin Kela-kyytien osalta. Monella paikkakunnalla asiakas on joutunut odottamaan tilaamaansa kyytiä jopa turhaan ja taksiyrittäjien saamat maksut Kela-kyydeistä ovat laahanneet jopa kuukausia perässä puutteellisesti toimivien maksupäätteiden vuoksi. Nyt kun suurimmat vaikeudet näistä on ylitetty, jää jäljelle vielä Kela-kyytien järjetön korvauskäytäntö.

Ennen liikenteen palveluista annetun lain voimaan tuloa taksi peri esimerkiksi viedessään asiakkaan Savonlinnasta dialyysihoitoon Kuopioon 300 euron maksun menomatkasta ja noin 50 euron maksun odottamisajasta. Autoilija ei voinut periä asiakkaaltaan uutta maksua perusmaksualueen soveltamisalueen ulkopuolella palatessaan asiakkaan kanssa samaa reittiä takaisin, eli edestakaisen kyydin kokonaishinnaksi tuli 350 euroa. Pelkästään vuositasolla käytäntö tuotti jopa 16 miljoonan euron säästöt!

Uuden lain tullessa voimaan Kela ehdotti entistä käytäntöä, mutta liikenneministeriö eväsi sen. Nyt siis taksi veloittaa 300 euroa viedessään asiakkaan Kuopioon ja ajaa tyhjänä takaisin. Kuopiosta taas toinen taksi tuo asiakkaan kotiin, veloittaa siitä 300 euroa ja ajaa tyhjänä takaisin. Kulut yhdestä edestakaisesta matkasta ovat siis 600 euroa entisen 350 euron sijaan.

Käytännöstä maksavat siis niin yhteiskunta, ilmasto kuin asiakaskin, jolle hankalassa terveystilanteessa tuttu kuski olisi helpotus. Tilanteessa, jossa Kela-kyyteihin jo lähtökohtaisesti menee rahaa lähes 300 miljoonaa euroa, olisi ehdottomasti tarpeen kehittää yhteiskyytejä ja muita käytäntöjä, jotka säästävät eivätkä aiheuta lisämenoja, kuten nyt tapahtuu.

Olen kysynyt asiaa ministeriöltä kirjallisessa kysymyksessä. Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mukaan ongelma on siinä, ettei Kela ole ohjeistanut tilausvälityskeskuksia oikein. Kela on eri mieltä. Se ei kertomansa mukaan voi velvoittaa palveluntuottajia antamaan paluumatkaa menomatkan tehneelle autoilijalle, mutta Kelan ja palveluntuottajan välinen sopimus ei tätä myöskään estä. Kela on hankkinut tilausvälitysyhtiöiltä kokonaisvaltaisen palvelun, jossa palveluntuottajalla on, sopimusvelvoitteidensa puitteissa, mahdollisuus hoitaa kuljetukset parhaaksi katsomallaan tavalla – kustannuksista välittämättä.

Tilausvälitysyhtiö on eri mieltä. Se ei kertomansa mukaan voi kohdistaa paluumatkaa menomatkan hoitaneelle kuljettajalle, vaan sen täytyy olla oikeudenmukainen kyytejä jonottaville takseille ja siten ohjata asiakas ensimmäiselle vapaalle autolle.

Aiemman edullisemman korvauskäytännön palauttaminen vaatisi sekä Kelan että tilausvälitysyhtiön arvion mukaan lainsäädännön korjaamista etenkin asemapaikkavelvoitteen osalta. Kun velvoitetta ei ole, ei kyytejäkään voi yhdistää.

Ennen kuin aiheutamme yhteiskunnalle lisää aivan turhia kustannuksia, tämä ongelma on korjattava muuttamalla lakia. Siksi tein myös liikenneministeriölle uuden kysymyksen siitä, eikö lainsäädäntöä voisi pikaisesti korjata edes tältä osin.

Heli Järvinen

kansanedustaja (vihr.)

Kerimäki

Työttömien kohtalo maakuntauudistuksessa on täysi mysteeri

Nykyisten te-toimistojen ja ely-keskusten lakkauttaminen tarkoittaa sitä, että työllisyys- ja yrityspalvelut siirtyvät tulevien maakuntien vastuulle. Samalla työttömien ja yrittäjien palvelut yhdistetään ja niitä aletaan kutsua kasvupalveluiksi. Hallituksen esitys mahdollistaa sen, että yksityiset yritykset voivat jatkossa tuottaa kasvupalveluita, kuten ohjausta ja koulutusta työttömille. Vaarana on, että työttömien palvelut eriarvoistuvat.

Maakuntauudistus ei koske pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluita, vaan hallituksen suunnitelmissa on uudistaa myös työllisyys- ja yrityspalvelut. Tällä hetkellä työttömiä palvellaan 15 te-toimistossa 120 toimipaikalla ympäri Suomea. Nykyisten te-toimistojen lakkauttaminen tarkoittaa, että jatkossa palveluita tuottaa joko maakunta tai yksityinen palveluntuottaja. Hallitus siis avaa oven yksityisille toimijoille ilman minkäänlaista kokeilua.

Uudistuksessa on kolme suurta haastetta: työllisyyspalveluiden yksityistäminen, rahoitus ja tietosuoja. Yksityinen palveluntuottaja voisi ottaa vastuulleen työttömän koko asiointiprosessin ensimmäisestä kohtaamisesta työpaikan löytämiseen. Yritysten ensisijainen tehtävä on voiton tavoittelu, joten vaarana on, että työttömille tarjottaisiin jatkossa palveluita, joista yritys saisi eniten voittoa. Hallituksen esityksessä on todettu, että “palveluntuottajien näkökulmasta taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytyksenä on riittävän suuri asiakasmäärä”. Mitä käy palveluille pienissä maakunnissa? Saavatko työttömät enää ollenkaan henkilökohtaista, juuri heille kohdennettua palvelua? Toinen huolenaiheeni liittyy siihen, että meille syntyy kahden kerroksen työllisyyspalvelut, joissa koulutetut saavat tarkasti räätälöityjä palveluita samalla kun vaikeasti työllistyvät pitkäaikaistyöttömät unohdetaan. 

Rahoituksen kysymystä on mietittävä tarkkaan jo lain valmisteluvaiheessa. Maakunnat saavat valtiolta yleiskatteellista rahoitusta, joten maakunnat voivat itse päättää, miten kohdentavat rahoituksen. Yleiskatteellisuuden, eli terveydenhuollon ja työllisyysrahojen sijaitsemisen samassa pussissa, riskinä on, että sosiaali- ja terveyspalvelut nielaisevat myös työllisyyspalveluihin varattua rahaa. Suomalainen väestö ikääntyy jatkuvasti. Esimerkiksi Etelä-Savossa arvioidaan jo seitsemän vuoden kuluttua kolmasosan väestöstä olevan yhtä kuntaa lukuun ottamatta yli 65-vuotiaita! Samaan aikaan sote-tavoitteena on 80 miljoonan euron säästöjen saaminen kustannusten noususta. Kysymys kuuluu, miten tässä tilanteessa maakunnalle turvataan riittävä rahoitus työllisyyspalveluihin ja työttömien työllistämiseen?

Työttömien tietosuojaan on kiinnitettävä huomiota, sillä esityksessä yksityisille toimijoille annettaisiin pääsy urajärjestelmään. Kaikkien työttömien tiedot julkaistaisiin automaattisesti verkkopalvelussa, jolloin rekisteriin päätyy myös hakijoita, jotka eivät edes pyri työmarkkinoille. Mitä perustuslakimme sanoo siitä, että yksityiset yritykset voivat tarkastella työttömien tietoja? Kaikista avoimista kysymyksistä huolimatta on todettava, että mikäli sote-uudistus ei toteudu, jää tämäkin uudistus toteuttamatta. Varmaa on se, että työttömien palveluiden laatua on parannettava tavalla tai toisella mahdollisimman pikaisesti.

Irtisanomissuojan heikentäminen ei ratkaise työllistämisen haasteita

Hallitus haluaa heikentää työntekijöiden irtisanomissuojaa alle 10 hengen yrityksissä, vaikka esityksen taloudelliset ja työllistävät vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Vihreät eivät halua luoda kahden kerroksen työmarkkinoita. Koulutuksen lisääminen, ensimmäisen ja toisen työntekijän työllistämisen sivukulujen korvaaminen sekä palkkatuen määrän kasvattaminen ovat ratkaisuja, joilla Vihreät haluavat uudistaa työmarkkinoita.

Työttömät ovat useaan otteeseen joutuneet hallituksen silmätikuiksi. Koeaikaa on pidennetty, takaisinottovelvollisuutta lyhennetty, työttömyyspäivärahan kestoa on lisätty, minkä lisäksi aktiivimalli nöyryytti työttömiä ennennäkemättömällä tavalla. Peräti yhdeksälle työttömälle kymmenestä se on ollut puhdas leikkuri. Samaan aikaan te-toimistoissa työttömien kasvokkaisten kohtaamisten määrä on vähentynyt, ja yhä vain reilut puolet työttömistä on kolmen kuukauden välein toteutettavien määräaikaishaastatteluiden piirissä. Helpotusta tilanteeseen ei ole luvassa. Suunniteltu aktiivimalli kakkonen uhkaa vastuuttaa koko työnhaun työttömälle itselleen, vaikka työllisyyskokeilujen perusteella juuri kasvokkaisella kohtaamisella on suuri merkitys työllistymiseen. Kirsikkana kakun päällä hallitus haluaa runnoa läpi kiistellyn irtisanomislain, joka toteutuessaan loisi maahamme kahden kerroksen työllisyysmarkkinat, sillä irtisanomissuoja olisi heikompi alle 10 hengen yrityksissä.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työmarkkinoille pyritään tekemään rakenteellisia uudistuksia, jotta vuoropuhelu työelämän eri osapuolten kanssa olisi sujuvampaa. Päinvastoin kävi, ay-liikkeen ja hallituksen välit ovat pahasti tulehtuneet. Hallitus on kerta toisensa jälkeen kurittanut työttömiä. Piruetteja ja kuperkeikkoja on riittänyt enemmän kuin tarpeeksi. Nyt on korkea aika suunnata katseet kohti toimia, joilla voimme aidosti parantaa työttömien asemaa.

Vihreät haluavat panostaa koulutukseen, koska arvioiden mukaan peräti miljoonalla suomalaisella on tarvetta kehittää osaamistaan. Haluamme lisätä koulutusta toiselle asteelle, työpaikalle ja työttömyysjaksoille. Vihreät haluavat kannustaa yrittäjiä palkkaamaan ensimmäisen ja toisen työntekijän maksamalla osan työllistymisen sivukuluista. Palkkatuen määrän kasvattamisella voidaan luoda työllistymismahdollisuuksia yhdistyksiin ja järjestöihin. Niin sanottujen välityömarkkinoiden laajentaminen helpottaa työllistymistä ja antaa pitkäaikaistyöttömille arjen hallintaa sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tärkeintä on taata työttömille laadukkaat ja aidot palvelut – kasvokkaisen kohtaamisen on oltava kaiken toiminnan lähtökohtana.

Sivu 1 / 25

Miksi Heli?